Maisterinumero
3 / 17
Ulkoasu ja taitto
VALTTERI RAUTIAINEN
LIISA KLAMI
HEIDI JÄKÄLÄ
Julkaisija
ENKLAAVI RY
PL 20
53851 LAPPEENRANTA
www.enklaavi.fi
Päätoimittaja
VALTTERI RAUTIAINEN
kyylef@enklaavi.fi
+358 50 4904618
Lehden ilme
ELIAS LEHTO
Toimituskunta
HEIDI JÄKÄLÄ
JENNI SIPILÄ
JOHANNES WAHLROOS
MIINA RAJAKANGAS
RIIKKA RAUKOLA
ROOSA-MARIA MANNINEN
TEEMU KOTAKORPI
04 PÄÄKIRJOITUS
06 TRAINEEPAIKKA VALMISTUMISEN KYNNYKSELLÄ
08 TYÖN JA KOULUN YHDISTÄMINEN
10 KAUPPATIEDEIDEN MAISTERIOPISKELIJAN ELÄMÄÄ
SKINNARILASSA
12 TOHTORISTA MAAILMALLE
14 TRADENOMINA YLIOPISTOSSA
16 MAISTERIVAIHTO
19 VIRVE JUNTUNEN - KOMMONDORI,
VESIJUOKSIJA JA TILINTARKASTAJA
Maisterinumero
facebook.com/enklaavi issuu.com/kyylefinstagram.com/enklaavi twitter.com/enklaavi
Pääkirjoitus
Teksti Liisa Klami | Kuva Heidi Jäkälä
Maisterivaiheen opin-
not – itselläni ne ovat
vielä edessäpäin, mut-
ta tänä syksynä olen
päässyt käytännössä näkemään,
mitä ne pitävät sisällään. Lukuvuo-
den alussa toimin maisterituutorina
ja sitä kautta olen päässyt tutustu-
maan niin maisteriopintoihin kuin
myös maisteriopiskelijoihin. Tämän
myötä olen myös huomannut, kuin-
ka suuri potentiaali meidän maiste-
riopiskelijoissa oikeastaan onkaan.
Olen pannut merkille, kuinka mais-
teriopiskelijat ovat vähintään yhtä
innokkaita osallistumaan tapahtu-
miin kuin kandiopiskelijat ja yhtä
lailla hekin kaipaavat heille räätälöi-
tyjä ja kohdennettuja tapahtumia.
Tässä Enklaavin rooli korostuu, mei-
dän tehtävä on mahdollistaa tämä
ja ottaa mais-
t e r i o p i s k e l i j a t
paremmin huo-
mioon jatkossa,
tarjoamalla juuri
heille suunnat-
tuja tapahtumia. Tästä mahtava
esimerkki on äskettäin järjestetty
viininmaisteluilta, joka myytiin mi-
nuuteissa loppuun. Tapahtumasta
olen kuullut pelkää positiivista pa-
lautetta ja uskon että tämän tyyliset
tapahtumat tullaan myös jatkossa
ottamaan ilolla vastaan maisterei-
den keskuudessa.
Voin myös ilolla kertoa, että tämä
on Kyylefin historian ensimmäinen
maisterinumero, joka on suunnattu
etenkin maisteriopiskelijoille sekä
tuleville maisteriopiskelijoille. Tästä
tietopaketista löydät vinkit työn ja
koulun yhdistämiseen sekä pääset
näkemän, millaista on maisteriopis-
kelijan arki ja millaista on tulla am-
mattikorkeakoulusta yliopistoon.
Toivon että nautitte tämän lukemi-
sesta yhtä paljon kuin minä olen
nauttinut tämän tekemisestä.
Liisa Klami
Ex-päätoimittaja ja kandivaiheen
opiskelija
Olen myös huomannut, kuinka suuri
potentiaali meidän maisteriopiskeli-
joissa oikeastaan onkaan.“
4 | KYYLEF
Johannes Wahlroos
toimii nykyään Fazerin
Finance Traineena
6 | KYYLEF
Teksti Johannes Wahlroos | Kuva Taru Hakkarainen
Traineepaikka valmistumisen kynnyksellä
uran alkuvaiheella, kun taas monet
muut mahdollisuudet eivät sulkeu-
du uran myöhemmillä vaiheilla pois.
Todellisuus Fazerin trainee-ohjel-
masta vastasi melko hyvin käsityk-
siäni. Ensimmäiset kuusi kuukautta
vietin Tukholmassa leipomoiden
business controllerina, jossa tut-
kin mm. kampanjoinnin kannatta-
vuutta sekä uutuustuotteiden hin-
noittelua. Seuraavassa rotaatiossa
työskentelin Fazerin Mergers &
Aquisitions -tiimissä, missä valuaa-
tiot, kohde-esitykset sekä markki-
nakatsaukset täyttivät suurimman
osan päivistäni. Tällä hetkellä olen
Groupin controller, missä konser-
nin funktioiden tukeminen ja heille
raportointi ovat fokuksessa. Edessä-
ni on vielä yksi rotaatio minkä jäl-
keen työsuhde ei kuitenkaan lopu,
vaan rotaatioita voi jatkaa edelleen,
mutta tarkoitus olisi hakea uuteen
positioon niiden tehtävien parissa,
jotka ohjelman aikana kiinnostivat,
ja joissa on osoittanut pärjäävänsä
hyvin.
Paras puoli trainee-ohjelmissa on
rotaatiot. Juuri kun koet oppineesi
jotain ja pystyväsi kontribuoimaan
yrityksen toimintaan tehokkaasti,
sinut heitetään kylmään veteen eli
uusiin tehtäviin, joista et osaakaan
mitään. Sama uuden oppimisen
prosessi pitää käydä kerta toisen-
sa jälkeen läpi ja omat käsitykset
asioiden hallitsemisesta joutuu
kyseenalaistamaan usein. Samalla
oppimiskäyrä on erittäin jyrkkä ja
työpäivistä on helppoa löytää mie-
lenkiintoa päivä toisensa jälkeen.
