1 § Yhdistyksen tiedot

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden opiskelijain yhdistys Enklaavi ry. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Yhdistys on ainejärjestö, jota kutsutaan killaksi.

 

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kauppatieteitä opiskelevien etujärjestönä tehostaen ja helpottaen jäsenten opiskelua. Lisäksi tarkoituksena on lisätä taloudellista tietoutta yliopistossa ja sen ulkopuolella sekä toimia molemminpuolisessa vuorovaikutuksessa talous- ja elinkeinoelämän kanssa taloudellisen ja henkisen kasvun edistämiseksi.

 

3 § Yhdistyksen toiminta

Yhdistys toimii kansanvaltaisten pyrkimystensä edistämiseksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden opiskelijain keskuudessa, järjestää kokous-, keskustelu-, esitelmä-, luento-, tiedotus-, huvi- ja ekskursiotilaisuuksia, kehittää opintoneuvontaa ja opintotyötä sekä toimii yhteistyössä vastaaviin tavoitteisiin pyrkivien kerhojen ja yhdistysten kanssa. Yhdistys voi omistaa kiinteää omaisuutta, vastaanottaa jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, kerätä asianomaisella luvalla varoja sekä kantaa ja vastata. Yhdistys voi myös lahjoittaa muille yleishyödylliseksi luokiteltaville yhteisöille vähäiseksi katsottavia lahjoituksia katsoessaan näiden toiminnan edesauttavan Enklaavi ry:n jäsenten hyvinvointia. Yhdistys voi myös jakaa yhdistyksen toiminnassa ansioituneille stipendejä ja ansiomerkkejä. Nämä jaetaan erillisen merkkiohjesäännön mukaisesti.

 

4§ Yhdistyksen kieli

Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

 

5§ Yhdistyksen jäsentyypit

Yhdistyksen jäseniä voivat olla varsinaiset jäsenet, kunniajäsenet ja kannattajajäsenet.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kauppatieteiden tutkintoa suorittava opiskelija. Hallitus voi hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi myös muita henkilöitä.

Yhdistyksen kunniajäseneksi voi yhdistyksen hallitus kutsua yhdistyksen toimintaa ansiokkaasti tukeneita henkilöitä.

Yhdistyksellä voi olla myös kannattajajäseniä. Kannattajajäsen on joko luonnollinen tai juridinen henkilö.

 

6§ Jäsenmaksut

Varsinaiset jäsenet suorittavat jäsenmaksun liittymishetkellä, ja se on voimassa koko jäsenyyden ajan. Kannattajajäsenet ovat velvollisia suorittamaan vuotuisen jäsenmaksun, kun taas kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Sekä varsinaisten jäsenten että kannattajajäsenten jäsenmaksujen suuruus päätetään yhdistyksen vuosikokouksessa.

 

7§ Äänioikeus

Yhdistyksen jäsenistä ainoastaan varsinaiset jäsenet ovat äänioikeutettuja yhdistyksen kokouksissa ja käytettävissä yhdistyksen luottamustehtäviin. Kannattaja- ja kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta, eikä heitä voida käyttää yhdistyksen luottamustehtävissä.

 

8§ Jäsenen erottaminen

Yhdistyksen jäsen voidaan yhdistyksen kokouksessa 2/3 äänten enemmistöllä erottaa yhdistyksestä, jos hän toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella estää yhdistyksen päämäärien toteutumista tai vahingoittaa sen mainetta. Tämä päätös on vahvistettava seuraavassa yhdistyksen kokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen hänen siirtyessään opiskelemaan toiseen yliopistoon tai oppilaitokseen edellyttäen, ettei siirtyjä enää suorita kauppatieteiden opintoja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

 

9§ Jäsenen eroaminen

Varsinaisen jäsenen suoritettua kauppatieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon tai hänen opinto-oikeutensa päättyessä tulee hänen erota yhdistyksestä tai hänen on ilmaistava tahtonsa jatkaa jäsenyyttään kannattajajäsenenä. Jäsenen, joka haluaa muun syyn johdosta erota yhdistyksestä, on siitä kirjallisesti ilmoitettava yhdistyksen hallitukselle tai ilmoitettava siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

