Category

Artikkelit

Taianomainen fuksivuosi

By | Artikkelit | No Comments

Fuksikasteesta ja Saimaan hyisestä vedestä on pikkuhiljaa palauduttu, joten on hyvä hetki muistella juuri päättynyttä fuksivuottani. Tuntuu, kuin olisin juuri vasta lähtenyt äidin nurkista, mutta tässä vauhdilla menneessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon.

“Kyllä fuksina vielä jaksoi” oli lause, jonka kuulin usein vanhemmilta opiskelijoilta heidän kuunnellessaan, mitä kaikkea tapahtumaa olisi viikolle luvassa. Ryhmätöitä, toimiryhmätyöskentelyä, bileitä, sitsejä, liikuntaa, muiden paikkakuntien tapahtumia… Toimettomaksi ei opiskelijaelämässä ainakaan tarvitse jäädä, ellei itse halua. Lempparitapahtumaa tai edes selkeää top5-listaa on mahdoton nimetä, mutta mieleen tulevat ainakin Maratoonimaanantai, Rukan reissu, Liikuntayö ja tietenkin fuksikaste sekä vapun pääpäivät. Näitä muistellaan kavereiden kanssa varmasti vielä mummoina ja pappoinakin.

Fuksivuoden suurimpia haasteita oli varmasti opiskelurytmiin ja -tapoihin tottuminen, koska ne kuitenkin eroavat reippaasti lukiosta. Vapaus ja vastuu kulkevat yliopistossa käsi kädessä, ja opiskelijoiden pitää itse pitää huoli molempien mukana pysymisestä. Keskellä muita kiireitä ja tapahtumia (sekä bileitä) motivaation löytäminen vaatikin välillä paljon tsemppaamista. Mitä pitemmälle vuosi eteni sitä varmempi aloin kuitenkin olemaan siitä, että opiskelen oikeaa alaa. Ensi vuodelta odotankin innolla omaan pääaineeseen syventymistä.

Eniten olen ihastunut yliopistomme opiskelijoiden kesken vallitsevaan positiiviseen ja avoimeen meininkiin – tunnetaan myös nimellä Skinnarilan henki. Ilman sitä ja ihania opiskelijoitamme minulta olisi vuoden aikana varmasti jäänyt monta deadlinea huomaamatta ja muuttolaatikot kantamatta. Olen saanut huikeita ystäviä, joiden kanssa Skinnarilassa ja ympäri Suomea säheltäminen on tehnyt viimeisestä vuodesta mahtavan ja ainutlaatuisen.


Vaikka pidän kotipaikkakunnastani Espoosta ja täyden jääkaapin näkemisestä, fiilikseni ovat vielä vähän ristiriitaiset. On ihana viettää kunnolla aikaa vanhojen ystävien kanssa, mutta samalla haikeaa sanoa moikat omille paikkakunnille palaaville opiskelukavereille ja jättää Skinnarila hetkeksi. Onneksi VR kuljettaa kavereiden luokse myös kesällä eikä espoolaiselle varmasti olisi pahitteeksi pieni maakuntamatkailu. Kuitenkin seinällä roikkuvat neonkeltaiset haalarini odottavat jo innolla ensi syksyä.

– Taika

Lappeenranta on ihmisen parasta aikaa

By | Artikkelit | No Comments

Lukuvuosi 2016 alkaa yllättäen taas pikkuhiljaa olevan pulkassa. Tuntuu, että siitä on vain hetki, kun syyskuussa fuksit astelivat Skinnarilan kampukselle tietämättään, mitä tämä tuleva vuosi toisi tullessaan. Tähän vuoteen on mahtunut vaikka mitä: rakkaan ainejärjestömme 25-vuotis vuosijuhlat, gemmin tanssilattian kuluttamista, kampuksella hyrräämistä, tenttistressiä ja mörköpötköjen lähteminen Aalefin valikoimasta (rip).

Eturivin keskipaikalta voin sanoa, että fuksien meininki saa vieläkin leuan loksahtamaan. Mieletöntä energiaa ja intoa, joka ei rajoitu vain Etelä-Karjalan alueelle, vaan ihan Helsingistä Vaasaan asti näkee yhä enemmän edustamassa neonkeltaisia haalareita. Myös fuksien opiskelun etenemistä on ollut ilo katsella – heti ensimmäisillä viikoilla sai kirjastossa nähdä Enklaavin fuksit suurissa porukoissa tsemppaamassa toisiaan matikassa, ryhmätöissä ja oikean ruokapaikan valinnassa.