Rotaatiot mahdollistavat myös ver-
kostoitumisen hyvin laajasti ympäri
yritystä sekä mahdollisuuden siirtää
osaamista tehokkaasti funktiosta
toiseen.
Ja viimeiseksi se oravanpyörä. Mo-
net varottelivat opiskeluaikana,
että älä valmistu nopeasti vaan
nauti opiskelijaelämästä ja venytä
opintoja mahdollisimman pitkälle.
Puolitoista vuotta valmistumisen
jälkeen voin myöntää, että pitkiä ar-
kiaamuja ja opiskelijajuhlia on aina
välillä kaivannut. Opiskelua sen si-
jaan en kaipaa ollenkaan. Opiske-
lussa tehdyistä
töistä suurin
osa ei koskaan
päädy muiden,
kuin seuraavina
vuosina tärpittävien opiskelijoiden
luettavaksi. Nyt kaikella työllä on
tarkoitus ja usein sen loppuarvo on
myös selkeästi havaittavissa. Opis-
keluaikana oli vastuu omasta val-
mistumisestaan. Nyt vastuuta on
usean projektin ja prosessin etene-
misestä. Uuden oppiminen töissä ja
työn ulkopuolella on välttämätöntä,
mutta pakonomainen pänttäämi-
nen tenttiä varten ei jättänyt kai-
paamaan. Ja vaikka nautinkin ajas-
tani LUT:ssa enemmän kuin missään
muualla aikaisemmin, kohdallani
viisi vuotta opiskelua oli juuri oikea
määrä.
Trainee-ohjelmat voivat antaa erit-
täin hyvän ja laajan kuvan yrityksen
toiminnasta, joten jos löydät sellai-
sen mikä kiinnostaa, anna palaa ja
laita hakemusta sisään!
Hauskaa loppusyksyä,
Johannes
Moikka! Olen Johannes
Wahlroos, Enklaavin
alumni ja nykyinen Fa-
zerin Finance Trainee.
Ajattelin seuraavaksi kertoa vähän
omia kokemuksiani trainee-ohjel-
mista sekä siitä, miltä oma hyppy
oravanpyörään tuntui.
Työnhaku opintojen jälkeen oli koh-
dallani melko pitkä prosessi, sillä
haastatteluiden lupaavasta ja kan-
nustavasta palautteesta huolimat-
ta, lopullinen ”tahdon” antoi odot-
taa itseään useamman kuukauden.
Eräässäkin yrityksessä suoritin seit-
semän hakukierrosta ennen pitkään
odotettua vastausta. Lopuksi edes-
säni oli kuitenkin kaksi vaihtoehtoa,
joista sain valita: trainee-paikka Fa-
zerilla tai konsulttitehtävät. Kiitos
Mikael Collanin advanced decision
making -kurssien, valinta ei tuotta-
nut liikaa vaikeuksia.
Käsitykseni vaihtoehdoista oli seu-
raavanlainen. Konsulttitaloihin ote-
taan junioreita sillä tarkoituksella,
että ensimmäisen vuoden aikana
karsiutuu suuri osa ja tämän jälkeen
10% vuosittain. Joillekin tämä tar-
joaa hyvän väylän edetä nopeasti,
mutta lähtökohtaisesti järjestelmä
on luotu yritystä varten. Toisaalta
olin kuullut paljon positiivisia ko-
kemuksia hieman pidemmistä trai-
nee-ohjelmista, joissa traineelle on
suunniteltu useita rotaatioita eri
funktioihin, ja joissa työntekijään
ja hänen kehittymiseensä panos-
tetaan pitkällä tähtäimellä. Monet
trainee-ohjelmat tarjoavat myös
mahdollisuuden työskennellä ulko-
mailla, mitä arvostin hyvin paljon.
Ajattelin myös, että trainee-ohjel-
maan on mahdollista mennä vain
Työpäivistä on helppoa löytää mie-
lenkiintoa päivä toisensa jälkeen
“
KYYLEF | 7
Roosa-Maria Manninen
on yhdistänyt opiskelun
ja työnteon onnistunees-
ti
HAASTATTELU
8 | KYYLEF
Aloitin viime syksynä työs-
kentelemään Vainu -nimi-
sellä yrityksellä KTM-opin-
tojen ohessa. Opintojen
aikana työllistyminen on sinällään
ideaali tilanne, koska on mahdollis-
ta laittaa teoria käytäntöön sekä var-
mistaa työkokemuksen saaminen jo
varhaisessa vaiheessa. Myöskään li-
sätienestit pienen opiskelubudjetin
päälle eivät ole haitaksi, etenkään
jos ne kertyvät ns. ”unelma duunia”
tekemällä. Työn ja koulun yhdistä-
minen ei kuitenkaan ole pelkkää
ruusuilla tanssimista, sillä se vaatii
paljon aikaa ja suunnittelua.
Miten päädyit tähän työhön ja mi-
ten olet edennyt?
Päädyin Vainulle töihin, koska yritys
on innovatiivinen ja kasvaa nopeas-
ti. Toimiala myös kiinnosti paljon,
sillä itse näen teknologiayritykset
ns. ”tulevaisuuden toimialana”.
Työkulttuuri Vainulla on nuorekas,
eikä yrityksen sisällä ole samanlais-
ta hierarkiaa kuin joissain isoimmis-
sa konserneissa. Työssä pääsee no-
peasti kehittämään itseään ja nopea
eteneminen työtehtävissä on mah-
dollista, mikäli suoriutuu hyvin.
Aloitin vuosi sitten Vainulla yritys-
myynnissä ja tällä hetkellä toimin
Customer Success Managerina, eli
vastaan asiakassuhteista ja niiden
ylläpidosta.
Miten suoritat kurssit?
