pääkirjoitus
T
ervehdys kaikille! Wappu on tullut
jälleen luoksemme ja hiljalleen
valmistaudumme kesään niin
Skinnarilassa kuin muuallakin Suomessa.
Takana alkaa olla joillekin ensimmäinen
ja joillekin n+1:n vuosi LTY:n seurueessa,
ja olkoon niitä opintopisteitä taikka
opiskeluvuosia taskussa miten monta
tahansa, jokainen ottakoot osaa vapun
viettoon teekkari- ja kylteriyhteisöissä.
Wapun viettoon osallistuu myös yliopistomme
kirjavin porukka, nimittäin vaihto-opiskelijat.
Vaihtarit ympäri maailmaa saapuvat
vuosittain luoksemme rikastuttamaan
itseään Suomella sekä akateemisella tiedolla
kauppatieteiden ja tekniikan saralla. Mitä
sitten me saammekaan heiltä?
Viimeisen vuoden aikana minulla ja hyvin
monilla muilla Suomen sankareilla on ollut
ilo tutustua useampaankin koulumme
käytävillä pyörivistä ja kirjaston tietokoneet
miehittävistä vaihtareista. Heidän kanssaan
ei pelkästään kielitaito ole kehittynyt:
kulttuurituntemukseni ja kanssakäyminen
ulkomaalaisten kanssa on parantunut
huomattavasti viime aikoina. Usein
vaihtareita voi käyttää hyödyksi myös ei
pelkästään asioiden oppimisen suhteen vaan
myös seurana vapaa-ajalla. Harvalla heistä on
iltaisin muuta tekemistä täällä kuin tutustua
uusiin ihmisiin erilaisien aktiviteettien
merkeissä. Suosittelen kaikkia käyttämään tätä
ystävällisyyttä ja avoimuutta tunnontuskitta
hyödyksi ystävyyksiä solmien.
Enklaavi on päättänyt alkaa toimia avustavana
siltana enklaavilaisten ja vaihtareiden yhteen
saattamiseksi. Aikanaan, kun
alamme järjestää vapaa-ajan viettoja
kansainvälisissä merkeissä, kannattaa
jokaisen tulla avoimin mielin mukaan.
Lopuksi suuret onnentoivotukset uusille
Enklaavin ja teekkareiden tutoreille!
Hyvää Wappua ja tulevaa kesää sekä
jaksamista niihin viimeisiin tentteihin
kaikille!
Riku Rastas
Päätoimittaja
kyylef@enklaavi.fi
KYYLEF 3
Molly Tones ponnahtaa
musiikkimaailmaan
Skinnarilasta.
30
KYYLEF 5
Lappeenrannan kylterit käyvät vaihdossa jopa
maailman toisella puolella, josta tämäkin otos
on peräisin. Kaksi vaihtarityttöämme kertovat
kuulumisistaan.
42
ON WAPPU!
Opiskelijoille tärkein juhla
on taas täällä. Katso wapun
ohjelma ja lähde
mukaan rientoihin!
10
Lappeenrannan teknillisen
yliopiston kauppatieteiden
opiskelijoiden kiltalehti
Toimitus
Päätoimittaja
Riku Rastas
kyylef@enklaavi.fi
Taitto ja ulkoasu
Riku Rastas
Avustavat toimittajat
Maria Pulsa
Tuomas Riihimäki
Teemu Rastas
Susanna Sirviö
Kiitokset kaikille avustaneille!
Erityiskiitos Antto Virkajärvelle.
Ilmestyy
4 numeroa vuodessa
1 FuksiKyylef
1 YritysKyylef
1 AbiKyylef
Julkaisija
Enklaavi ry
PL 20
53850 Lappeenranta
enklaavi@lut.fi
www.enklaavi.fi
Paino
Lappeeenrannan Kirjapaino Oy
Painos: 400 kpl
Anna palautetta:
www.enklaavi.fi
kyylef@enklaavi.fi
”Iiro on pitkä hoikka poika, jolla on keskiruskeat hiukset
ja siniset nauravat, veikeät silmät. Hän on 133 cm pitkä ja
painaa 27 kg. Olemukseltaan hän on reipas, iloinen poika.
Pukeutuu siististi, useimmiten farkut, T-paita tai college-
pusero ja lippalakki. Iiro on rauhallinen, oikeudenmukainen,
mutta kokiessaan vääryyttä suuttuu kyllä ja pitää oman
puolensa. Iiro osaa myös mököttää.”
Niin juuri. Tunnustan, olen ollut tutkimuskohteena. Olen
koeputkilapsi.