Omasta lukuvuodesta voin sen sanoa, että se on ollut aivan yhtä mieletön – ellei jopa parempikin, kuin oma fuksivuosi. Muita kylterikaupunkeja nähneenä ja lukuisia kylterikavereita rikkaampana osaan arvostaa sitä, mitä meillä täällä Lappeenrannassa on; sanoinkuvaamaton yhteishenki ja yhdessä hiileen puhaltamista. Kohta toinen vuosi pulkassa ja kauhistun, kun mietin, että tämä kaikki Skinnarilan hengen tuoma utopia loppuu kohta.

Ensi vuonna vastassa on kandi ja vaihto, jonka jälkeen maisteri ja todennäköisesti osa-aikainen työpaikka jossain (fingers crossed). Moni ystävä voi allekirjoittaa, että monesti mainitsen, kuinka näistä vuosista pitää nauttia täysin siemauksin, koska vastaavaa ei tule enää vastaan.

Se miten helppoa ja mukavaa meidän opiskelusta on tehty: kaikki tarvittava on kampuksella, ruoka ja vuokrat ovat edullisia, liikuntamahdollisuuksia rajattomasti ja satoja tapahtumia piristämään masentavia talvipäiviä. Kaiken kukkuraksi mielettömät ihmiset, kenen kanssa pääsen tämän kaiken jakamaan. Ihmiset, joiden kanssa synkkasi heti ensimmäisistä päivistä lähtien. Tiedän, että tulen vanhana mummona kiikkutuolissa muistelemaan lämmöllä vuosiani Saimaan rannalla Skinnarilan huovissa.

Kannanotto: Opiskelijavalinnan uudistuksia ei tule kiirehtiä

By | Artikkelit | No Comments

Kauppakorkeakoulujen pääsykoejärjestelmä on muuttumassa toista vuotta peräkkäin. Me kauppakorkeakoulujen opiskelijat olemme huolissamme, että kiinnostus alaa kohtaan ei tule esille valintakriteereistä ja lisää muutoksia ollaan tekemässä ilman tietoa edellisten vaikutuksista.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnasta annettu ehdotus keväälle 2018 poistaisi kokonaan alakohtaiset pääsykoekirjat. 60% valittavista tulisi suoraan ylioppilastutkinnon perusteella ja 40% puolestaan lukiokursseihin ja mahdolliseen aineistoon perustuvan pääsykokeen kautta.

Uudistuksen haittana on, että hakijoiden tutustuminen kauppatieteelliseen aineistoon jää oman kiinnostuksen varaan. Lisäksi uudessa yhteisvalintatavassa alan vaihto tulee ensikertalaiskiintiöiden takia vaikeutumaan entisestään. Ylioppilaskirjoituksia painottavan valinnan yhteydessä myös lukioiden opinnonohjauksen merkitys kasvaa huomattavasti, sillä väärälle alalle ajautuva opiskelija ei hyödytä korkeakoulua, yksilöä eikä yhteiskuntaa.

Jos pääsykokeesta todella halutaan lukion oppimäärään perustuva, tulisi siihen sisällyttää aineisto-osuus, jolla voidaan aidosti keventää kokeeseen valmistautumista ja jolla pystytään arvioimaan kaikkia hakijoita tasavertaisesti. Lukiokursseissa on tunnetusti koulu-, oppikirja-, opettaja- ja sisältökohtaisia eroja, ja hakijoiden erottelu monivalintakokeella on haastavaa. Tästä syystä aineisto-osuuden tulisi olla tarpeeksi kattava ja soveltava, koska aineiston hyödyntäminen on erinomainen keino mitata kaupallista osaamista ja kykyä soveltaa tietoa.

Nyt tulisikin pysähtyä hetkeksi ja tutkia, miten opiskelijavalinnan muutokset vaikuttavat opiskelijoiden motivaatioon, ammatilliseen kehittymiseen ja opintotyytyväisyyteen. Muutoksia tehdessä tulee helposti vauhtisokeaksi, joten välillä on hyvä katsoa vaikutuksia ympärillä ennen kuin kiihdytetään lisää. Näin ollen mielestämme uusia muutoksia ei tulisi ajaa ilman tietoa aikaisempien vaikutuksista.

Tämän kannanoton allekirjoittavat kaikkien Suomen kauppatieteellisten opiskelijayhteisöjen hallitukset.

Jyri Heimo, KY:n puheenjohtaja, Suomen kylteripuheenjohtajien verkoston puheenjohtaja

Aino Laineenoja, Enklaavi ry:n puheenjohtaja, Suomen kylteripuheenjohtajien verkoston varapuheenjohtaja

Joona Orpana, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

NESU – mikä se oikeastaan on?