Opintojen suorittaminen töiden
ohessa vaatii hyvää ajanhallintaa
sekä kykyä kaiken tasapainottami-
selle. Maisteriopinnot ovat intensii-
visiä, joten luentoihin ja ryhmätöi-
hin saa helposti menemään useita
päiviä viikossa. Aikataulu on hyvä
järjestää ajoissa ja niin, että työt
suunnittelee kurssiaikataulujen ul-
kopuolelle. Tämän lisäksi on myös
hyvä varmistaa tentti- ja deadli-
ne-aikataulut jo hyvissä ajoin ja
merkitä kaikki työ- ja koulumenot
samaan kalenteriin. Voinkin sanoa,
että kalenteri on ehkä ollut paras ys-
täväni viimeisen vuoden ajan.
Hyvien opintosuoritusten aikaan-
saaminen työn ohessa ei ole mah-
dottomuus, ja oma keskiarvoni on
pyörinyt arvosanan 4 mo-
lemmin puolin. Kursseilla
menestyminen vaatii kui-
tenkin sen, että aloittaa
kaiken hyvissä ajoin ja va-
litsee itselleen sopivat ryhmät ryh-
mätöitä varten. Ryhmät vaikuttavat
suuresti työmäärään, sillä ihmisten
aktiivisuus niiden suhteen vaihte-
lee. Kannattaakin etsiä ne ihmiset,
jotka tavoittelevat samaa arvosanaa
ja jotka ovat valmiita laittamaan sa-
man panoksen työhön.
Työn ja koulun yhdistäminen
Työn ja koulun yhdistäminen
ei kuitenkaan ole pelkkää
ruusuilla tanssimista“
Teksti Roosa-Maria Manninen | Kuva Heidi Jäkälä
1. Työn ja koulun yhdistämisessä tärkeintä on se, että kun tekee jotain, se pitää tehdä täysillä siinä hetkessä.
Kun olet töissä, työpäivä tulee tehdä tehokkaasti, jotta pääset työtavoitteisiin ja sama pätee kouluun. Tämä on
välttämätöntä, sillä muuten työ- ja kouluasiat tulevat helposti mieleen ”vapaa-ajalla”.
2. Järjestä vapaa-aikaa itsellesi. Kaverit, perhe, harrastukset ja muut vapaa-ajan aktiviteetit on hyvä muistaa.
Ikinä ei voi olla niin kiire, että aikaa ei jää millekään näistä. Työ- ja koulu pitää tehdä hyvin, mutta ne eivät
kuitenkaan muodosta koko elämääsi ja se pitää muistaa.
3. Osaa sanoa EI. Usealla aktiivisella nuorella on taipumus olla kaikessa mukana ja kalenteri täyttyy nopeasti.
Onkin hyvä miettiä aina kymmenen sekuntia ennen suostumuksen antamista ja mukaan lähtemistä. Oma va-
paa-aika ilman erityisempiä suunnitelmia välttää liiallisen stressin syntymiseltä.
Tässä vielä muutama muu vinkki työn ja koulun yhdistämiseen:
KYYLEF | 9
Kauppatieteiden maisteriopiskelijan elämää
Skinnarilassa
Teksti Teemu Kotakorpi | Kuva Lari Jyrhämä
Hei!
Olen Teemu Kotakorpi,
26-vuotias kauppatie-
teiden opiskelija laskentatoimen
maisteriohjelmasta. Suoritin talous-
hallinnon tradenomin tutkinnon Sa-
takunnan ammattikorkeakoulussa,
Porissa. Olen tällä hetkellä opinto-
vapaalla OP Länsi-Suomesta, jossa
aloitin kesäharjoittelijana vuonna
2014. Viimeisimpänä työskentelin
sijoitusneuvonnan parissa. Syk-
sy koitti ja muutto Lappeenran-
taan oli edessä. Opintovapaani OP
Länsi-Suomessa alkoi ja hyppäsin
tavaroineni junaan Porin rautatie-
asemalta. Parin vaihdon jälkeen
saavuinkin jo Lappeenrantaan. Tör-
mäsin rautatieasemalla samassa
tilanteessa olevaan tekniikan kan-
difuksiin, jonka kanssa päätimme
jakaa taksin Skinnarilaan. Tämä oli
ensi kosketukseni ”Skinnarilan hen-
keen”. Emme kumpikaan vaivautu-
neet tutustumaan bussireitteihin,
vaan pelasimme varman päälle. Saa-
tuani avaimet LOAS:n toimistolta
saavuin soluasuntooni. Tuntuihan
se pieneltä edellisen asuntoni jäl-
keen, mutta ajaa asiansa. Syksy on
edennyt todella nopeasti ja 1. perio-
dikin alkaa olla ohi. Uudet kuviot
ja muutto entuudestaan tuntemat-
tomalle paikkakunnalle saavat ajan
kulumaan huomaamatta.
10 | KYYLEF
Opiskelu Lappeenrannan teknilli-
sessä yliopistossa on ollut sellaista,
kuin maisteriopinnoilta aluksi odo-
tinkin. Töitä saa tehdä paljon opin-
topisteidensä eteen ja opiskelija on
itse vastuussa omasta tekemises-
tään. Olen oppinut hyödyntämään
kirjastoa paremmin opiskeluympä-
ristönä kuin aiemmin. Yliopistolla
kirjoittamisesta saa enemmän irti
kuin kotona. Häiriötekijöitä ei ole ja
pääsee keskittymään olennaiseen.
Opiskelijahintainen lounas on help-
po käydä syömässä Ylioppilastalolla
tai Laserilla. Tarkoituksenani on saa-
da tehtyä tutkinto lyhyessä ajassa,
joten vuodesta ei tule helppo. Tule-
vasta työmäärästä huolimatta voin
todeta, kuinka hienoa on olla opin-
tovapaalla näin työelämässä muuta-
man vuoden olleena. Opiskelijan va-
paus tuntuu pitkästä aikaa hyvältä.
