BLOGI

Fuksivastaava fuksiviikoilla 2015

By | Artikkelit | No Comments

 

Huh huh mitkä fuksiviikot ja alkusyksy takana!

 

Sanontahan menee, että harjoitus tekee mestarin. No, nyt olen selviytynyt jo toisista fuksiviikoista ja jälkeenpäin katsottuna en usko niiden menneen yhtään sen helpommin! Kyseisille viikoille mahtui aivan huimasti kaikkea hauskaa tekemistä. Jopa niin paljon, että päätä oikein huimaa, kun miettii kaikkea, mitä on tehnyt ja kuinka monta uutta ihmistä on tavannut!

 

Omalta osaltani olin nyt uudessa ja jännittävässä paikassa. Fuksivastaavana olet jatkuvasti suurennuslasin alla ja sinun täytyy myös miettiä, mitä muut odottavat sinun tekevän. Kun lopulta fuksiviikot pärähtivät käyntiin, ja pääsin seuraamaan ensi kertaa uusien tulokkaiden jännittyneitä sekä innokkaita eleitä, syntyi pieni haikeus, kuinka itse olin täsmälleen samassa tilanteessa vain vuotta aikaisemmin. Kunpa vain olisin silloin tiennyt mihin tuleva vuosi minut vie!  Noh, ensimmäisenä iltana pääsi käymään pieni onnettomuus, joka sisälsi pyörän sekä Punkkerinmäen… onni onnettomuudessa kuitenkin, ja olin jo samana iltana iltapubi Päädyssä seuraamassa fuksien tekemisiä. Oli kiva huomata, kuinka aamupäivän hiljainen kuiskailu oli vaihtunut jo äänekkääseen seurusteluun.  Keskiviikkona odottikin sitten oma henkilökohtainen suosikki tapahtuma nimittäin Academic Adventure! Omana fuksivuotenani tuo oli juuri se päivä, kun tunsin olevani osa jotakin suurempaa kuin vain opiskelija yliopistossa. Skinnarilan henki teki ensituttavuutta Helsingin Herraan. 😀 Omaan silmääni näytti kuitenkin, että AA puri myös tämän vuoden fukseihin. Meno oli hurjaa eikä jatkoiltakaan vältytty!

 

Enklaavin perinne huikeista fuksiviikoista sai siis myös tänä vuonna jatketta. Tämä ei kuitenkaan loppunut tähän myöskään minun osaltani. Edessäpäin on paljon, mitä odottaa. Pitkiä päiviä kirjastossa, yhteisiä leffa-iltoja, jaettuja hetkiä urheilun parissa sekä unohtamattakaan villejä bileitä!  Meillä – minulla ja teillä IHANAT FUKSIT – on vielä varmasti edessämme mahtavia hetkiä tulevan lukuvuoden aikana! :*

 

P.s. Takana on myös aivan mahtavat (ja vähän ehkä kosteat) vuosijuhlat, joiden onnistumisesta suuri kiitos kuuluu myös teille fuksipallerot!

Tarina fuksivastaavasta

By | Artikkelit | No Comments

Melkeinpä tasan vuosi sitten tuli pääsykoetulokset ja ensimmäisen rivin kohdalla luki ”hylätty”. Kaikki se työ, ne lukuisat tunnit, jotka kirjastossa vietin ja kaikkiko turhan takia. Olin asettanut itselleni tavoitteeksi kauppakorkeaan pääsyn, tietäen että se on brutaali tie. Ensimmäinen valintani olisi ollut Turun Kauppakorkeakoulu ja jo lukiessani pääsykokeisiin olin unelmoinut millaista olisi opiskella Turussa. Kaverin kanssa oli sovittu, että meistähän tulee sitten kämppiksiä ja kämppäkin oli jo löydetty. Pettymys oli siis täysin ymmärrettävä reaktio.