By | Artikkelit | No Comments

Suurin osa kauppatieteilijöistä on kuullut NESU:sta ja tietävät siitä jotakin. Yleisimmät käsitykset liittyvät siihen, että NESU järjestää vain sitsejä eri paikkakunnilla. Tämä oli omakin käsitykseni syksyllä 2015, kun hain fuksina NESU-toimiryhmään. Näiden puolentoista vuoden aikana minulle on kuitenkin valottunut se, kuinka paljon enemmän NESU on. Haluankin nyt kertoa hieman siitä, mitä se merkitsee minulle.

Taannoin minua haastateltiin erästä gradua varten ja vastaan tuli kysymys, jossa minun piti kuvailla NESU:n merkitystä itselleni. Hetken mietittyäni päädyin vastaukseen, että se on ehdottomasti suurin osa elämääni tällä hetkellä. NESU on kuin toinen perhe, joka jatkaa vain kasvamistaan. Siihen voi kuka tahansa päästä mukaan ja kaikki ovat samalla viivalla riippumatta kaupungista, vuosikurssista tai mistään muustakaan. Tapahtuma, jossa tämä yhteisöllisyys tulee selkeiten esiin, on puolen vuoden välein järjestettävä viikon mittainen NESU Conference (josta puhutaan myös semmana), johon kuka tahansa pohjoismainen kauppatieteiden opiskelija voi hakea. Viikon aikana osallistujat ja järjestäjät muotoutuvat niin tiiviiksi porukaksi, että lähdön koittaessa itku pääsee monilta. Vastaavanlaista yhteishenkeä en ole nähnyt missään muualla.

Kuvat: Charlotta Forsberg

Olen kiertänyt paljon ympäri Suomea NESU-tapahtumissa ja välillä olenkin saanut ihmettelyä osakseni siitä, miten jaksan olla koko ajan matkassa. Syy löytyy niistä mahtavista ihmisistä, jotka olen saanut osakseni elämääni ympäri Suomea. Edellisen seminaariviikon jälkeen eräs enklaavilainen, ensimmäisen semmansa käynyt henkilö, kertoi päästyään kotiin, että ymmärtää vasta nyt kunnolla sen, miksi olen koko ajan matkalla. Matkustaminen ei rasita, kun tietää, että aina perille päästyä vastassa on mahtavia ihmisiä. Joskus se vaatii kahdeksan tuntia ajamista Ouluun, mutta kertaakaan en ole katunut matkaan lähtemistä.

Merkittävä asia NESU:ssa on myös mielestäni se, että esimerkiksi seminaariviikon aikana opit tutustumaan myös siihen, miten muut osallistujat työskentelevät. Eri kouluissa opiskelevien kanssa ei tälläisiä mahdollisuuksia tarjoudu turhan usein. Niiden perusteella opit myös tuntemaan tuttavasi huomattavasti paremmin kuin vain mukavia juttelemalla. Itseäni tämä auttoi esimerkiksi työpaikan metsästämisessä tälle kesälle, sillä ystäväni Vaasasta uskalsi suositella minua työpaikallaan ja tämän avulla sain haastattelukutsun. Pääsin lopulta tähän paikkaan töihin ja olen aivan varma, että ilman NESU:a en olisi ollut edes tietoinen kyseisen yrityksen olemassaolosta.

Tässä oli hieman siitä, mitä NESU merkitsee minulle. Ohessa olevista kuvista toivon mukaan välittyy edes hieman se lämmin tunnelma, mistä NESU on tehty. Suosittelen ehdottomasti kokemaan NESU:n seminaariviikon ainakin kerran opiskeluajalla, sillä vastaavanlaisia elämyksiä en ole löytänyt vielä mistään muualta. Kaksisataa euroa on pieni hinta niistä elinikäisistä ystävistä ja unohtumattomista kokemuksista, joita viikon aikana tulee vastaan.

Näiden sanojen saattelemana toivotan kaikille erittäin hyvää Wappua ja mikäli on mitään kysyttävää NESU:un ja sen tapahtumiin liittyen, tulkaa nykimään hihasta!

Kosti Hokkanen

Puheenjohtaja

NESU-Enklaavi ’17

Enklaavin kevät

By | Artikkelit | No Comments

Kevät on jo täydessä vauhdissa ja opiskelijat alkavat jo odottelemaan innokkaana Suomen pisintä Wappua, joka alkaa 10.4 ja kestää tietysti kuun vaihteeseen. Jo kuluneeseen kevääseen on kuulunut jo menoa ja vilskettä, Liuguria, KYPÄ:ää, Pikkulaskiaista Turussa, Winter Classic Kaplaakia vastaan, ja olihan Lappeenrannassa yhdet poikkaritkin.