Aion hyödyntää sen opintovapaani
aikana, vaikka odotankin jo toisaal-
ta tulevia työelämän haasteita.
Vastapainoa opiskeluarkeen on an-
tanut tutustuminen uusiin ihmisiin
ja opiskelija-aktiviteetit. Lähdemme
kauppatieteilijöiden kanssa Pieta-
riin marraskuussa ja taskuun on
jäänyt syyskuulta Enklaavin kautta
suoritettu Green Card. Tutustumi-
nen uusiin ihmisiin on tietysti ollut
erilaista verrattuna kandifuksien
kosteisiin fuksiviikkoihin. Maiste-
reiden fuksiviikkojen kosteus vaatii
enemmän oma-aloitteisuutta, mut-
ta se kannattaa. Kirjoitan tätäkin
kirjoitusta muistellen eilistä, Suo-
men suurinta opiskelijatapahtumaa,
Hämeenkadun Approa. Kivaa oli ja
tuli aivan nuoruusvuodet mieleen
edellisen tutkinnon ajoilta. Odotan
tulevaisuudeltakin vastaavanlaista
ryhmäytymistä ja tutustumista uu-
siin ihmisiin. Opiskelukin on paljon
mukavampaa, jos pääsee porukkaan
mukaan ja se on vain itsestä kiinni.
Lappeenrannassa on myös hyvät
liikuntamahdollisuudet, eikä liikun-
taa pidä unohtaa opiskelijaelämän
ohessa. Harrastan itse aktiivisesti
kuntosaliharjoittelua ja Syke Trai-
ning Center on antanut tähän erit-
täin hyvät puitteet. Lappeenrannas-
sa on paljon muitakin tutustumisen
arvoisia liikuntamahdollisuuksia,
joista löytyy varmasti jokaiselle so-
pivia lajeja.
Tästä edetään innokkain mielin koh-
ti talvea ja ensi vuotta. Talvet ovat
Porissa vähälumisia ja leutoja. Saa
nähdä, kuinka talvi kohtelee pori-
laista täällä mantereella Venäjän
tuntumassa.
Teemu Kotakorpi,
maisterifuksi
Töitä saa tehdä paljon opintopis-
teidensä eteen ja opiskelija on
itse vastuussa omasta tekemi-
sestään
“
KYYLEF | 11
rahoituksen hakemista ja erilaisten
tapahtumien järjestämistä. Vaikka
välillä tuntuikin, että kaikki narut
eivät meinanneet pysyä käsissä,
juuri työtehtävien monipuolisuus
teki työstä todella mielenkiintois-
ta ja edesauttoi monien erilaisten
taitojen oppimista. Monipuolisuu-
den lisäksi akateemiseen elämään
kuuluu paljon vapautta, mikä on
ehdoton plussa. Jokainen pystyy vai-
kuttamaan siihen, mitä tekee, missä
tekee ja milloin tekee, kunhan työt
tulevat tehdyiksi.
Kokemuksia tohtoriopinnois-
ta on varmasti yhtä monta
kuin on tohtoriopiskeli-
jaakin. Jokaisen polku on
erilainen riippuen esimerkiksi siitä,
tekeekö väitöskirjaa työn ohessa vai
täysipäiväisesti, millaiset tavoitteet
väitöskirjalle on asetettu ja mil-
lainen persoona on kyseessä. Itse
tein väitöskirjaa täysipäiväisesti, ja
päiviini sisältyi väitöskirja- ja pro-
jektitutkimusta, tutkimukseen liit-
tyvää julkaisutoimintaa, opetusta
sekä hallinnollisia tehtäviä, kuten
Itselleni tohtoriopintojen yksi tär-
keimmistä asioista oli kansainvä-
lisyys. Mielestäni tutkijana on lä-
hes välttämätöntä suunnata katse
Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä
tutkijayhteisöt ovat kansainvälisiä
ja oman aiheen kärkiasiantuntijat
ovat usein ulkomailla. Itselleni tut-
kijavaihto Stanfordin yliopistossa
Kaliforniassa olikin tohtoriopinto-
jen ehdoton kohokohta. Opintoihin
sisältyi myös useita konferenssi- ja
opintomatkoja ulkomaille, ja työn-
täyteisten matkojen aikana pääsi
Tohtorista maailmalle
Teksti Jenni Sipilä
Minkälaista opiskelu onkaan tohtoriopintojen aikana? Jenni Sipilä aloitti tohtoriopintonsa LUT School of Business
and Managementissa vuonna 2013. Tässä jutussa Jenni kertoo Kyylefin lukijoille omista tohtoriopinnoistaan ja ko-
kemuksistaan! Tällä hetkellä Jenni on töissä Mannheimin yliopistossa tutkijana, mutta palaa vielä LUT:iin väittele-
mään - Jennin väitöskirjan otsikko on ”The many faces of ambivalence in the decision-making process” ja väitösti-
laisuutta on suunniteltu joulukuulle.
12 | KYYLEF
jaksaa työstää intensiivisesti, sil-
lä päivät venyvät pitkiksi ja vapaat
viikonloput, illat tai lomat eivät ole
itsestäänselvyyksiä. Aito intohimo
tutkimaansa aihee-
seen, yleinen uteliai-
suus ja halu oppia
jatkuvasti uutta aut-
tavat tässä yhtälössä
pitkälle. Tohtoriopin-
tojen aloittamista on
mielestäni tärkeää pohtia myös yh-
dessä perheenjäsenten tai muiden
läheisten kanssa, sillä heidän tu-
kensa on väitöskirjaprojektin aikana
korvaamatonta oman jaksamisen
kannalta.