 

10§ Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukset ovat vuosikokous, joka pidetään helmi- maaliskuussa ja syyskokous, joka pidetään marras-joulukuussa. Kokouksesta on ilmoitettava vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta yhdistyksen verkkosivuilla ja sähköpostilistalla sekä kunnia- ja kannattajajäsenille lähetettävillä kokouskutsuilla.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, mikäli:

• yhdistyksen kokous niin päättää tai
• hallitus tekee siitä aloitteen tai
• vähintään 30 äänioikeutettua jäsentä tai 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta vaatii.

Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu. Yhdistyksen kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat varmentavat allekirjoituksillaan. Yhdistyksen kokouksissa suoritettavissa äänestyksissä tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole muilta osin toisin määrätty. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Asia pöydätään, jos sitä yhdistyksen kokouksessa 1/3 kokouksen osanottajista vaatii. Pöydätty asia on otettava esille seuraavassa kokouksessa, jossa siitä on myös päätettävä.

 

11§ Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat

Yhdistyksen vuosikokouksessa on käsiteltävä mm. seuraavat asiat:

1) esitetään yhdistyksen vuosikertomus, tilit ja toiminnantarkastajien lausunto

2) vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle tai niistä toimenpiteistä, joihin yhdistyksen hallinto tai toiminnantarkastajien lausunto ehkä antaa aihetta

4) päätetään eri jäsenryhmien jäsenmaksujen suuruus

5) esitetään toimintasuunnitelma ja talousarvio

 

12§ Syyskokouksessa käsiteltävät asiat

Syyskokouksessa on käsiteltävä mm. seuraavat asiat:

1) valitaan seuraavaksi toimikaudeksi hallitus

2) valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa seuraavaksi toimikaudeksi

3) valitaan seuraavaksi toimikaudeksi henkilöt muihin yhteisöihin, joissa yhdistyksellä on vakinainen edustus

 

13§ Hallituksen valinta

Yhdistyksen syyskokous valitsee yhdistyksen hallituksen, johon kuuluvat yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, talousvastaava sekä 1-8 muuta jäsentä, joille hallitus määrittelee tehtäväalueet. Edellä mainitut henkilöt valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus voi valita avukseen tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia.

Hallitus valitaan seuraavanlaisella listamenettelyllä:

• syyskokous päättää seuraavan vuoden hallituksen koon sääntöjen puitteissa
• valitaan hallituksen puheenjohtaja äänten ehdottomalla enemmistöllä
• kuullaan valitun puheenjohtajan ehdotus hallituksen kokoonpanosta sekä kokouksen mahdolliset vastaehdotukset, joissa hallitus tulee esitellä kokonaisuudessaan
• mikäli vastaehdotuksia tulee, valitaan hallituksen kokoonpano esitetyistä listoista äänten ehdottomalla enemmistöllä

 

14§ Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja, tai hänen ollessaan estyneenä, varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä.

Hallituksen kokouksessa äänestys ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisee, paitsi vaaleissa arpa. Hallituksen kokouksessa asia voidaan pöydätä, mikäli 1/3 äänioikeutetuista sitä vaatii. Pöydätty asia on päätettävä seuraavassa kokouksessa.

 

15§ Yhdistyksen nimenkirjoittajat

Hallituksen puheenjohtajalla on oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi yksin. Lisäksi hallituksen varapuheenjohtajalla, talousvastaavalla ja yrityssuhdevastaavalla, on oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi siten, että vähintään kaksi heistä kirjoittavat nimen yhdessä. Nimenkirjoitusoikeus voidaan myöntää myös muulle luottamushenkilölle hallituksen kokouksen päätöksellä.

 

16§ Hallituksen erottaminen ja eroaminen

Yhdistyksen kokous voi erottaa hallituksen tai sen jäsenen kesken toimikauden, mutta tällöin on erottamisesta mainittava kokouskutsussa.