Liugurissa oli huikea mäenlaskukisa, jossa jokainen kilta oli mukana kisailemassa, Lateksii kävi ensimmäisen kerran ikinä näyttämässä taitonsa! Voiton vei kuitenkin energiatekniikan kilta Armatuuri, jonka mäenlaskuväline ei jättänyt ketään kylmäksi…

Liugur kuvat: Emilia Teittinen, Hanna Fagerholm ja Heidi Jäkälä

Tietysti Liugurissa oli perinteinen köydenveto jonka teekkarit veivät mennen tullen (pahoitteluni Enklaavin pojat…)

Mukana Liugurissa oli Tuplakasi joka oli mahdollistamassa ZORB-jalkapalloja, joissa pääsi skabailemaan kavereitaan vastaan.

Helsingissä Clarion Hotellissa Suomen Ekonomit järjestivät tammikuussa Kylteripäivät 2017 jossa kokoonnuttiin yhteen muiden kauppiksien opiskelijoiden kanssa. Torstaina ohjelmassa oli päivällä seminaari jossa esiintyi esimerkiksi Sixten Korkman ja Nicklas Bergman. Seminaariosuuden jälkeen luvassa oli huikea iltajuhla jossa päästiin kunnolla tutustumaan muiden kaupunkien opiskelijoihin ja tietysti iltaa jatkettiin bileiden merkeissä!! Perjantaina oli ihanaa herätä Clarionin pehmeästä sängystä ja suunnata aamu-uinnin kautta aamiaiselle. Tästä jatkettiinkin Salmisaareen Beachvolley kentälle kohti sillistä…

Kypä kuvat: Timo Soasepp

9.2 Enklaavi otti nokan kohti Turkua ja Pikkulaskiaista. Matkaan lähdettiin yhdellä bussilla, ja osalla oli omatoimilippu. Turussa kerättiin merkkejä appropassiin jonka jälkeen jatkoiltiin BÖRS NightClubilla joraillen Robinin tahtiin. Huikea määrä neonkeltaisia haalareita oli liikenteessä ja hyvin siellä edustettiin.

Enklaavi oli mukana Kaplaakin kanssa järjestämässä huikeaa Winter Classicia Kimpisen kentällä, jonka Enklaavi tietysti vei helpon oloisesti 4-1 voitolla. Tämä oli viides järjestetty Winter Classic, josta nappasimme neljännen voiton putkeen. Meininki katsomossa oli huikea joka varmasti auttoi pojat mahtavaan voittoon!!

Kuva: Milena Myllyniemi

Poikkitieteellisiin haalaribileisiin saatiin jatkoa kun Nikke Ankara saapui esiintymään Lappeenrantaan. Tätä ennen oli fukseille järjestetty ensimmäiset Skinnarilan poikkitieteelliset fuksisitsit, jossa kylterit ja teekkarit pääsivät tutustumaan toistensa sitsikulttuureihin sekä tietysti toisiinsa.

Edessä on myös huikeita ulkkaritapahtumia muissa kylterikaupungeissa kuten VVV-risteily jonne lähdössä yli 40 Enklaavilaista sekä WYKY-päivät Vaasassa jossa pääsee pulikoimaan muiden kyltereiden kanssa Tropiclandiassa. Lisäksi 26.4 Tampereella pääsee hurvittelemaan Särkän Märkään muiden enklaavilaisten kanssa!

Wapun ohjelma varmistuu pikkuhiljaa mutta enklaavilaisten wapun keskiössä on ehdottomasti 17.4 järjestettävä MARATHON MONDAY!!! Tällöin ohjelmassa on niin beerpong-turnausta, etkoja , jatkoja ja vahvimmat tietysti vetävät myös jatkojen jatkot seuraavana päivänä…

Skinnarilassa löytyy paljon ohjelmaa vapuksi, jonka löytää osoitteesta suomenpisinwappu.fi .

Jokaisen on hyvä kokea vähintään kerran (tai muutamankin kerran…) Skinnarilan Wappu, ja tietysti jokaisen fuksin on valmistauduttava luopumaan fuksiseudestaan kylterikasteessaan.

Toivottavasti törmäillään Marathon Mondayssa ja ihanaa keväänodotusta jokaiselle!! Nyt voi ottaa hetken iisimmin ja kerätä voimia piiiiiitkään Wappuun 😉

Tuutorit vuosimallia 2016

By | Artikkelit, Yleinen | No Comments

Palataanpa vielä lukuvuoden alkuun; koulun edessä odotti iso lauma innokkaita fukseja tietämättömänä siitä, mitä tulevat viikot tulisivat pitämään sisällään. Tuutorit huutelivat yksi kerrallaan fuksinsa omiin ryhmiinsä. Suurin osa fukseista ei tuntenut ketään ja he jännittivät ensimmäistä orientaatiopäivää kuin ensimmäisen luokan alkua.  Suurelle osaa suomalaisista tutustuminen tuntuu hankalalta ja hermoja raastavalta: ENTER tuutorit!