Kun katsoin alemmas, luki toisen palkin kohdalla ”hyväksytty”. Tämä tarkoitti sitä, että lähtisin Lappeenrannan Teknilliseen Yliopistoon. Se toi pientä lohtua, sillä olinhan kuitenkin päässyt kauppakorkeakouluun. Kuitenkin pettymys epäonnistumisesta tukahdutti pienetkin ilon elkeet. Ensimmäisenä minun piti tietenkin katsoa, että missä Lappeenranta on. Kyllä en ollut koskaan ollut siellä ja tiesin vain, että se on melko lähellä Helsinkiä. Näillä perusteilla muodostinkin toiseksi ja myös viimeiseksi valinnaksi Lappeenrannan. Google täyttyikin hakusanoilla ”lappeenranta bileet”, ”lappeenranta baarit”, ”lappeenrannan kauppis” näin muutama mainitakseni.

Perheeni lohduttavien sanojen sekä pienen tutkiskelun kautta ehdin kesän aikana avartaa mieltäni, siihen mielentilaan, että kyllähän minä selviän. Olin saanut hommattua yksiön melko läheltä yliopistoa ja huonekalutkin oli jo silmäilty IKEA:sta. Edessä oli enää muutto ja fuksiviikot!

Tiesin, että tulen muuttamaan mielipidettäni lähdöstä Lappeenrantaan. Olen sellainen tyyppi, joka tulee kyllä toimeen missä vaan. Sitä en kuitenkaan tajunnut, että se tulisi tapahtumaan jo kahdessa viikossa. Minua ei olisi enää saatu raahaamalla raahattuakaan Turkuun, eikä se vaatinut muuta kuin fuksiviikot. Mikäköhän sitten teki Lappeenrannasta niin ihmeellisen, oliko se kaikki ne ihanat ihmiset, upeat puitteet, ”skinnarilan henki”, vaiko olinko juonut järkeni?! Veikkaampa, että se oli ne kaikki yhdessä sekoitettuna. Siitä muodostuu minun Lappeenranta. Siinä ei ollut järkeä, mutta onneksi sitä ei tarvitakaan.

Jos viime vuonna olisi kysytty, mitä tulet ensivuonna tekemään Lappeenrannassa. Olisinko uskaltanut vastata, että todennäköisesti kuljen mekko yllä pukeutuneena Päivi Räsäseksi keskustassa. Lasken sängyllä alas mäkeä satakiloisen järkäleen kanssa vain bokserit jalassa. Pelaan jenkkifudista ja tietenkin telon jalkani ennen ekaa peliä. Vietän 16 tuntisia päiviä kavereiden kanssa koulussa päntäten. Todennäköisesti nämä olisivat tuntuneet vain järjettömiltä jutuilta, mutta hupsista taitaa ainakin osa olla totta xD

Ensimmäistä kertaa elämässä sitä oikeasti odottaa koulun alkua. Tällä kertaa kuitenkaan huolen aiheena ei ole enää se tulenko itse pärjäämään, vaan fuksivastaavana huomioni on nyt tietenkin niissä pienissä ja niin viattomissa fuksipalleroissa. Tavoitteenani on saada langetettua sama skinnarilan loitsu heihin, joka minuun niin vahvasti iski.

Nyt kuitenkin isketään ne brunat päälle ja nautitaan kesästä, nähdään viimeistään syksyllä!

From Enklaavi with love

Peter Larionov

Kyllin vinkit loistavaan Linkedin -profiiliin

By | Artikkelit | No Comments

Sosiaalisen median hypetys sen kuin jatkuu ja työnhaun apuna on käytetty esimerkiksi Facebookia, Instagramia ja blogeja. Se kaikkein tärkein some-rekrykanava on luonnollisesti Linkedin, joka on se ammattilaisten kohtaamis- ja keskustelupaikka. Suurin osa teistä varmasti tietää millainen sivusto on kyseessä, joten en käytä palstatilaani sen avaamiseen. Sen sijaan haluaisin jakaa teidän kanssa ihan muutaman vinkin, joilla saatte hiottua profiilinne timanttiseen kuntoon, joka jättää kaikki muut varjoonsa ja kiinnittää välittömästi rekrytoijan huomion.