Sain kyseisen lopputyön käsiini pari kuukautta sitten. Se
tehtiin minusta tarhaikäisenä. Kuinka voi olla mahdollista,
että jo 6-vuotiaasta voi nähdä hänen tulevaisuuden
käyttäytymisen ja ajatusmaailman. Toinen ihmettelyn aihe,
ehkä enemmänkin ystävilleni on, että oikeasti olen ollut
pieni, enkä ole syntynyt yli 190-senttisenä.
Ihminen pyrkii muuttumaan ja olen monen suusta kuullut,
myös omastani, että en ole enää se sama hulttio, joka olin
kaikkitietävänä yläasteikäisenä. Tutkimustulokset kuitenkin
väittävät toista ja toteavat ihmisen muuttumattomaksi olioksi,
poislukien vahvat elämän kokemukset. Olet siis sama henkilö,
joka olit jo tarhaikäisenä, korkeintaan mieltymykset ovat ehkä
muuttuneet ”aikuismaisempaan” suuntaan. Ilmeisesti olen elänyt
tylsää elämää ja minulla ei ole ns. vahvoja kokemuksia, koska
allekirjoitan tutkimustulokset. Olen ikuinen pentu ja rakastan
keppostelua ja vilpittömään mieleen vetoamista. Onneksi jäynäkisa
on aloitettu ja saan toteuttaa itseäni jossain määrin ja saada siitä
Aurinkoisin terveisin,
Tomi Pyrhönen
Puheenjohtaja
pj@enklaavi.fi
040 735 0400
“Olet siis sama henkilö,
joka olit jo tarhaikäisenä,
korkeintaan mieltymykset
ovat ehkä muuttuneet
” a i k u i s m a i s e m p a a n ”
suuntaan”
tyydytystä naurun,
ja ehkä itkunkin
muodossa.
Entä
tulevaisuudessa?
Muutunko jäykäksi työmuurahaiseksi? Mitä sanotaan siinä
vaiheessa, kun on siirrytty työelämään ja opiskeluaika muistuu
mieleen vain suurena opintolainana. Olenko silloin aikuinen ja
leikki-ikä on vain sanahelinää. Toivottavasti ei! Tämän vuoksi
haluankin nauttia jokaisesta päivästä kuin se olisi viimeinen päivä,
ja nauraa itseni pitkäikäiseksi.
Wappu lähestyy ja kalenteri täyttyy tapahtumista, joita ei vaan voi
jättää väliin. Finnhits, Willimiehen Wipellys, saunayö, Teekkari
Speksi, fuksitehtävät, KruisinKi, kaste, piknik ja mitä näitä nyt
olikaan. Hups, taisinpa merkata kaikki 16 päivää kalenteriin. Kaikki
Wapun tapahtumat ovat hienoja ja mikä hienointa – erilaisia.
Olotila saattaa olla hieman sekava näiden päivien aikana ja joka
paikkaan on kerittävä. Onneksi kesällä saa sitten maata töissä ja
puurtaa vapaa-ajalla illasta aamuun.
Niinpä. Kevät on jo rinnassa ja sisällä kuohuu suuri halu päästä
kirmaamaan luonnonlapsena pelloille ja nauttia auringon hellästä
kosketuksesta. Ajatukset ovat täysin jo kesälomalla, mutta viimeinen
tsemppaus on tehtävä. Tämän jälkeen siirtykäämme hyvin mielin
ansaituille kesälaitumille lataamaan akkuja, että palaisimme
virkein ja jekuttelevin mielin aiheuttamaan hämmennystä uusien
fuksien parissa.
Tsemppiä viimeisiin rutistuksiin ja lapsenmielistä kesää kaikille!:)
KYYLEF 6
KYYLEF 7
Kuva: Markus Siivola
Tarkempi Wapun ohjelma löytyy sivuilta 13-14
Nyt on sitten saatu
virallisesti käynnistettyä
uusi mahtava hanke
nimeltään Neon Crew.
Ensi tapaamisemme
oli torstaina 3.4., ja
osallistujiakin oli
kiitettävästi. Oli hauska
ja suuri ilo nähdä, että
ihmisiä todella kiinnostaa
mitä ja miten tapahtumia
järjestetään.
Ensimmäinen
rupeamamme on After
Race 27.4. Wappu-
viikoilla. Tapahtuma
järjestetään kellarissa ja
tavoitteena on järjestää
kaikkien aikojen
huikeimmat jatkot.
Tapaamisessamme keskustelimme mm.
myös haalarimainosten myymisessä
tehdyistä muutoksista. Kuten
monet tietävät, ei mainospaikkojen
myynti esimerkiksi viime vuonna
kerännyt sankoin joukoin innokkaita
myyntihenkilöitä, ja päädyimmekin
lopulta siihen, että hienosta työstä on
ansaittava myös palkinto. Siispä nykyään
jokaisesta myydystä mainospaikasta saa
itselleen 10 prosentin provikan erilaisten
lahjakorttien muodossa.