Tuutorointi alkoi itseasiassa jo huhtikuussa tutorleiriltä, jossa me tuutorit tutustuimme niin oman kiltamme kuin myös muiden kiltojen tuutoreihin. Vielä elokuussa oli muutama koulutuspäivä ennen, kun saimme tietää fuksiryhmämme. Innokkaina aloimme heti stalkkaamaan fuksejamme somesta ja pommittamaan heitä viesteillä.

Varaslähtö opiskelijaelämään otettiin Back-to-Uni-bileissä, jossa tuutorit viihdyttivät tuoreita fuksejaan. Pari fuksia tuli haastettua beerpongissa ja tanssitettua tanssilattialla. Myöhemmin railakkailla fuksiviikoilla päästiinkin sitten osallistumaan huikeisiin tapahtumiin fuksien kanssa ja pitämään hauskaa monenlaisissa merkeissä.

Tämä kaikki pätee niin fuksituutoreihin, kuin myös kv-tuutoreihin. Kv-tuutoroinnin erona on kuitenkin kommunikointikieli, sillä kv-tuutorit luonnollisesti hoitavat hommansa englanniksi. Ei kuitenkaan kannata stressata, mikäli ihan kaikki englanninkieliset opiskelusanat eivät luonnistu heti alkuunsa. Niitä oppii kyllä sitä mukaa, kun asioita käydään läpi ja tietenkin kaikki muut tuutorit ja erityisesti tuutorparit ovat koko ajan apuna ja tukena.

Kv-tuutoroinnissa saattaa olla hieman enemmän tekemistä, sillä ulkomailta tulevat opiskelijat eivät aina ole perehtyneet kovin hyvin suomalaiseen kulttuuriin ja opetusjärjestelmäämme. Kv-tuutoroinnissa ehdotonta plussaa on kuitenkin nimenomaan se, että tutustuu suomalaisten lisäksi myös ulkomailta tuleviin opiskelijoihin. Lisäksi kv-tuutoroinnin isona etuna on myös helpotus vaihtohaussa, ja tämä etu on ihan korvaamaton!

Tuutorit ovat siis paikalla vain ja ainoastaan fukseja varten. Tehtävänä on varmistaa, että kaikki löytävät kavereita, tutustuvat toisiinsa ja voivat aloittaa opintonsa stressittömästi. Kaiken hauskanpidon ohella tuutoroinnista saa 3 noppaa ja vähän palkkaa, mikä on opiskelijalle kiva bonus. Lisäksi uudet kaverit ja kokemukset ovat mahtavia, eikä näitä unohtumattomia hetkiä voi kokea missään muussa yhteydessä.

Hae siis vuoden 2017 tuutoriksi ja ole mukana järjestämässä huikeita fuksiviikkoja uusille opiskelijoillemme! Vielä on muutama päivä aikaa hakea; jätä hakemuksesi 28.2. mennessä!

 

– Oona & Iida

Makkaraperunoita kaikille!

By | Artikkelit | One Comment

Puheenjohtajan esittely ja asiaa jäsentyytyväisyydestä

Hola!

Oon Aino, alun perin espoolainen, nyt jo neljännen vuoden skinnarilalainen, ja saan kunnian toimia Enklaavi ry:n puheenjohtajana tänä vuonna. Näinä neljänä vuotena aikani on kulunut ahkeran opiskelun lisäksi maisteri- sekä kv-tutorina, LTKY:n edarin jäsenenä, töissä LUT:lla, Enklaavin projiksena, vaihdossa Madridissa, ja ihan silloin tällöin vaan kuluttamassa Kellarin, keskustan tai muiden paikkakuntien tanssilattioita. Niille, keille tästä huolimatta olen tuntematon kasvo, esittäydyn lyhkäisesti. Tykkään liikunnasta, mutta jos on muita kiireitä niin se on kyllä eka asia mistä tingitään. Tykkään myös ruoasta ja syön about mitä vain, paitsi suolakurkkuja tai oliiveja. Leivän päälle laitetaan juusto aina päällimmäiseksi. Oon perinyt isältäni pienen nörttiyden ja osaan useimmiten ratkaista tekniikkaan liittyvät ongelmat, Macin käyttö kylläkään ei suju. Oon hyvä hukkaamaan asioita, erityisesti avaimia. Osaan nauraa itselleni, välttämätön taito mun elämässä. Eiköhän tässä ollut tarpeeksi informaatiota… Puheenjohtajana haluan olla avoin ja helposti lähestyttävä, kannustaa muita hallituslaisia ja saada asiat tehtyä hyvin ja tehokkaasti niin, että Enklaavi on vuoden päästä vielä upeampi yhteisö.