Jos hallitus kesken toimikauden erotetaan tai se eroaa tehtävästään, hoitaa se välttämättömät hallitukselle kuuluvat tehtävät siihen saakka, kunnes uusi hallitus on yhdistyksen kokouksessa valittu. Jos hallituksen jäsen erotetaan tai hän eroaa kesken toimikauden, kutsuu hallitus tarvittaessa yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle täydentämään hallitusta.

 

17§ Yhdistyksen toimikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta, ellei kaikkien osapuolten välillä toisin sovita. Toiminnantarkastajien tulee palauttaa tilit viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

 

18§ Sääntömuutokset

Sääntöjen muutokset on hyväksyttävä kahdessa perättäisessä vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Ensimmäisessä kokouksessa sääntöjen muutoksen hyväksymiseen vaaditaan ¾ enemmistö annetuista äänistä ja yksinkertainen enemmistö toisessa kokouksessa, jossa säännöt on hyväksyttävä muuttumattomina edellisestä käsittelystä.

 

19§ Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa vähintään ¾ äänten enemmistössä. Jäljelle jääneet varat on luovutettava Enklaavi ry:n alumniyhdistykselle käytettäväksi toiminnan edistämiseen jälkimmäisen purkukokouksen tarkemmin päättämällä tavalla.

 

20§ Muut huomiot

Muutoin yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.

 

21§ Voimaantulo

Nämä säännöt ovat astuneet voimaan yleiskokouksen päätöksellä 28.04.2017

 

 

1§ Yleistä

Sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa, yhdistyksen säännöissä ja muissa ohjesäännöissä ja työjärjestyksissä on sanottu, noudatetaan Enklaavi ry:n taloudenhoidossa tämän ohjesäännön määräyksiä.

 

2§ Yhdistyksen kokonaistalous

Yhdistyksen kokonaistalous käsittää kaikki yhdistyksen taloudelliset voimavarat ja muodostuu niistä tuloista, joita yhdistys saa, niistä menoista, joita yhdistys on aiheuttanut tai vastuista, jotka yhdistykselle kuuluvat, sekä niistä kiinteistöistä, arvopapereista ja muusta omaisuudesta, joita yhdistys omistaa. Yhdistyksen varsinainen talous käsittää yhdistyksen nimissä tapahtuvan taloudellisen toiminnan.

 

3§ Taloudenhoidon vastuu

Taloudenhoidosta vastaa koko hallitus, mutta seuraavat asiat ovat talousvastaavan ja puheenjohtajan sekä hänen estyessään varapuheenjohtajan vastuulla:

• panna täytäntöön yhdistyksen taloutta koskevat hallituksen päätökset
• valmistella hallitukselle esitys yhdistyksen talousarvioksi
•  valmistella yhdistyksen tilinpäätös
• huolehtia yhdistyksen omistamista arvopapereista sekä muusta sijoitusvarallisuudesta
• laatia ja esittää hallitukselle neljännesvuosittaiset raportit sekä muut jäsenistön ja hallituksen pyytämät taloudellista tilaa yms. koskevat selvitykset

Lisäksi talousvastaavan tehtävänä on:

• hyväksyä tulo- ja menotositteet sekä hoitaa muut talouden operatiiviset tehtävät.

 

4§ Sopimukset ja maksut

Sopimukset ja muut asiakirjat allekirjoittavat ne henkilöt, joilla yhdistyksen sääntöjen 15 §:n mukaan on siihen oikeus. Yhdistyksen puolesta annettavan allekirjoituksen tulee, ollakseen yhdistystä sitova, sisältää Enklaavi ry:n nimi ja allekirjoittajien omakätiset allekirjoitukset. Sopimukset, jotka sitovat yhdistystä yli vuoden ajaksi tulee poikkeuksetta hyväksyä yhdistyksen hallituksen kokouksessa.