Mitä väitöskirjan tekemisestä sitten
jäi käteen? Väitöskirjassa porauduin
todella syvälle valitsemaani aihee-
näkemään maailmaa ja tutustu-
maan uusiin ihmisiin. Matkoilla ja
vaihdossa luodaan tärkeitä verkos-
toja, joista voi poikia esimerkiksi
tutkimusyhteistyötä tai työtarjouk-
sia. Itselleni työpaikka löytyi aktiivi-
sen verkostoitumisen kautta Mann-
heimin yliopistosta Saksasta.
Tohtoriopinnot vaativat vuosien
kovaa työtä ja ennen opintoihin ha-
keutumista on hyvä pohtia, mikä
motivoi tutkijanuralle. Aiheen on
tärkeää olla sellainen, että sitä
seen ja luonnollisesti opin siitä val-
tavasti. Oppiminen ei kuitenkaan
rajoitu siihen. Tutkimusta tulee esi-
tettyä jatkuvasti, joten esiintymis-
taidot ja kirjallinen ilmaisu para-
nevat. Akateemiseen tutkimukseen
kuuluu jatkuva kritiikki, joten kri-
tiikinsietokyky paranee väkisinkin.
Kansainvälisyys ja tarve rakentaa
verkostoja opettavat avoimuutta,
itsevarmuutta ja rohkeutta. Kova
työnteko ja se, ettei kaikki onnistu
ensimmäisellä yrittämällä, opetta-
vat sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Lopulta väitöskirjaprojektin tulos
ei ole pelkkä väitöskirja, vaan myös
monella tapaa kehittynyt väittelijä.
Jenni Sipilä
tohtoriopiskelija
Itselleni tutkijavaihto Stanfordin
yliopistossa Kaliforniassa olikin
tohtoriopintojen ehdoton koho-
kohta.
“
Jenni konferenssipäivän jälkeen peliautomaatilla Vega-
sissa australialaisen kollegansa kanssa
Yksi Jennin tohtoriopintojen kohokohdista: ”Olin juuri
saanut kuulla, että yksi papereistani on hyväksytty jul-
kaistavaksi parin vuoden kovan työn jälkeen, joten nämä
juomat olivat enemmän kuin paikallaan!”
KYYLEF | 13
- 24.1.2018. Tradenomitaustalla ha-
kiessa kandidaatin tulee täyttää
kriteerit koskien keskiarvoa, kan-
sainvälistä kokemusta sekä aitoa
motivaatiota. On hyvä näyttää oma
innostus haettavaa alaa kohtaan
ja tuoda monipuolisesti esiin mah-
dolliset ulkomaan vaihto- ja työko-
kemukset. Hakuprosessiin kuuluu
olennaisena osana myös haastatte-
lu, joka ainakin MIMM-ohjelmassa
käytiin englanniksi läpi 15 minuutis-
sa. “It’s your time to shine” tai vä-
hintäänkin “fake it ‘til you make it”!
Kun jännittävin osuus on ohi ja
voidaan vihdoin juhlia uuden ajan-
jakson alkua, on hyvä myös val-
mistautua muutokseen. Mielestäni
suurin ero ammattikorkeakouluo-
pintojen ja yliopisto-opintojen
välillä on opintojen intensiteetti,
kurssien teoriapainottuneisuus sekä
etenkin tieteellisten tekstien luke-
minen ja ymmärtäminen. Kuten
mikä tahansa muutos, myös tässä
alku voi tuntua haastavalta. Kurssi-
en alettua opiskelun rytmiin pääsee
kuitenkin nopeasti kiinni ja ympäril-
le muodostuu ihana ystäväverkosto
- todettakoot, että opiskelu kuiten-
kin aina vain opiskelua.
Parasta yliopistossa on ollut minul-
le se, kuinka paljon mahdollisuuksia
uusi opiskeluympäristö- ja kulttuuri
ovat tarjonneet vain reilussa vuo-
Ammattikorkeakoulussa
opiskellessa kannattaa jo
hyvissä ajoin alkaa miet-
tiä mahdollisuutta jatkaa
opintoja joko ylempään ammatti-
korkeakoulututkintoon tai siirty-
mistä yliopiston puolelle suoraan
maisterivaiheeseen. Ennen lopullis-
ta siirtymää on kuitenkin selvitet-
tävä paras vaihtoehto juuri sinulle.
Mitkä ovat nykyiset vahvuutesi,
missä haluaisit kehittyä vielä lisää
ja missä toivoisit työskenteleväsi tu-
levaisuudessa?
Itselleni tärkeimpiä ominaisuuk-
sia maisteriohjelmaa valitessani
olivat etenkin ohjelman monipuo-
lisuus, kansainvälisyys, hyvät vaih-
tomahdollisuudet sekä tekemisen
meininki. Mielestäni LUT:in MIMM
(Master’s programme in Internatio-
nal Marketing Management) -ohjel-
massa yhdistyvät luontevasti kaikki
edellä mainitut kriteerit. Ohjelma
sisältää paljon kansainväliseen stra-
tegiaan, innovaatioon sekä digitali-
saatioon liittyviä kursseja, jotka val-
mentavat tulevaan kansainväliseen
työuraan hyvin laajalla skaalalla.
Tämän lisäksi ulkomailla opiskelus-
ta kiinnostuneille on tarjolla kolme
loistavaa vaihtokohdetta Alanko-
maissa, Ranskassa sekä Tšekeissä.
Tärkeää on, että löytää ohjelman,
joka motivoi ja innostaa oppimaan
uutta. Kun “se oikea” on löytynyt,
on hyvä pitää mielessä hakuaika,
joka tulee vastaan nopeammin kuin
arvaisikaan. Haku maisteriohjel-
miin kestää joulukuun alusta tam-
mikuun loppupuolelle, ja seuraavan
kerran haku järjestetään 1.12.2017
dessa. Opiskelijoiden verkostoitu-
minen erilaisissa virallisissa ja epä-
virallisissa tapahtumissa luo pohjaa
tulevalle uralle ja oman ajattelun
laajentamiselle. Tärkeintä on roh-
keasti tarttua näihin tilaisuuksiin ja
olla aktiivinen, vaikka opinnot ovat-
kin jo loppuvaiheessa.