Niin, millainen yhteisö Enklaavi on tällä hetkellä?

  • Perustettiin 1991
  • Noin 1400 jäsentä
  • 11-henkinen hallitus (+ 1 fuksivastaava)
  • 8 hallituksen alaista toimiryhmää + NESU-Enklaavi
  • Strategia luotiin ensimmäisen kerran vuosille 2015-2017
  • Arvot: Vastuullisuus, Avoimuus, Yhteisöllisyys ja Onnellisuus
  • Missio: Hyvinvoiva jäsen
  • Visio: Menestyvä ja arvokas ainejärjestö
  • Excursioita Pietariin, Uppsalaan, Budapestiin, Berliiniin ja San Franciscoon

Olimme mukana Universumin teettämässä vuoden 2016 Career Test -kyselyssä, johon saimme vastauksia yli sadalta jäseneltämme. Sain kyselyn tulokset käsiini tässä vuoden vaihteessa, ja ne olivat erittäin ilahduttavaa luettavaa. Kokonaisuudessaan jäsentemme tyytyväisyys opiskeluaikaansa meillä oli 8,2, joka pesee maan keskiarvon 7,6 ja monet muut opinahjot mennen tullen. Kaikki 100 % kyselyyn vastannutta kertoivat, että valitsisivat ehdottomasti LUT:n uudelleen opiskelupaikakseen, mikäli saisivat valita uudestaan. Nämä tiedot ilahduttavat varmasti itseni lisäksi entisten kilta-aktiivien mieltä, sillä ne kertovat, että olemme onnistuneet. Olemme oikealla tiellä kohti missiotamme, hyvinvoivaa jäsentä.

Kyselyn vastaajat arvostavat yliopistossamme erityisesti sen mainetta ja alhaisia elinkustannuksia sekä kokevat, että yliopisto suoriutuu hyvin alansa rankingeissa. Esille nousivat myös kansainvälinen fokus sekä vaihto-ohjelmat. Opiskelijakulttuurin puitteissa LUT:issa on ystävällinen ja avoin ilmapiiri, turvallinen kampus ja paljon verkostoitumista edistäviä tapahtumia. Tulevaisuutta ajatellen, opiskelijat kokevat, että meiltä valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, ja LUT-tausta uskotaan olevan eduksi työnhaussa.

Hyvän palautteen lisäksi kysely toi tietoomme, mitä asioita yliopistossamme tai opiskelijakulttuurissa tulisi yhä kehittää. Muun muassa näihin teemoihin aiomme hallituksen kanssa tarttua tänä vuonna kehittäessä toimintaamme. Sen lisäksi, että järjestämme jäsenillemme asia- ja huvipitoisia tapahtumia ja pohdimme ratkaisua kiltiksen ikuiseen siisteyskysymykseen, teemme töitä edunvalvonnan saralla. Se tarkoittaa sitä, että säännöllisesti kokoustamme kauppatieteiden koulutusohjelman sekä koko Schoolin johdon ja opintohenkilökunnan kanssa, minkä lisäksi tapaamme myös ylioppilaskunnan ja muiden kiltojen edustajia. Näissä keskusteluissa viemme yliopiston tietoon kehityskohteita opiskelijanäkökulmasta ja pohdimme niihin yhdessä ratkaisua. Apunamme toimii jokaisen kurssin osalta keräämämme kurssipalaute, johon vastaaminen tästä syystä on erittäin tärkeä, ja jokaisen meidän opiskelijan vastuulla. Kopomme Elmeri kertoileekin varmasti vuoden aikana ajankohtaisia uutisia näistä keskusteluista.  Lisäksi, tämän vuoden Universumin Career Testin vastausaika on menossa, joten käyhän vastailemassa siihenkin – se on meille suuri apu pyrkimyksessämme palvella teitä mahdollisimman hyvin! 🙂

Linkki Universumin Career Testiin TÄSSÄ!

Kaiken kaikkiaan haluan toivottaa kaikille ihanaa alkanutta vuotta. Tällaisia ollaan mä ja Enklaavi nyt, katsotaan uudestaan vuoden päästä mihin ollaan tultu!

Aino

Ps. Huomasithan jo uuden palauteboksin? Täytä toiveesi niin ehkä se toteutuu.

Vain hallituselämää, osa 3

By | Artikkelit | No Comments

On sunnuntai ja on jälleen aika laittaa heti aamusta viikkotiedote menemään, päivittää nettisivuja ja ehkä vois tehdä vielä loppuun edellisen kokouksen pöytäkirjan ja päätöslistan. Samalla mietin jälleen kerran sitä näin hallituskauden lopulla, miten paljon kaikkea on mahtunut tähän vuoteen, jota on jäljellä ihan liian vähän. Tehtävää on ollut ihan älyttömästi ja hermoromahduksilta ei ole aina voinut välttyä, mutta se on ollut pieni summa siitä, mitä hallitusvuosi on tarjonnut mulle!