 

5§ Pankkitileihin liittyvät oikeudet

 Hallituksen tulee viimeistään toisessa kokouksessaan määrätä tilinkäyttöoikeudet, maksukorttien haltijat ja muut yhdistyksen rahankäyttöön liittyvät valtuudet. Näiden päätösten tulee pohjautua seuraaviin tietoihin:

 Tilinkäyttöoikeudet: Puheenjohtaja, talousvastaava sekä yksi tai kaksi hallituksen muuta jäsentä. Lisäksi hallitus voi halutessaan myöntää tilinkäyttöoikeuden NESU-Enklaavin edustajalle heille suunnattuun tiliin.

Maksukortit: Puheenjohtaja sekä yksi tai kaksi hallituksen muuta jäsentä. Lisäksi hallitus voi halutessaan myöntää maksukortin NESU-Enklaavin edustajalle heille suunnattuun tiliin.

 

6§ Kulukorvaukset

 Hallituksen jäsenten kuluja korvataan seuraavasti:

Pakollisiin tapahtumiin liittyvät yöpymiset ja matkakulut, vuosijuhlaliput sekä hallituksen jäsenen omista rahoistaan maksamat Enklaaville kuuluvat kulut (käytetään ”kuningaskuluttajia”, jotka talousvastaava hyväksyy).

Matkakuluista korvataan halvimman vaihtoehdon mukaan. Omalla autolla liikuttaessa kilometrikorvauksena käytetään puolta verohallinnon ilmoittamasta kilometrikorvauksesta.

 

7§ Talousarvio ja lisätalousarvio

 Yhdistyksen hallitus vastaa suoriteperusteiset yhdistyksen tulot ja menot sisältävien talousarvioiden laatimisesta hyvissä ajoin sekä niiden esittämisestä yhdistyksen kokouksen hyväksyttäväksi yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Lisäksi hallitus tässä yhteydessä tarvittaessa antaa tiedoksi myös rahoitussuunnitelmat, joissa esitetään lainojen otot, vakuudet ja lyhennykset. Lisätalousarvio tulee laatia silloin, kun yhdistyksen taloudenhoidossa tapahtuu muutoksia, joita ei varsinaista talousarviota laadittaessa ole voitu ottaa huomioon ja jotka ovat vaikutukseltaan merkittäviä. Lisätalousarvio laaditaan samaa menettelyä noudattaen kuin varsinainen talousarvio.

 

8§ Talousarvion laatiminen

Talousarvion valmistelee talousvastaava yhdessä hallituksen puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kanssa. Talousarviota laadittaessa noudatetaan varovaisuuden periaatetta, jolloin huomioidaan ainoastaan varmat tulot ja toisaalta varaudutaan myös epävarmoihin menoihin.

Yksittäisten tapahtumien tai hankintojen ylittäessä kolmesataa (300) euroa, tulee hallituksen tehdä talousarvio (budjetti) tapahtumasta tai hankinnasta sekä esittää se hallituksen kokouksessa. Yli tuhannen (1000) euron tapahtumista ja hankinnoista on esitettävä toteumalaskelma hallituksen kokouksessa.

 

9§ Yleistä rahaliikenteestä

Yhdistyksen rahaliikenne on hoidettava siten, että ennen maksun suorittamista on tarkastettava menotositteen päiväys, laskutoimituksen oikeellisuus ja menon asianmukainen hyväksyminen. Suorituksesta vaaditaan kuittaus päiväysmerkintöineen.

 

10§ Laskujen hyväksyminen

Yhdistyksen laskut ja maksuvelvoitteet hyväksyy merkinnällään talousvastaava ja talousvastaavaa itseään koskevat hallituksen puheenjohtaja tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtaja. Laskujen hyväksyjän on tarkistettava, että maksu on yhdistyksen toimintaan liittyvä, sopimuksen mukainen, asiallinen ja hyväksyttävä.

Yhdistyksen maksujen tulee perustua jo hyväksyttyihin laskuihin tai yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksiin. Pienemmät menoerät eivät vaadi erillistä hallituksen päätöstä, mikäli ne eivät kuulu isompaan tapahtumabudjettiin tai vastaavaan.