Hyviä esimerkkejä yliopiston tar-
joamista aktiviteeteista ovat halli-
tustoiminta, Enklaavin ja Suomen
Ekonomien järjestämä mentoroin-
tiprojekti sekä erilaiset hallituksen
toimintaan liitty-
vät toimiryhmät.
Mentorointipro-
jektissa jokainen
saa itselleen oman
mentorin, jonka
kanssa voi jakaa
ajatuksia sekä saada vinkkejä ja
rohkaisua tulevaa uraa ajatellen.
Enklaavin toimiryhmistä voi valita
itselleen mieluisimman ja kehit-
tää vahvuuksiaan jollakin tietyllä
osa-alueella, tai vaihtoehtoisesti op-
pia jotakin täysin uutta. Paras tunne
on se, kun vuoden kuluttua voi ha-
vahtua siihen, kuinka paljon on ke-
hittynyt, löytänyt uusia kiinnostuk-
sen kohteita ja saanut uusia ystäviä
aivan huomaamatta.
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloit-
taa uutta vaihetta elämässä ja men-
nä kohti omia unelmiaan. Minun
unelmani on olla markkinoinnin
ammattilainen globaalissa yrityk-
sessä. Millainen on sinun tulevai-
suuden näkymäsi? LUT:in teeman
mukaan, etkö sinäkin haluaisi olla
“the future trailblazer”?
Tradenomina yliopistossa
Teksti Heidi Jäkälä | Kuva Teemu Leinonen
Parasta yliopistossa on ollut minulle
se, kuinka paljon mahdollisuuksia uusi
opiskeluympäristö- ja kulttuuri ovat
tarjonneet vain reilussa vuodessa
“
14 | KYYLEF
KYYLEF | 15
HAASTATTELU
Riikka Raukola on käynyt
sekä kandi- että maisteri-
vaihdossa.
16 | KYYLEF
yhden lukukauden aikana. Kevääksi
tulen Suomeen kirjoittamaan gra-
dua, mutta olen tiiviisti yhteydessä
edelleen Twenteen, koska minulla
on graduohjaaja myös siellä. Käy-
tännössä työmäärä opintopisteillä
laskettuna on siis sama kuin ta-
vallisessa maisterissa, mutta osa
opinnoista suoritetaan Twentessä
ja gradu kirjoitetaan molemmille
yliopistoille. Saan siis sekä hollan-
tilaisen että suomalaisen ohjaajan
gradulleni ja tulen valmistumaan
kauppatieteiden maisteriksi molem-
mista ylipistoista. Same amount of
work, double the degree!
Miten opinnot Hollannissa eroavat
Suomen yliopisto-opinnoista tai
verrattuna aiempaan vaihtokoke-
mukseesi? Mitä muita eroavaisuuk-
sia huomaat esim. vapaa-aikaan
liittyen?
Okei, pakko lisätä edelliseen, että
työmäärä mitä tuplatutkintoa var-
ten joutuu tekemään kyllä enem-
män kuin ehkä normaalisti, sillä
opiskelu on hieman vaativampaa
kuin Suomessa. Toisaalta opinnot
Twentessä saattavat vastata vaih-
to-opiskelua jossain muussa kova-
tasoisessa yliopistossa Euroopassa.
Ja mitä itse olen havainnut, niin
opiskelu ei varsinaisesti ole vaikeaa,
mutta vie paljon aikaa, jos ei ole
tottunut paikalliseen tyyliin opis-
kella. Twentessä normaalit maiste-
riohjelmat ovat vain vuoden, joten
tuplatutkinto ei tunnu täällä päässä
olevan yhtä suosittu, koska se taval-
laan pidentää opintoja.
Verrattuna aiempaan ulkomailla
opiskeluuni, kurssivalinnat Hollan-
nissa ovat suppeammat. Koska ky-
seessä on tuplatutkinto, kurssit on
pääasiassa etukäteen määrättyjä,
jotta ne tukevat Suomen opintoja.
Vaihdossa Uudessa-Seelannissa sai
valita kurssit vapaasti. Kävin muun
muassa Uudessa-Seelannissa pai-
kalliseen Maori-kulttuuriin liittyvän
johtamisen kurssin, joka oli aivan
mahtava! Uudessa-See-
lannissa myös luovuut-
ta, esiintymistaitoja ja
verkostoitumista pai-
notettiin enemmän,
kun taas Hollannissa opiskelu on
suhteellisen samanlaista kuin Suo-
messa. Uusi-Seelanti on myös maa-
na sellainen, jossa tuli panostettua
vähemmän kouluun ja enemmän
matkusteluun, kun taas Hollantiin
lähdin sillä mielin, että kouluun ha-
luan panostaa, koska se on todistuk-
sessani merkittävässä osassa. Tämä
ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö
Hollannissa olisi muuta elämää
kuin koulu, päinvastoin, opiskelun
vastapainoksi yliopistolla on todel-
la hyvät liikuntamahdollisuudet ja
Keski-Eurooppaan pääsee kätevästi.
Liityin myös paikalliseen salibandy-
joukkueeseen, jonka voisin sanoa
olevan astetta organisoidumpi ja
kovatasoisempi kun meidän mim-
misäbämme (kaikella rakkaudella
Kuka olet ja minkälainen on opis-
kelutaustasi vaihto-opiskelun osal-
ta? Miksi päätit lähteä uudestaan
maisterivaiheessa vaihtoon?
Olen Riikka Raukola ja opiskelen
LUT:ssa MSM Double Degreeta, eli
hankintatoimen tuplatutkintoa.