 

1) Kuva

Valitse itsestäsi positiivinen ja hyvälaatuinen kuva, josta saa hyvin selvää miltä näytät. Selfiet (ainakin selvät sellaiset) ovat ehdoton nou nou ja paitavalintaankin kannattaa kiinnittää hieman huomiota. Bilelook ei ole myöskään se paras vaihtoehto, ainakaan näitä perinteisiä duuneja haettaessa. Myös taustakuvan voi lisätä erottamaan profiilia muista ja kertomaan hieman enemmän siitä kuka oikeasti olet.

 

2) Otsikko

Linkedin antaa sinulle mahdollisuuden tiivistää osaamisesi lyhyehköön otsikkoon. Se voi kertoa esimerkiksi tämänhetkisen työpaikkasi tai opiskelustatuksesi. Voit kuitenkin jo tässä vaiheessa tuoda esille omaa osaamistasi tai kiinnostuksiasi sen sijaan, että kirjoittaisit geneerisesti ”Student at Lappeenranta University of Technology”, mikä jälleen erottaa sinut massasta. Voit käyttää esimerkiksi sanoja professional, specialist, enthusiast, fanatic, jne.

 

3) Yhteenveto ja työkokemus

Älä jätä yhteenvetokenttää tyhjäksi!! Mutta älä myöskään kirjoita novellia omasta taustastasi ja osaamisestasi. 3-4 lyhyttä kappaletta, jotka kertovat siitä millainen työntekijä olet ja miksi sinusta on kehkeytynyt sellainen työntekijä. Voit sisällyttää tähän mielettömän määrän avainsanoja, jotka ovat tärkeitä jotta voit tulla löydetyksi. Kuvaile siis osaamistasi runsain adjektiivein ja sama pätee työkokemuksen kuvailuun. Rekrytoijat oikeasti etsivät ihmisiä näiden avainsanojen perusteella ja vaikka ajatus löydetyksi tulemisesta tuntuu vielä kaukaiselta, kiität vielä itseäsi viiden vuoden päästä.

 

4) Osaamisalueet ja suositukset

Lisää omaa osaamistasi Skills & Endorsments -kohtaan ja todista muiden kykyjä, jotta saat myös itse ihmisiä seisomaan omien kykyjesi takana. Katso kuitenkin, että tuet kaveria sellaisissa jutuissa, jotka oikeasti tiedät hänen osaavan. Itse olen listannut kyvyn SAS-EG, mutta siihen ei juuri ole tukea herunut – ehkä ihan aiheesta. Voit myös pyytää ihan kirjallisia suosituksia esimerkiksi opettajilta, esimiehiltä tai ryhmätyökavereilta, jolloin saat omalle sivullesi referenssejä siitä, kuinka mukava työkaveri olet tai kuinka olet hyvä ottamaan ohjia käteen ryhmätöissä. Suositusten kysyminen on Linkedin-maailmassa täysin ok, joten ei tarvitse hävetä lähettää pyyntöä ihmisille!

 

Näiden vinkkien toteuttaminen ja profiilin kuntoon laittaminen vie oikeasti aikaa, joten varaa ihan huolella vaikka joku ilta siihen, että hoidat sen kuntoon. Pyydä koulu- ja työkavereita verkostoksi ja vaikka vielä tuntuu ammatillisesti turhalta olla verkostoitunut muutamaan sataan yliopisto-opiskelijaan, kiität jälleen itseäsi viiden vuoden päästä kun niistä kaikki ovatkin työelämässä! Ja kiinnostavia yrityksiä seuraamalla voit löytää työpaikkoja, jotka eivät edes koskaan päädy TE-keskuksen rekisteriin asti.

Fuksivastaavan muistelmat

By | Artikkelit | No Comments

On tullut aika lyödä yksi ovi kiinni omalta yliopistopolulta. Fuksivastaavan tehtävät päättyivät Wapun fuksikasteeseen, kun sain kunnian laskea hatun seuraajani Peter Larionovin päähän ja siirtää hänelle, sekä tasapuolisesti jokaiselle muulle vuoden 2014 fuksille vastuun seuraavasta saapumiserästä. Muistellaanpa seuraavaksi hieman vuotta teidän mahtavien ihmisten kanssa. Tämä kirjoitus keskittyy nyt vain vuoden 2014 fukseihin, onhan minulla vuoden ollut joukkue ja kaikkia muita sidosryhmiä, mutta heille kiitos seisoo myöhemmin.