 

11§ Maksujen maksaminen

Yhdistyksen maksut maksetaan pankkitileiltä tai käteiskassasta ja saatu kuitti on liitettävä maksun perusteena olevaan alkuperäiseen laskuun tai muuhun asiakirjaan kuten kulukorvausanomukseen.

 

12§ Maksujen vastaanottaminen

Yhdistykselle suoritettavat maksut ohjataan pankkitileille tai käteiskassaan. Saatuun suoritukseen on liitettävä asianmukainen selvitys tulon aiheutumisesta.

 

13§ Tositteiden säilyttäminen


Kuitit, tiliotteet ja muut tositteet on vuosittain koottava ja säilytettävä vallitsevan lainsäädännön mukaisesti.

 

14§ Käteiskassat


Talousvastaavan tulee huolehtia käteiskassoista ja niiden jakamisesta niitä tarvitseville, kuten lipunmyyjille. Kassat tulee laskea aina ennen ja jälkeen myyntitapahtuman. Kassoissa tulee pitää vain tarvittava määrä pohjakassaa ja loput tulee tilittää yhdistyksen tilille.

 

15§ Kirjanpidon järjestäminen

Yhdistyksen kirjanpito järjestetään kahdenkertaisena kirjanpitona kirjanpitolaissa ja -asetuksessa sekä muualla laissa säädettyjä kulloinkin voimassa olevia määräyksiä noudattaen ottaen lisäksi huomioon tämän taloudenhoidon ohjesäännön erityismääräykset, mahdolliset yhdistyksessä tehtyjen päätösten kautta syntyneet muut määräykset sekä tarvittaessa Kirjanpitolautakunnan antamat suositukset. Käteiskassoista pidetään erillistä maksuperusteista kirjanpitoa, joka liitetään vähintään neljännesvuosittain yhdistyksen suoriteperusteiseen kirjanpitoon.

 

16§ Omaisuuskirjanpito

Omaisuuskirjanpito on tarvittaessa pidettävä erikseen kiinteistöistä, vastuista, irtaimistosta, arvopapereista, vakuutuksista ja varastoista. Yhdistyksen antamista panteista, kiinnevelkakirjoista, takauksista ja muista vastuista on pidettävä vastuuluetteloa. Arvopaperiluetteloon on merkittävä laatua, hankinta-arvoa ja kirjanpitoa koskevat tiedot. Arvopaperit on säilytettävä arvo-osuustilillä mikäli mahdollista. Muussa tapauksessa arvopaperit on säilytettävä varmassa säilytyspaikassa erillään yksityisistä ja muista varoista. Yhdistyksen mahdollisesta vaihto- tai käyttöomaisuudesta on pidettävä asianmukaista kirjanpitoa.

 

17§ Kirjanpito ja tilijärjestelmä

Yhdistyksen juoksevaan kirjanpitoon merkitään tilitapahtumina menot, tulot ja maksutapahtumat sekä niiden oikaisuerät. Tilijärjestelmän tulee perustua talousarvioon siten, että kullekin talousarvioon merkitylle tulo- ja menomäärärahalle on avattu oma tilinsä. Lisäksi on avattava tilit muita tulos- ja tasevaikutteisia tapahtumia ja maksutapahtumia varten.

 

18§ Kirjaukset

Kirjausten on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa tilitapahtuman. Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu ja tulotositteesta luovutettu suorite. Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama. Oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti varmennettava.

 

19§ Saatavat

Yhdistyksen saatavista, veloista ja lainoista on pidettävä luetteloa, reskontraa, tai ne on säilytettävä erillisissä kansioissa, jotta niiden määrät pystytään vaivatta todentamaan.

 

20§ Tilinpäätös

Yhdistyksen tilit päätetään tilikausittain. Hallituksen on annettava kirjanpitolain ja -asetuksen sekä muualla laissa säädettyjen määräysten mukainen tilinpäätös ja tilit liitteineen toiminnantarkastajien tarkastettavaksi, viitaten yhdistyksen sääntöihin pykälään 17, viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

 

21§ Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen


Yhdistyksen hallitus vahvistaa tilinpäätöksen ja esittää sitä hyväksyttäväksi yhdistyksen kokoukselle. Tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille päättää yhdistyksen kokous.

