Tutorleiri 2016 Larin silmin!

By huhtikuu 17, 2016Artikkelit

Hämmennys, jännitys ja innokkuus. Nämä olivat tunteitani ensimmäisenä päivänä, kun kävelin LUT:in ovista sisään viime syksynä. Yliopistorakennus oli valtava ja ihmisvirta lähes loputon Kohtalontoverini olivat helposti tunnistettavissa. Ne olivat niitä, joiden silmät pyörivät päässä kuin flipperin kuulat ja vanhoja konkareita puolestaan ne, jotka kävelivät päättäväisen näköisinä valitsemaansa suuntaan samalla vinosti hymyillen ja katsoen hämmentyneitä fukseja. Jännitys alkoi kasvaa, kun tutor-ryhmiin jako lähestyi. Keitä ryhmään tulee ja millainen tutor, olivat päällimmäisiä mietteitäni. Kun nimeni huudettiin ja menimme ryhmämme kanssa syrjään, pääsin vihdoin näkemään ihmiset keiden kanssa tulisin ensimmäiset päiväni viettämään. Ryhmämme oli kuin kermakakku; kahdeksalla pojalla rakensimme vahvan ja makoisan perustan johon ainoa tyttöjäsenemme toi kerman päällysteeksi. Eloisa ja värikäs tutorimme oli selvästi kirsikka kakun päällä.

Tutor-ryhmän muut fuksit sekä itse tutor, ovat ensimmäinen ihmiskontakti uudessa ympäristössä. Siitä syystä on erittäin tärkeää, että tutor on tehtäväänsä pätevä. Tutoriksi valittiin vähintään yhden vuoden opiskelleita opiskelijoita. Hakijat tekivät ensin kirjallisen hakemuksen, jonka jälkeen he kävivät sekä ryhmä- että yksilöhaastattelussa, joiden perusteella tulevat tutorit valittiin.

Kaikki tutoriksi valitut osallistuivat koulutusleirille Marjolan kokoushotellissa. Leirillä meidät jaettiin kahdeksan hengen ryhmiin, ikään kuin demonstroimaan tutor-ryhmää. Aamupäivällä meillä oli rastikierto, jossa jokainen ryhmänjäsen toimi vuorollaan ryhmänjohtajana. Rasteilla oli erilaisia ryhmähenkeä luovia ja kehittäviä tehtäviä. Tämän jälkeen syötiin herkullistakin herkullisempi lounas. Liekö itse Jyrki Sukula käynyt ehostamassa Marjolan kokoushotellin tilat sekä tarjoilupuolen? Iltapäivällä ohjelma jatkui oppituntien merkeissä. Oppitunneilla meille annettiin eväitä tutorina olemiseen; kerrottiin mm. mitä kaikkea Lappeenrannassa voi tehdä, mistä kysyä apua millaisessakin tilanteessa sekä yleistä informaatiota tutoroimisesta. Ainakin ryhmä 1, eli A-team, piti huolen omasta viihtyvyydestään. Viettelys, houkutus ja kiusaus kävivät liian suuriksi ja jokainen vapaa minuutti ja ehkä muutama minuutti sieltä täältä oppituntienkin päältä käytettiin Temptation Islandin katsomiseen.

Päivällisen jälkeen, joka sekin taisi olla Sukulan Jyrkin tuunaama, ohjelma jatkui Workshopilla, jossa kaksi ryhmää yhdistettiin pohtimaan annettuihin kysymyksiin vastauksia. Kysymykset valmistivat meitä tutor-kandidaatteja fuksiviikkoja varten. Workshopin jälkeen nähtiin huima Cheerleading esitys, jossa nuoret lapsukaiset heittelivät ja roikottivat vielä nuorempaa lapsukaista. Muutamaan otteeseen sydän kävi kurkussa, kun nuorimmaisen tytön hiukset viistivät jo Jyrki Sukulan ehostamaa Marjolan lattiaa. Ilmeisesti nuorukaisilla tilanne oli koko ajan kuitenkin hallinnassa, vaikka se ei kyllä katsojan silmään siltä näyttänytkään. Cheerleaderit puhuivat meille stunttiensa välissä yhteistyön merkityksestä. Cheerleading esityksen jälkeen seurasi omat aiemmin päivällä valmistelemamme näytelmät. Aavikkopallojen vierittyä sivuun ja kysymysmerkkien tuulahdettua pois ihmisten päiden päältä, oli luvassa rastikierron palkintojen jako. Tuomareilla oli ilmeisesti mennyt pisteet sekaisin, kun A-team ei voittanutkaan. No ei vaiskaan, onnittelut voittajille ja oikeasti näytelmätkin olivat ainakin surkuhupaisia.

Ilta oli nyt valmis alkamaan. Saunat oli tulilla ja avantokin oli valmiina. A-team aloitti illan muutaman huurteisen ja TIS16 parissa. Illan mittaan otettiin epävirallinen kylterit vs. teekkarit avantokisa, jonka tietysti kylterit voittivat ja vielä murskalukemin 11-3. Saunomisen yhteydessä oli mahdollisuus paistaa itselleen makkaraa ja lettuja, ettei tarvitse tyhjällä vatsalla painaa koko yötä. Kun saunominen ja yleinen sosialisoituminen alkoivat hiipua, oli aika vielä viimeisen kerran antautua kiusaukselle, itse kukin omalla tavallaan.

Aamulla oli aika siirtyä Jykän viilaamalle brunssille ja remontoida huoneet takaisin palautuskelpoiseen kuntoon. Tämän jälkeen oli aika nauttia auringon lämmöstä laiturilla. Perjantaipäivä kulutettiin pitkälti pelailemalla erilaisia ulkopelejä, kuten esimerkiksi kiikkuboltsii, Ninjaa ja kuka pelkää tutor-kandidaattia. Mahtui ohjelmaan vielä yksi oppituntikin, mutta hieman tuntuu siltä että kuulijat sekä kuunneltava olivat sen verran väsyneitä, ettei siitä ihan hirveästi jäänyt käteen.

Kokonaisuudessaan tuntuu, että olen nyt valmis tutor, ainakin melkein. Minulla on tutor-pari, paljon tutor-kavereita, hyviä ohjeita ja ideoita sekä reipas ja avoin mieli. Odotankin nyt tutorointia ja omaa fuksiryhmää entistä enemmän, olispa jo syksy!  Tiedän miltä tuntuu tulla uuteen ympäristöön ja kuinka hämmentynyt silloin itse olin. Onneksi kuitenkin minulla oli erinomainen tutor, joka osasi ohjata meidät aina oikeaan paikkaan ja hyvään vauhtiin opintojen aloittamisessa. Hän on toiminut minulle hyvänä esimerkkinä ja haluan olla omille fukseilleni vähintään yhtä hyvä. Syksyä, fuksiviikkoja ja tutor vuotta odotellessa!

– Lari

 

Leave a Reply

English