Kaksi päivää ennen fuksiviikkojen alkamista kävimme fuksivastaavien ja koulun edustajan kanssa hieman vääntöä siitä, että mitä tehdään ensimmäisinä päivinä jatkojen kanssa. Tämä juontui siitä, että legendaarinen iltatähti Skinnarilassa oli lopettanut toimintansa eikä siten kunnon baaria ollut vaihtoehtona, paitsi Gemmi ja sinne meneminen kiellettiin koulun edustajan puolesta. Onneksi keksimme Raittisen, josta tarinat sitten lähtivät liikkeelle. Itse riipaisin paidan kyseisen kerhon tanssilattialla niin kuin fuksivastaavan kirjoittamattomiin kunniatekoihin kuuluukin, siinä vaiheessa monen tuoreen kauppatieteilijän kasvoilta paistoi epäilevä ilme siitä, että olivatko he tosiaan saapuneet pohjoismaiden parhaaseen nuoreen yliopistoon vai Jersey Shoren suomi-versioon. Siitä huolimatta sain kannustusta, kiitos!

Fuksit olivat aivan mahtavia ja mukana kaikessa täysillä heti alusta asti. Academic Adventuren jälkeen huomasin kuinka kaikki henkilökemiat alkoivat jo nivoutumaan yhteen ja hauskanpito parani entisestään.  Kaikkea ei voi muistaa mitä olemme keskenään tehnyt ja osalle asioista ehkä turvallisinta onkin pysyä unholassa. Vuosijuhlien aikaan innostuneimmat fuksit olivat päässeet jo sisälle enklaavilaiseen tapaan juhlia ja näkemään kuinka kaikki ovat tässä ainejärjestössä toisiaan varten tukemassa kollegaa kohti parempaa kompetenssia niin sosiaalisen yhdentymisen, kuin akateemisen valistuneisuudenkin saralla. Sosiaalinen yhdentyminen voi sitten tarkoittaa sitä, että sitseillä pidetään käsistä kiinni tai ryhdytään proggikseen. Jatkoilla olevat yhdentymiset puolestaan sitä ettei ”kaislikossa suhise, vaan yläsängyssä kolisee”.  Sitseistä juolahtikin mieleen erään fuksipojan erittäin loistava kysymys siitä että ”miks ei voi vaan vetää kaljaa, ja mennä vessaan sillon ku haluu?” olen nauranut tälle kysymykselle monesti. Siksi maailmassa on etiketit ja maneerit, jotta ryhmät voivat erottua toisistaan. Näyttäkää enklaavin tavat myös seuraavalle saapumiserälle. Ja mitä vessaan menemiseen tulee, niin eikö tunnukin hyvältä kun vähän aikaa sai odottaa helpotusta. Eräät fuksitytöt taisivat olla tulematta kerran kellariin sen takia että oksensivat jo kotona ja pitelivät toistensa hiuksia, ah mitä yhteenkuuluvuutta!

Varsinkin syksyllä tuli myös muutaman kerran pidettyä punkkerikadulla jatkoja, tässä vaiheessa jokaisen valikoitunut muisti on varmasti turvallisempi tapa kertoa mitä tapahtui, kuin kirjoitella tähän niitä juttuja. Eräs fuksi kuitenkin taidettiin laittaa sieltä taksiin ja kun hän oli päässyt kotiin, oli kertoma ollut että kyseinen henkilö lähti takaisin kävelemään, koska halusi jostain unikaverin.