Mukaan mahtuu aina
(nyt ja tulevaisuudessa)
innokkaita organisaattoreita
ja ideanikkareita, joten
ottakaahan yhteyttä Neon
Crew kapteeniin osoitteeseen
fuksivastaava@enklaavi.fi
Wappu-pulahdusta
odotellen,
Johanna ”Johku” Noreila,
Neon Crew Captain, at your
service!
NEON CREW CAPTAIN JOHANNA NOREILA SEKÄ
PUHEENJOHTAJA TOMI PYRHÖNEN ESITTELIVÄT
NEON CREW:N IDEAA ASIASTA KIINNOSTUNEILLE.
KICK OFF KERÄSI PÄÄOSIN NUORIA KYLTEREITÄ PAIKALLE.
KYYLEF 8
“...HSE Mikkeli
will return to its
normal routine
of hard studying
and even harder
partying...”
3.4.2008
Probba, hailing from Mikkeli as some of you might know, is currently
on its well earned Spring Break. But when we return back to school
we are faced with a half empty school and a very busy week ahead of
us.
With our second-year students working on their thesis’, half of our
student body of around 200 students is scattered somewhere, nose
permanently stuck on computer
screens. That leaves only us first
year babas* and our exchange
students to wander the halls of
our school. The rest of us will
be kept busy by the upcoming
Mikkeli Road Trip on April 8th.
One should expect wild partying,
local tourist attractions (read
bars) and obscene amounts of
alcohol (our Freeriders did not
sent a guy to Tallinn just for fun
and games).
To recover from the most likely
raucous events of Tuesday, Probba will hit Helsinki and take part on the annual Hukkaputki
on the following Thursday. To be in the best possible shape on
Thursday, Probba Board recommends all Road Trip participants
planning on attending Third Round to drink through Wednesday
(it won’t hurt to postpone the hangover by couple of days).
And of course, to maintain the fragile balance of school and
free time activities Probba will also be represented by a rather
large number of babas on the Finanssi’s VVV-Cruise. For all
Enklaavi members attending VVV-Cruise; it isn’t that difficult
to spot someone from Probba as they are loud, drunk and widely
known by the name of ‘the crazy people from Mikkeli’(no need
to ask names, ‘cause most likely they won’t remember your
name at the end of the day).
After this, HSE Mikkeli will return to its normal routine of
hard studying and even harder partying, while constantly
keeping its fingers crossed for the re-opening of our beloved
Pentti Bar. After all it’s the only place we are allowed to have
our outrageous parties.
Hopefully we will get a chance to get to know more of
Lappeenranta’s finest, Enklaavi, for there’s nothing better than
a good Kylteri get-together.
Greetings from Mikkeli,
Reetta Hartikainen,
Editor-in-Chief
Probba se aina edustaa
niin kauniisti. Keskellä
alhaalla Reetta Hartikainen.
TOGA! TOGA! TOGA!
KYYLEF 9
Opiskelijoiden,työväen ja kevään juhla Wappu on jälleen
täällä ilahduttamassa sekä meitä kyltereitä
että teekkareita. Perinteen mukaisesti
Skinnarilassa wapun vietto alkaa turvallisen
aikaisin eli 16.4. keskiviikkona puolilta päivin.
Avaushuuto on varmaankin kuultu jo tämän
lehden ilmestyessä, mutta vielä jokainen
ehtii ottaa osaa LTY:n vuoden suurimpaan
juhlaan.
Wappuun kuuluu muutamia asioita
mainitakseni ilo, wappulehti Hässi, grillaus,
virvokkeet, keväinen aurinko ja päivittäiset
tapahtumat, joista jokainen löytänee itselleen
jotain viimeisten lukukauden hetkien
piristeeksi. Varsinkin fuksien kannattaa
ottaa toden teolla osaa wapun rientoihin,
sillä ensimmäisen wappunsa yliopistollamme
kokee ei-ehkä-niin-yllättäen vain kerran.
Kaikki fuksikasteen kokeneet muistavat sen
lopun elämäänsä. Mikä olisikaan ihanampaa
kuin kurkipatsaan lakituksen jälkeinen
kastautuminen keväiseen Saimaaseen? Kun
tämän jälkeen tempaistaan vielä yo-lakkiin
kokardi koristamaan kylterijuhlijaa, nousee
ilo potenssiin kolme.
Yli kaksi viikkoa kestävä wappu pitää
sisällään lukuisia erilaisia tapahtumia. On
logojen maalausta, FinnHitsiä, krokotiili
Genan syntymäpäivä ja mäkiautoiluakin.