Kävin kandivaiheessa keväällä 2016
vaihdossa Uudessa-Seelannissa
Auckland University of Technologys-
sa, ja koska ulkomailla opiskelu
osui minulle kuin nenä päähän niin
päätin, että lähden vaihtoon uudes-
taan. Selvittelin hieman asioita ja
sain kuulla, että MSM-ohjelmassa
on mahdollista tehdä tuplatutkinto
hollantilaisessa Twenten yliopistos-
sa tavallisen vaihdon lisäksi/sijaan
ja päätin lähteä. Ja täällä sitä nyt
sitten ollaan syyslukukausi 2017.
Tuplatutkinto sopii tilanteeseeni
erinomaisesti, sillä halusin maksi-
moida ulkomailla opiskelun hyödyn
ja tuplatutkinnon ansioista saan
kauppatieteiden maisterin paperit
molemmista yliopistoista.
Mistä Hollannissa suoritettavas-
ta tuplatutkinnossa on kyse? Mitä
hyötyä koet saavasi tutkinnon suo-
rittamisesta?
Tuplatutkinnossa on kyse (LUT:n
opiskelijana) siitä, että 60 opintopis-
tettä suoritetaan LUT:ssa, 30 opinto-
pistettä Twentessä ja gradu 30 opin-
topistettä kirjoitetaan molempiin
yliopistoihin. Suoritin siis pakollisia
kursseja ja sivuaineen Suomessa,
jonka jälkeen suoritan loput pakol-
liset aineopinnot täällä Twentessä
Maisterivaihto
Teksti Riikka Raukola | Kuva Rasmus Sipari
Tuplatutkinto sopii tilantee-
seeni erinomaisesti
“
KYYLEF | 17
Vaihtoon lähtö kannattaa kuiten-
kin suunnitella opintojen kannalta
järkevästi“
tivät samaan aikaan. Tavallaan suo-
sittelen vaihtoon lähtemistä kandi-
vaiheessa, koska jos kokemuksesta
nauttii todella, on aikaa reilusti läh-
teä uudelleen. Toisaalta maisteri-
vaihdossa kontaktien ja verkoston
luominen toiseen maahan saattaa
olla tulevaisuuden kannalta parem-
pi, kun valmistuminen häämöttää ja
omat kiinnostuksen kohteet ja vah-
vuudet ovat tarkentuneet.
Kannustaisitko ystäviäsi suorit-
tamaan tuplatutkinnon tai lähte-
mään vaihtoon maisterivaiheessa?
Ehdottomasti suositte-
len! Pääsee tutustumaan
mielenkiintoisiin ihmisiin,
näkemään uusia paikkoja
ja kulttuureja sekä ennen
kaikkea oppii uutta mones-
sa mielessä. Ja aivan yhtäkkiä alkaa
arvostaa tiettyjä asioita Suomes-
sa, kuten Aalefin edullista ja hyvää
opiskelijaruokaa, suomalaisten talo-
jen eristystä ja suomalaisten rehelli-
syyttä. Maailmaa ja elämää katsoo
jollain tapaa uusin silmin, kun on
päässyt kokemaan elämää Suomen
ulkopuolella. Yhtäkkiä kyseenalais-
taa suomalaisten jöröyden ja sul-
keutuneisuuden, ihmettelee sitä,
miten ulkona syöminen on niin kal-
lista ja miten selviytyy syyskuusta
joulukuuhun kestävän kaamoksen.
Nälkä kasvaa usein syödessä, ja mitä
enemmän pääsee matkustamaan,
sitä enemmän haluaa myös nähdä.
Olen toisaalta kuullut myös vastak-
kaisia tarinoita, ja joidenkin täytyy
lähteä ulkomaille ymmärtääkseen,
kuinka hyvä on olla Suomessa. Yh-
teistä kuitenkin molemmissa on,
että ulkomaille lähtö on kannatta-
vaa ja siitä oppii. Monella opiskeli-
jalla ei myöskään ole mitään, mikä
virallisesti sitoisi Suomeen, joten
miksei lähteä vaihtoon kun voi? On-
pahan sitten jotain seikkailuja, mitä
muistella vanhana!
Koetko saavasi enemmän eväitä
työelämään opiskeltuasi ulkomail-
la (onko vaihto esim. mahdollis-
tanut työskentelyn ulkomailla tu-
levaisuudessa, verkostoitumisen
ulkomailla tms.)?
Haluan ainakin uskoa, että vaihdos-
ta ja tuplatutkinnosta on minulle
hyötyä tulevaisuudessa. Englannin-
kielen taitoni ovat ainakin kehitty-
neet, ja päivittäinen kommunikointi
englanniksi sekä vapaa-ajalla että
koulussa sujuu moitteettomasti.
Uskon vahvasti, että jos tavoittee-
na on työskennellä kansainvälises-
sä yrityksessä, katsotaan ulkomaan
opintoja erityisen hyvällä. Jos esi-
merkiksi haluaisin työllistyä Hollan-
nissa tai hollantilaiselle yrityksel-
le, olisi tuplatutkinnosta varmasti
apua, sillä kyseiset yritykset luulta-
vasti tietävät Twenten paremmin
kuin LUT:n ja pystyisivät sitä kautta
arvioimaan paremmin osaamistani.
Molemmat ulkomaan kokemukseni
ovat myös tarjonneet hyvät mahdol-
lisuudet verkostoitumiseen - sekä
toisten opiskelijoiden, yliopiston
henkilökunnan että yritysten kans-
sa. Koen myös, että minulla on pal-
jon enemmän jaettavaa ja tarinoita
kerrottavana vaihdosta, ja jos vasta-
puoli on vieraillut tai asunut samas-
sa maassa, on keskustelu huomatta-
vasti helpompi aloittaa (toimii esim.
työhaastattelussa tai small talkissa,
testattu on!). Ulkomailla opiskelles-
sa pääsee myös näkemään tarkem-
min, millainen maan työilmapiiri
ja -kulttuuri todellisuudessa on. Ja
vaikka ei suoraan pääsisi näkemään,
millainen kulttuuri työelämässä on,
antaa paikallinen yliopisto kyllä ku-
van, mihin koulutus on meitä val-
mistamassa.