Pietarin excursiolle en valitettavasti päässyt mukaan, enkä rukalle. Ensisyksynä ajattelin lähteä hämmentämään villinä jokerina, koska kuulin reissusta niin mahtavia juorua ja juttuja. Winterclassic ja kaikki olivat myös mahtavia tapahtumia ja fuksit auttoivat monesti monessakin asiassa, vaikka eivät välttämättä olisikaan kuuluneet mihinkään toimiryhmään. Tälläinen asenne on aivan mahtavaa ja niin haluammekin asioiden olevan, jotta tapahtumien laatu säilyy niin hyvänä kuin se nyt on.

Vuoden lopun lähestyessä mielestäni viesti siitä, että muistatte hoitaa myös koulun ja nopat taskuun oli mennyt perille. Sitä parempaa on sitten juhlistaa kaikkien kanssa, kun omat murot on kulhossa. Tämä näkyi myös siinä, kuinka monet ovat kehittyneet vuoden aikana ihmisenä aimoharppauksia. Minusta tuntuu, että tytöt ovat fukseista olleet niitä fiksumpia, mutta pojat ovat kasvaneet henkisesti vuoden aikana erittäin paljon ja osaavat nyt olla kuin olisivat syntyneet tässä laitoksessa. Haikeeta on varmasti ensi syksynä seurata sivusta, kuinka tulette esittämään enklaavin uusille tulokkaille. Kiitos kaikille. FIREBALL !!!!

Kuuma kopovuosi 2015

By | Artikkelit | No Comments

Jopa Suomen Pisin Wappu alkaa olla loppuhuipennusta vaille juhlittu, ja on taas aika siirtää katseet eteenpäin. Tällä kertaa täällä blogin puolella kirjoittelee itsekin jo hieman wappuhulinoista väsynyt Koponne. Ja jos et vielä tiedä, mitä tuo Kopo tarkoittaa ja mitä Kopo tekee, niin nyt tarkkana!

Kopo on siis lyhenne, jota koulutuspolitiikasta ja koulutuspoliittisen vastaavan pestistä yleisesti käytetään. Kopo ei ole ehkä se jäsenistölle kaikkein näkyvin hallituspesti, vaan minun työni tapahtuu enemmänkin kulissien takana. Tämän blogitekstin tarkoituksena onkin, että myös te pääsette kurkistamaan kulissien taakse ja kuulemaan, miksi ihmeessä vuosi 2015 on erityisen kuuma kopovuosi. Samalla saatte hieman kuvaa siitä, mitä Kopo oikein puuhailee ja miltä maailma näyttää koulutuspoliittisten kiikareiden läpi katsottuna.

Kuuman kopovuoden takaavat ennen kaikkea juuri käydyt eduskuntavaalit ja niiden seurauksena tehtävät hallitusohjelma sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma eli tuttavallisemmin KESU. Tyypillisesti vaalivuonna  keskusteluun nousee aina uudelleen tuttuja ja turvallisia teemoja. Yksikeskeisimmistä teemoista on perinteisesti korkeakoulujärjestelmä ja sen rakenteet. Nykyinen korkeakoulujärjestelmämme perustuu duaalimalliin eli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tuottamiin erilaisiin opintopolkuihin. Tällä hetkellä keskusteluissa korostuu erityisesti duaalimallin tulevaisuus – pitäisikö se purkaa, säilyttää entisellään vai jotain siltä väliltä. Erityisen paljon puhuttaa niin sanottu duaalimallin purkaminen eli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö, jossa Tampereen T3-hanke toimii tienraivaajana. Lisäksi rakenteellisen kehittämisen puolella puhuttavat mahdolliset yksiköiden vähentämistarpeet, myös kauppatieteellisen koulutuksen osalta.

Hallitusohjelman ja KESUn kohdalla keskustellaan usein myös aloituspaikkojen määrästä ja siitä, mitä niistä pitäisi linjata vai linjataanko ollenkaan. Lisäksi todennäköisesti tullaan viittaamaan opintoaikaan ja sen lyhentämiseen erinäisten teemojen yhteydessä. Näitä teemoja voivat olla esimerkiksi opintotuen muutokset sekä opintoajan rajoittamisen tiukennukset – nämäkin teemat koskettavat siis meitä kaikkia hyvinkin läheisesti! Lisäksi keskusteluissa on vilahtanut jo opintojen maksullisuuskin: pitäisikö ulkomaalaisilta opiskelijoilta periä lukukausimaksuja vai pitäisikö koulutuksen olla maksullista jopa meille suomalaisille opiskelijoille?