Vuosi sitten about tähän aikaan, olin intoa täynnä oleva fuksi. Olin enemmän tai vähemmän kiinnostunut opiskelun sijaan bilettämisestä ja hauskanpidosta. Mulla oli myös samalla hirveä probleema siitä miten sain ujutettua omat työvuoroni silloisessa työpaikassa niin etten missaisi yhtäkään tapahtumaa koko syksyltä… #1stworldproblems

Myönnän ettei mulla ollut minkäänlaista aikomusta lähteä mukaan järjestötoimintaan eikä mulla ehdottomasti ollut suunnitelmissa hakea viestintävastaavaksi. DIBS, lukihäiriö! Hoksasin kuitenkin heti hallitushaun avauduttua, että tää vois olla sittenkin se ’’mun juttu’’ ja lähdin itsevarmasti hakemaan kopon pestiä. Jälkikäteen ajateltuna mulla oli kyllä semisti pokkaa, sillä harvoin fuksit tätä pestiä hakevat. Syyskokouksessa kopon pesti vaihtuikin yhtäkkiä viestintävastaavaksi ja muistan vieläkin sen tajuttoman onnellisen fiiliksen, kun näin oman nimen valittujen listalla.

Hallituskausi on ollut ehkäpä elämäni hektisintä aikaa ja se on antanut mulle valtavasti! Ajankäytön hallinta, tehokas työskentely, esiintymistaidot ja kyky ottaa vastuuta ovat ensimmäisiä mieleen tulevia asioita. Mukaan on tarttunut niin paljon mieleenpainuneita tapahtumia, ettei yhden yksittäisen tarinan kertominen onnistu tällä kertaa. Esiin voisi kuitenkin nostaa vuoden alussa järjestettättävä hallitusristeily, kylteripäivät, Enklaavin 25. vuosijuhlat ja muut edustusreissut, jotka sain kokea yhdessä huippu porukan kanssa. Lisäksi olen vuoden aikana tutustunut moneen ihanaan ihmiseen ja saanut elinikäisiä ystäviä. Tämän hallitusvuoden jälkeen takataskussa on ehdottomasti lukematon määrä tarinoita ja muistoja loppuelämää varten, joita en tule koskaan unohtamaan!

<3 : Enklaavin viestintävastaava, Riikka

Vain hallituselämää, osa 2

By | Artikkelit | No Comments

Uskomaton, mieletön, unohtumaton, railakas, opettavainen, avartava, unohtumaton… Voisin jatkaa adjektiivien listaa vaikka kuinka pitkälle hallitusvuotta kuvaillessani. Eikä se edes ole vielä kokonaan ohi! Kun vajaa vuosi sitten istuin jännittyneenä syyskokouksessa, en voinut aavistaa millainen vuosi edessäni tulisi olemaan. Hetkeä myöhemmin, kun uusi hallitus oli valittu, ja tiesin kuuluvani osaksi kyseistä joukkoa, alkoi asia kirkastua mielessäni. Tomppa piti uutena puheenjohtajana meille heti lyhyen infon, ja loppuvuoden sekä tammikuun kalenteri alkoi täyttyä kaikesta mahtavasta. Meillä tulisi olemaan kiire, mutta kaikki olivat siitä vain innoissaan, sillä kalenterin merkinnät olivat mm. hallituksenvaihtosaunis, vuoden viimeinen halko (hallituksen kokous), hallitusristeily, Ekonomien järjestämä uusien hallitusten koulutusviikonloppu Intro ja Kylteripäivät!

Hallitukseen hakiessa moni varmasti miettii ensisijaisesti pestiä, joka kiinnostaa, mutta hallitustyöskentely on myös paljon muuta. Se on kokouksia, koulutuksia, Whatsapp-ryhmä täynnä turhia mutta sitäkin viihdyttävämpiä kuvia ja videoita, edustusreissuja vuosijuhlille, hengailua koululla hallitushommien parissa kun tenttilukeminen ei kiinnosta ja tietenkin jäsenistön hyväksi toimimista. Se fiilis, minkä itse saan, kun huomaan että jengillä on hauskaa tapahtumissa ja bileissä, jotka me ollaan järjestetty, on korvaamaton.