 

22§ Toiminnantarkastajat

 Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti valitut kaksi varsinaista toiminnantarkastajaa tai näiden ollessa estyneitä heidän varatoiminnantarkastajansa suorittavat yhdistyksen tilintarkastuksen tilintarkastuslaissa ja muualla laissa säädettyjen määräyksien mukaisesti. Toiminnantarkastajien tulee olla esteettömiä ja päteviä toimimaan toiminnantarkastajina.

 

23§ Toiminnantarkastuksessa tarvittava aineisto

Hallitus on velvollinen antamaan toiminnantarkastajien käytettäväksi kaiken sen aineiston, jonka nämä katsovat tarvitsevansa tarkastuksessaan, kuten kirjanpidon atk-ajot ja tositeaineiston, vakuutus- ja velkakirjat, pöytäkirjat, jäsenluettelon ja toimintakertomukset, säännöt, kirjeenvaihdon, sopimukset sekä muut asiakirjat, joilla on merkitystä arvosteltaessa yhdistyksen toimintaa.

 

24§ Toiminnantarkastajien tehtävä

Tehtävässään toiminnantarkastajien on

1. todettava, että yhdistyksen toiminnassa on noudatettu yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä ja muita yhdistystä koskevia säädöksiä ja hyvää hallintotapaa
2. perehdyttävä yhdistyksen kokousten, hallituksen ja eri toimikuntien pöytäkirjoihin ja todettava, että päätöksiä on noudatettu ja että pöytäkirjat on asianmukaisesti allekirjoitettu
3. todettava, että yhdistyksen taloutta on hoidettu huolellisesti ja tämän ohjesäännön määräysten mukaisesti
4. todettava, että yhdistyksen kirjanpidossa on noudatettu kirjanpitolakia ja -asetusta ja että tilinavaukset perustuvat vahvistettuun tilinpäätökseen sekä että kirjaukset perustuvat asianmukaisesti hyväksyttyihin tositteisiin sekä
5. todettava, että kaikki asianomaiset henkilöt ovat allekirjoittaneet tasekirjassa olevan tilinpäätöksen.
6. Lisäksi toiminnantarkastajien on tehtävä suorittamastaan tarkastuksesta merkintä tilinpäätökseen.

 

25§ Rahastojen perustaminen ja lakkauttaminen

Yhdistyksellä voi olla pysyviä rahastoja, joiden perustamisesta tai lakkauttamisesta päättää yhdistyksen kokous kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Rahastojen kartuttamisesta päättää hallituksen kokous. Rahastoihin voidaan ottaa siirtoja ja lahjoituksia.

 

26§ Lisäykset ja muutokset

Lisäyksistä ja muutoksista tähän taloudenhoidon ohjesääntöön päättää yhdistyksen kokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä annetuista äänistä.

 

27§ Voimaantulo

 Tämä taloudenhoidon ohjesääntö on hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 27.3.2017.

Kauppatieteiden opiskelijain yhdistys Enklaavi ry:n merkkiohjesääntö.

 

I Ainejärjestön Merkki

 

1 § Ainejärjestön merkki

Enklaavi ry:n tunnus koostuu kahdesta osasta: hammasrataslogosta sekä tekstiosasta. Tunnuksen logossa yhdistyy kauppatieteilijöille ominainen Caduceuksen sauva sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan tunnusomainen hammasratas. Tekstiosa koostuu ainejärjestön nimestä sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppakorkeakoulun käyttämästä nimestä.

Merkin koko on vapaasti valittavissa. Merkin korkeus- ja leveyssuhteita ei saa muuttaa.

 

2 § Merkin käyttö

Ainejärjestön merkin käytöstä määrittää Enklaavi ry:n graafinen ohjeistus.