Lisäksi tänä keväänä kopokentällä on puhuttanut erityisesti Suomen yliopistot ry:n eli UNIFI ry:n teettämä kauppatieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellisen kehittämisen ja profiloinnin loppuraportti, joka julkaistiin maaliskuun lopulla. Raportti ei anna yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön luonteeseen yksioikoista vastausta eli yhteistyön tarvetta olisi tällöin pohdittava yksikkökohtaisesti. Kuitenkin ajoittain keskustelussa ollaan jopa väläytelty 1. syklin tutkintojen eli kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon ja tradenomin tutkinnon  yhdistämistä, mutta duaalimallin purkaminen kokonaan ei ole tällä hetkellä mahdollista ilman lainsäädäntömuutoksia. Raportti painottaa lisäksi erityisesti yliopistojen profiloitumisen merkitystä, joten työryhmä ei niinkään lähtisi karsimaan yksikköjen määrää.

Kuitenkin raportin keskeisintä antia on erityisesti esitys kandidaatin ja maisterin tutkintojen erottamisesta eli siirtymisestä niin sanottuun Bologna-malliin. Tämän välillä myös 3+2-mallin nimellä kulkeva ehdotus tarkoittaisi siis sitä, että opinto-oikeus saadaan ainoastaan kandidaatin tutkintoon, jonka jälkeen on haettava vielä uudelleen maisterin tutkintoon. Mallin käytännön toteutuksen suhteen ei ole vielä konkreettisia ehdotuksia, mutta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maisterin tutkinnon suorittaminen vaatisi kaksi pääsykoeluku-urakkaa. Tai jos hakeminen tapahtuisi arvosanoin ja opintopistein, olisivatko eri oppilaitosten arvosanat vertailukelpoisia – tuskinpa. Kuitenkin esimerkiksi mallin mahdollistama työkokemuksen hankkiminen tutkintojen välissä voi auttaa saamaan enemmän irti maisterin tutkinnosta. Tässäkin herää kuitenkin kysymys, kuka palkkaa kandin, joka lähtee pian uudelleen koulun penkille – työmarkkinoidenkin pitäisi siis muuttua. Kaiken kaikkiaan avoimia kysymyksiä on paljon, ja niistä riittää paljonkin keskusteltavaa vaikkapa ruokapöytäkeskusteluihin. 😉

Nyt olettekin jo saaneet aimo annoksen paljolti rakenteellista kopokeskustelua – melko raskasta, eikö? Kopostakin olisi kiva, jos väillä rakenteiden sijaan keskustelua käännettäisiin esimerkiksi koulutuksen laatuun sekä haastavuuteen. Fakta on kuitenkin se, että vain laadukas ja riittävän haastava koulutus tekee meistä todellisia osaajia työelämään ja lisää tutkintomme arvoa.

Seuraavaksi haastankin myös sinut mukaan kehittämään opetuksen laatua! Klikkaa siis linkkiä tekstin alla ja käy vastaamassa Kopon palautekyselyyn – sinun mielipiteesi ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun lähdemme kehittämään oman koulutuksemme laatua LUT:ssa!

 

Hauskaa ja railakasta vappua toivottaa,

Koponne Jenni

Wapun ABC

By | Artikkelit | No Comments

 

Aamut – Niitä on wapussa peräti 20!

Bileet – Yhtä juhlaa koko wappu. Kirjoittajan suosikkeja viime vuonna olivat Päiväbileet, Fuksitehtävät, Finkkarit ja tietysti itse pääpäivä!

Carillo – Oooo carillo carillo carillo..! Itse maistoin tätä ensikertaa viime wappuna, vaikkei siitä ihan henkilökohtaista suosikkia tullutkaan…

Darra – Väistämätön paha.