Kun mietin kulunutta vuotta, haikeus iskee väkisin mieleen, eivätkä kosteat silmäkulmat ole kaukana. Vuoden aikana olen tavannut älyttömän määrän uusia, ihania ihmisiä niin täällä Lappeenrannassa kuin ympäri Suomeakin. Olen oppinut paljon yleisestä hallitustoiminnasta, sekä varsinkin omasta pestistäni tapahtumajärjestämisestä. Lisäksi olen tämän vuoden aikana kiinnostunut esimerkiksi koulutuspolitiikasta ihan uudella tavalla kuunnellessani Tompan, Teemun ja Sebastienin keskusteluja aiheesta. Hallitusvuosi on myös opettanut paljon itsestäni, ja kehittänyt minua ihmisenä. Tiedän, minkälainen ihminen olen vastoinkäymisten ja onnistumisten, uusien tilanteiden ja ihmisten edessä, ja toisaalta tiedän nyt hieman paremmin miten näissä tulee toimia ja miten niihin pitäisi suhtautua. En tietenkään voi sanoa, että olisin nyt täydellinen projektivastaava tai hallitustoimija (myös sen kulunut vuosi on opettanut) mutta ainakin todella paljon lähempänä sitä. En ole vielä valmis luopumaan kaikista näistä asioista joita hallitus pitää sisällään, minkä vuoksi haenkin hallitukseen myös ensi vuodelle, tällä kertaa vain puheenjohtajaksi enkä projektivastaavaksi. Halu toimia hallituksessa vielä toinen vuosi, on itselläni hyvin vahva, ja se onkin yksi erittäin hyvä peruste, miksi hallitukseen kannattaa hakea. Meillä vaan on yksinkertaisesti ihan tajuttoman hauskaa! Jos siis koet sisälläsi kytevän hallituslaisen sielun, ja jokin pesti (tai pestit) kuulostaa sinulle juuri oikealta, älä epäröi, vaan hae!

<3:llä Rohkeutta hallitushakuun toivottaen, Lotta

Vain hallituselämää, osa 1

By | Artikkelit | No Comments

Hallitusvuosi 2016 alkaa vetelemään viimeisiään ja aika haikeilla fiiliksillä tässä alkaa itse kukin olemaan liikkeellä. Töitä on Enklaavin eteen painettu vuoden aikana lukemattomia tunteja, ja nyt alkaa olemaan aika sanoa heipat hallitukselle. Kokemuksena vuosi on ollut ihan mieletön.

Oma tieni hallitukseen alkoi aika tarkalleen vuosi sitten, kun yhdessä viestintävastaava-Riikan kanssa hieman empien ja vähän jopa peloissamme osallistuimme päädyssä järjestettävään hallitushaun avajaistapahtumaan. Kyseinen ilta oli käänteentekevä hetki, jonka vaikutukset tulevat näkymään koko yliopistossa viettämäni ajan. Nämä vaikutukset ovat vain ja ainoastaan positiivisia. Hakuprosessi hallitukseen oli tuossa vaiheessa itselleni todella jännittävä, ja näin jälkikäteen miettien ymmärtää, kuinka paljon on tämän vuoden aikana saanut itsevarmuutta ja kasvanut älyttömän paljon henkisesti. Uskon, että kaikki hallituksessa työskennelleet voivat samaistua tähän tunteeseen.

Pesti, johon hain oli itsestään selvä jo heti alusta alkaen. Olin samaistunut emännän pestiin jo saadessani fuksikyylefin kotiini kesällä, ennen kuin olin edes tutustunut yhteenkään tulevaan opiskelutoveriini, tai käynyt yhdessäkään tapahtumassa. Hyvä fiilis kyseisestä pestistä vain vahvistui vahvistumistaan vuosijuhlien kolkutellessa ovella ja viimeistään siinä vaiheessa, kun itse pääsin osallistumaan illallisjuhlaan työntekijäfuksina tiesin, että tähän mä haluan ja teen kaikkeni sen eteen, jotta saan järjestää Enklaavin vuosijuhlat 2016. Tässä sitä nyt ollaan. Vuosijuhlat takana, hallituspestiä jäljellä vain muutamia kuukausia ja taskut täynnä älyttömän hienoja ystäviä, kokemuksia ja tosi haikea fiilis. Vuosijuhlat on älyttömän hieno juhla ja haastava etappi, mutta uskon että seuraavan hallituksen isäntä ja emäntä tulee viemään postin kotiin vieläkin paremmin.

Kannustan itse suurella sydämellä kaikkia, jotka tuntevat itsessään sen pienen palon tätä meidän yhteisöä kohtaan hakemaan ja antamaan muille itsestään sen oman luovuuden ja ideat. Itse pääsin toteuttamaan itseäni suurella kädellä vuosijuhlaviikon osalta, sain päästää vihdoin oikeutetusti sisäisen perfekstionistini valloilleen ja päivääkään en ole tätä katunut. Emäntä 2016 kiittää.

Rakkaudella kaikille,

Laura 🙂

English