 

II Hallitusmerkit

 

3 § Ainejärjestön rintamerkki

Rintamerkki on Enklaavi ry:n virallinen merkki, jonka halkaisija on 20 mm. Rintamerkki myönnetään Enklaavi ry:n hallituksessa istuville tai toimineille jäsenille. Rintamerkki on messinginvärinen. Rintamerkkiä käytetään edustustilaisuuksissa puvuntakin käänteessä tai mekon kanssa vastaavassa paikassa vasemmassa rinnuksessa. Akateemisissa juhlatilaisuuksissa rintamerkkiä käytetään kiltanauhaan kiinnitettynä.

 

4 § Puheenjohtajan mitali

Puheenjohtajan mitali on Enklaavi ry:n virallinen merkki, jonka halkaisija on 60 mm. Mitali on kiinnitetty kiltanauhaan, ja sitä kannetaan joko kaulan ympärillä tai juhlapuvun etuosassa. Mitalia kantaa yhdistyksen istuva puheenjohtaja toimikautensa ajan.

 

III Ansiomerkit

 

5 § Ainejärjestön ansiomerkit

Enklaavi ry:n ansiomerkki on läpimitaltaan 30 mm. Merkkiä on 3 luokkaa: kultainen, hopeinen ja pronssinen. Ansiomerkit ovat mitalin muotoisia, ja ne on sidottu riipukseksi kiltanauhaan. Ansiomerkkiä käytetään akateemisen kunniamerkin tavoin. Ansiomerkeistä käytetään ainoastaan arvokkainta.

 

6 § Pronssinen ansiomerkki

Pronssinen ansiomerkki myönnetään Enklaavi ry:n entiselle tai nykyiselle jäsenelle, joka toiminnallaan tai erittäin merkittävällä teollaan on edistänyt ainejärjestön toimintaa. Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on toimiessaan yhdistyksen hallituksessa tai jaostossa, ylioppilaskunnan edustajistossa tai muussa kunniatehtävässä, edesauttanut Enklaavi ry:n toimintaa tai ajanut Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteilijöiden etuja erityisen ansiokkaasti. Mikään toimi tai pelkkä nimitys toimeen ei ole riittävä myöntämisperuste ansiomerkkiin.

 

7 § Hopeinen ansiomerkki

Hopeinen ansiomerkki myönnetään Enklaavi ry:n entiselle tai nykyiselle jäsenelle, joka on toiminut ansiokkaasti ainejärjestön hyväksi ja joka esimerkillään innostaa myös muita entistä aktiivisempaan toimintaan ainejärjestön parissa. Kyseinen henkilö täyttää pronssisen ansiomerkin kriteerit, mutta myös edistää yhdistyksen asemaa järjestön ulkopuolellakin. Hopeisen ansiomerkin saaja on toiminut useamman vuoden yhdistyksen hallituksessa, hoitanut puheenjohtajakautensa erityisen ansiokkaasti tai edesauttanut Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteilijöiden asemaa merkittävästi toimiessaan ylioppilaskunnan hallituksessa, yliopiston luottamustoimissa tai Suomen Ekonomeissa. Mikään toimi tai pelkkä nimitys toimeen ei ole riittävä myöntämisperuste ansiomerkkiin.

 

8 § Kultainen ansiomerkki

Kultainen ansiomerkki myönnetään Enklaavi ry:n entiselle tai nykyiselle jäsenelle poikkeuksellisen ansiokkaasta toiminnasta, joka on merkittävästi edistänyt ainejärjestön toimintaa. Kyseinen henkilö täyttää pronssisen ja hopeisen ansiomerkin kriteerit, ja on tehnyt pitkäaikaista työtä yhdistyksen hyväksi, hoitanut vastuunsa erittäin hyvin ja edesauttanut yhdistyksen toimintaa, asemaa tai imagoa poikkeuksellisesti niin järjestön sisällä kuin sen ulkopuolellakin.