Esteettömyys – Monessakin mielessä: tapahtumissa kannattaa varautua kanssamatkustajien paljaaseen pintaan ja siihen, että wappuna kaikki on mahdollista.

Finnhits – Yksi viime wapun kohokohdista: tähän hommatkaa ehdottomasti liput, sillä silloin koko YO-talo sykkii! Tekstin kuvituksesta saattekin osviittaa siitä, kuinka kravatti pannaan päähän ja fiiliksessä palataan vuosikymmenien taa..!

Giorgio Hässi – Kyseinen päätoimittaja toimittaa meille wappulehtemme Hässin.

Heila – Wappuna kannattaa pitää silmät auki, sillä eteen voi sattua vaikka kuka!

Ilo – Tätä tunnetta ei voi olla kokematta, sillä koko kolme viikkoa on yhtä riemua!

Jallu – Tämäkään ei kuulu henkilökohtaiseen suosikkijuomavalikoimaani, mutta kyseinen pullo on aina tarttunut jonkun mukaan tapahtumasta riippumatta.

Kaste  – Voi, aattona meillä ei enää ole kasteen jälkeen pikkufukseja, vaan aikuisia kyltereitä ja teekkareita!

Luonnottomuus – Ei tällaista ole tarjolla missään muualla milloinkaan muulloin…

Morkkis – Tämäkin kuuluu luonnollisesti aamujen eri olotilojen repertuaariin.

Notski – Jos jäätävät reivit eivät nappaa, kannattaa napata kaveri kainaloon ja tulla koulun viereiselle nuotiolle paistamaan makkaraa!

Open Mic – Jotkut varmaan ihmettelevät, miksei tätä ole tänä vuonna ohjelmassa? No siksi, että sen korvaa MARATOONI MAANANTAI!

Putki – Jos kolme viikkoa ei ole putki, niin mikä sitten?

Quuma – Lämpö nousee jos jossakin tilanteessa: fuksitehtävien rasteilla, notskin lämmössä, illan pikkutunteina… Mitä näitä nyt on?

Rakkaus – Wappuna ei kannata olla kavereille vihainen, vaan nauttia joka hetkestä ja levittää rakkautta ympärilleen!

Siveettömyys – Katso kohta E – Esteettömyys.

Teekkarit – Wappuna jos koskaan kylterit ja teekkarit ovat Skinnarilassa yhtä! Erityisesti fuksien kannattaa ottaa tästä tilaisuudesta kaikki ilo irti ja tutustua uusiin ihmisiin!

Uupumus – Sekä yksittäissuoritusten että kokonaissuorituksen jälkeinen olotila.

Viimemetrit – Wappu tarkoittaa koko lukuvuoden loppua, eli nyt jos koskaan pitäisi jaksaa maaliviivan jo näkyessä!

Willimiehen Wipellys – Allekirjoittaneen voi bongata myös täältä. Lappeenrannan ykkösappro starttaa jälleen tänä wappuna!

Xtreme – Palaa kohtaan L – Luonnottomuus.

Ystävät – Wappuna niitä saa uusia ja vanhoista tulee entistä rakkaampia!

Zoo – Koko Skinnarila on tarpeen vaatiessa wappuna yhtä eläintarhaa…

Årstid – Vuodenaika, eikö kolme viikkoa lähentele sitä jo aika hyvin?

Äiti – Välillä äitiä tulee suorittaessa ikävä. Äidin numero kannattaa laittaa pikavalintaan tarpeen sattuessa, mutta välillä kannattaa miettiä puhelun tarpeellisuutta kahteen kertaan.

Överit – Kolmessa viikossa ehtii melko paljon. Sitä voikin jo kutsua överiksi – mutta vain positiivisessa mielessä!

 

Oikein hauskaa wappua koko Skinnarilan väelle! Tulkaa moikkaamaan riennossa tai toisessa, ja muistakaa pitää hauskaa koko rahan edestä (tili voi olla loppukuusta yllättävän tyhjä)!

 

Wapputoivotuksin,

Miina

English