<3 ). ESN:n toiminta on myös tullut
tutuksi, ja voin vain jälkikäteen to-
deta, että onneksi meillä oli Uudes-
sa-Seelannissa oma porukka, joka
järjesti reissuja ja oli muutenkin
aktiivinen, koska siellä ei virallista
vaihtarijärjestöä ei ollut. Molem-
missa maissa myös ihmiset ovat
ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä,
ja esimerkiksi Hollannin vuokra-
isäntämme tarjoili meille viiniä ja
juustoja kun kävimme ensimmäisen
kerran katsomassa asuntoa. Voisi
siis sanoa, että hieman erilainen il-
mapiiri kuin Suomessa.
Mitä kannattaa ottaa huomioon
maisterivaihtoon lähtiessä (esim.
onko väliä, missä vaiheessa opinto-
ja lähtee ja saako vaihdosta enem-
män irti, kun on enemmän koke-
musta opinnoista)?
Mielestäni ei ole väliä, missä vai-
heessa opintoja vaihtoon lähtee.
Yliopisto ja maa kannattaa kuiten-
kin (ainakin yrittää) valita omien
mieltymysten mukaan: jos haluaa
seikkailla ja ottaa rennommin, kan-
nattaa jättää Euroopan huippuyli-
opistot välistä, ja jos taas haluaa
lähteä etsimään koulutuksellisia
haasteita, ei ehkä kannata suunnata
Balille. Ja vaikka ei välttämättä pää-
sisi haluamaansa paikkaan, ei kan-
nata masentua, sillä mihin tahansa
lähteekin, on kokemus varmasti iki-
muistoinen.
Vaihtoon lähtö kannattaa kuitenkin
suunnitella opintojen kannalta jär-
kevästi (yllätys, yllätys) ja itselläni
vaikutti se, että kaikki kaverit läh-
18 | KYYLEF
kehittää koko ajan. Koen oppivani ja
kehittyväni työssäni päivittäin.
Olen toiminut tilintarkastajana
noin 15 vuotta, joista pari vuotta
yrittäjänä
Ensimmäiset 13 vuotta työskentelin
PwC:llä ja kohta kaksi vuotta olen
ollut itsenäinen yrittäjä. Asiakkai-
tani ovat paikalliset yritykset. Teen
pääosin lakisääteisiä tilintarkastuk-
sia sekä annan erilaisia tilintarkas-
tajan lausuntoja. Lisäksi käyn luen-
noimassa tilintarkastuskursseilla.
Olen yrittäjähenkinen, joten oma
yritys on minulle luonteva tapa teh-
dä työtäni.
Parasta työssäni on se, että saan
tavata erilaisia ihmisiä ja tehdä yh-
teistyötä erilaisten yritysten kanssa.
Minulle tärkeitä asioita ovat asia-
kaspalvelu ja luottamuksellinen
suhde asiakkaiden kanssa. Keskuste-
len asiakkaiden kanssa muun muas-
sa tilintarkastuksesta ja tekemistäni
havainnoista sekä asiakkaiden liike-
toimista.
Vapaa-ajalla liikun paljon sekä vai-
Kun opiskelin Lappeenran-
nan teknillisessä yliopis-
tossa, paikallisen PwC:n
toimiston tilintarkastajat
pitivät tilintarkastuskurssin luento-
ja ja kertoivat tilintarkastajan työs-
tä. Luennot herättivät minussa mie-
lenkiinnon tilintarkastusta kohtaan.
Hainkin heidän kisälliohjelmaansa
harjoittelijaksi ja pääsin Lappeen-
rannan toimistolle töihin.
Harjoittelijana kiireaika ei säikäyt-
tänyt, vaan työn monipuolisuus
ihastutti
Harjoittelujakso kesti kolme kuu-
kautta ja ajoittui tilintarkastuksen
sesonkiaikaan. Pääsin harjoittelija-
na näkemään aitiopaikalta tilintar-
kastajan työtä. Kiireaika ja pitkäk-
si venyneet työpäivät eivät minua
säikäyttäneet, ja samana vuonna
jatkoinkin työtäni vakituisena tilin-
tarkastajana.
Ihastuin työhön sen monipuolisuu-
den vuoksi. Tilintarkastajan työssä
tarvitsee laaja-alaista osaamista.
Lait ja sääntely muuttuvat jatkuvas-
ti ja omaa osaamista pitää – ja saa –
kutan maalla ja merellä
Tykkään liikkua monipuolisesti: har-
rastan juoksua, kuntosalia, spinnin-
giä, hiihtoa sekä kesällä vesijuoksua
Saimaalla.
Lisäksi olen aktiivinen järjestötoi-
minnassa. Olen toiminut kymme-
nen vuotta Etelä-Karjalan Ekonomi-
en puheenjohtajana, minkä lisäksi
osallistun Suomen Ekonomien toi-
mintaan.
Vuoden 2017 alusta aloitin jotain
ihan uutta, kun minusta tuli Lap-
peenrannan Moottoriveneseuran
kommodori. Olen ensimmäinen
naiskommodori yhdistyksen 51 vuo-
den historiassa. Minut on otettu hy-
vin vastaan ja olen oppinut paljon
uutta ensimmäisen vuoden aikana.
Tilintarkastajantyöstä ja osaamises-
tani on paljon hyötyä myös tässä
tehtävässä.
Virve Juntunen on paitsi kommodori,
vesijuoksija ja tilintarkastaja, myös
yrittäjä Virve Juntunen Oy:ssä, sekä
Etelä-Karjalan Ekonomien puheenjoh-
taja.
Virve Juntunen – kommodori, vesijuoksija ja
tilintarkastaja
Teksti Virve Juntunen
#tunnetilintarkastajasi on Suomen Tilintarkastajat ry:n kampanja, jossa teemme tilintarkastajia tunnetuksi.
KYYLEF | 19