 

9 § Merkkien myöntäminen

Ansiomerkin myöntämisestä päättää ainejärjestön hallitus kokouksessaan, ja hallitus voi halutessaan kutsua avukseen työryhmän. Täten ansiomerkkiä ei pidä myöntää istuvan hallituksen jäsenelle. Hallitus pitää kirjaa merkin saaneista henkilöistä sekä päivämääristä. Merkkien luovutuksen yhteydessä annetaan myös kunniakirja, josta käy ilmi ansiomerkin myöntämisen perusteet.

 

10 § Ansiomerkkien luovuttaminen

 Ansiomerkit luovutetaan, mikäli mahdollista, Enklaavi ry:n vuosijuhlilla.

 

IV Muut huomionosoitukset

 

11 § Kunniajäsen

Kunniajäsen on Enklaavi ry:n korkein huomionosoitus. Kunniajäseneksi voidaan nimittää Enklaavi ry:n entinen tai nykyinen jäsen, joka on saanut kultaisen ansiomerkin, tai vastaavasti Enklaavi ry:n ulkopuolinen henkilö tai yhteisö, joka on saanut Enklaavi ry:n pöytästandaarin. Kunniajäsenet nimittää yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.

 

12 § Enklaavi ry:n pöytästandaari

 Enklaavi ry:n pöytästandaari on huomionosoitus, joka voidaan myöntää Vuoden Enklaavilaiselle sekä Enklaavi ry:n ulkopuoliselle henkilölle tai yhteisölle poikkeuksellisen ansiokkaasta työstä ainejärjestön hyväksi. Pöytästandaariin kuuluvat kangasviiri, jalusta sekä tanko. Kangasviiri on keltainen mustalla ainejärjestön logolla, ja sen alareunasta roikkuvat kolme valkoista tupsua. Standaarin myöntämisestä päättää ainejärjestön hallitus kokouksessaan. Hallitus pitää kirjaa standaarin saaneista henkilöistä.

 

13 § Ansioituneen jäsenen nauha

Ansiomitalien lisäksi yhdistys voi myöntää ansioituneen jäsenen nauhan yhdistyksen toimintaan aktiivisesti osallistuneelle jäsenelle, joka toiminnallaan on pitänyt yllä yhdistyksen hyvää henkeä. Nauhan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus kokouksessaan. Ansioituneen jäsenen nauha on kiltanauha, joka on leveydeltään 72 mm.

 

14 § Huomionosoitusten luovuttaminen

Huomionosoitukset luovutetaan, mikäli mahdollista, Enklaavi ry:n vuosijuhlilla

 

V Kiltanauha

 

15 § Kiltanauha

Enklaavin kiltanauhassa on Enklaavin ja Karjalan värit: Nauhan yläreuna on keltainen ja alareunassa ylhäältäpäin lukien punainen ja musta raita. Nauhan leveys on 36 mm jaettuna siten, että keltainen raita on 24 mm leveä ja punainen ja musta raita 6 mm leveitä.

 

16 § Kiltanauhan käyttö

 Kiltanauhaa käyttävät ainejärjestön jäsenet akateemisissa juhlatilaisuuksissa. Kiltanauhaa tulee käyttää yhdessä LTKY:n kuntanauhan kanssa, mikäli LTKY:n merkkiohjesääntö sallii kuntanauhan käytön. Muutoin kiltanauhaa käytetään yksin. Nauhaa kannetaan siten, että se kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli. Vaihtoehtoisesti iltapuvun kanssa käytettäessä kiltanauhasta voi taitella itselleen ruusukkeen, jota kannetaan vasemmassa rinnuksessa.  Enklaavi ry:n kiltanauhaa tulee kantaa LTKY:n kuntanauhan alapuolella niin, että keltainen väri on ylhäällä. Kiltanauhaan ei tule kiinnittää mitään, mitä siihen ei erikseen ole kiinnitettäväksi määrätty.

 

VI Erityisiä Määräyksiä

 

17§ Lisäykset ja muutokset

Lisäyksistä ja muutoksista tähän merkkiohjesääntöön päättää yhdistyksen kokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä annetuista äänistä.

 

18 § Voimaantulo

Tämä merkkiohjesääntö on hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 28.04.2017.