Toiminta ei lopu kesken, ja rauhallisempina
päivinä voi itseään viihdyttää vaikka
grillailemalla wappunotskilla. Haalarit
kuuluvat olennaisesti wappuun, joten
Skinnarila on lähiaikoina hyvin värikäs,
toivottavasti ei vähiten neonkeltainen.
Vappupiknik 1.5. on Wapun
lopullinen huipennus, johon
kuuluu ravinto sekä ystävät.
KYYLEF 10
Kuvat: Markus Siivola
“...logojen maalausta,
FinnHitsiä, krokotiili
Genan syntymäpäivä
ja mäkiautoiluakin...”
Wappu huipentuu toukokuun ensimmäisen päivän
wappupiknikillä, jolloin sataman läheisyydessä Linnoituksen
valleilla opiskelijakansa viettää rauhallista, toivottavasti hyvin
kesäistä päivää ruoan, juoman ja ystävien kera. Tällöin myös
vuoden fuksit palkitaan erinomaisuudestaan, ja muillekin on
luvassa kaikkea kivaa, kuten Enklaavin hallituksen ylläpitämän
letunpaistopisteen anti.
Lisätietoa wapusta
saa kysymällä
tutoriltaan, ystäviltään
sekä vanhemmilta
tieteenharjoittajilta.
Seuraavan aukeaman
wapun aikataulu
selkeyttää myös paljon
asioita. Tärkeintä on
kuitenkin pitää mieli
korkealla ja keväisenä,
iloitkaamme pitkästä,
Suomen pisimmästä
wapustamme.
Nähdään kaikkialla!
Sammakkomiehet
pelastavat kyllä
kaikki pulaan
joutuvat fuksinorpat.
Lähes samat logot, uudet värikerrokset.
Myöskään kurjet
eivät tänäkään wappuna
jää ilman lakkiaan. Lisätietoa wapusta saa myös sivuilta www.ltky.fi
KYYLEF 11
KYYLEF 12
16.4.-25.4.
KYYLEF 13
26.4.-3.5.
KYYLEF 13
KYYLEF 14
KYYLEF15
Vaikka ajatuksesi olisivatkin jo Wapun riennoissa,
HUOMIO! Muistathan IAET-kassan!
Voit vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta
liittymällä SEFEn kautta IAET-kassaan,
eli insinöörien, arkkitehtien ja ekonomien
työttömyyskassaan.
Sinulla on vakuutukset esim. asunnollesi ja
irtaimistollesi - miksi et ottaisi vakuutusta myös
työttömyytesi varalle? Moni on tuudittautunut
siihen, että tulevaisuus näyttää valoisalta, tai
ettei asia ole muka vielä ajankohtainen, mutta
joutunut katumaan jälkikäteen ettei liittynyt
työttömyyskassaan aiemmin.
Toimi siis heti!
IAET-kassaan kannattaa liittyä mahdollisimman
pian jo opiskeluaikana, jotta voit saada
ansiosidonnaista päivärahaa, jos et löytäisikään
työpaikkaa heti valmistumisesi jälkeen.
Voit kerätä työttömyyspäivärahaan oikeuttavat
43 työssäoloviikkoa kesätöillä jopa jo kolmessa
kesässä. (Samoin opintojen ohessa tehtävät
työt kerryttävät ko. aikaa, mikäli työskentelet
vähintään 18 h/vko.) Kun valmistuessasi täytät
työssäoloehdon, saat työttömyyden kohdatessa
huomattavasti parempaa päivärahaa kuin kassaan
kuulumaton.
Osoitteesta www.iaet.fi löydät päivärahalaskurin,
jolla voit itse laskea päivärahan omien tulojesi
mukaan.
Liittyminen:
IAET-kassan jäsenyys maksaa vain 45 euroa
vuodessa (vuonna 2008), joten se on edullinen
vakuutus työttömyyden varalle ja toimeentulosi
turvaksi. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen.
Liittymishetkellä on oltava työsuhteessa,
mutta liittyminen kannattaa tehdä saman tien
töiden alkaessa (lue: ekana työpäivänä), jotta
työssäoloviikot alkavat heti kertyä.
“IAET-kassaan kannattaa
liittyä mahdollisimman
pian jo opiskeluaikana...”
Liittyä voit osoitteessa www.sefe.fi/
jasensivut lisäämällä kassan jäsenyyden omiin
tietoihisi (palvelut –välilehdelle). Jäsensivuille
pääset kirjautumaan jäsentunnisteellasi, jonka
löydät esimerkiksi sinulle syksyllä postitetusta
rekisteriotteesta, tai saat sen kysymällä
osoitteesta: carita.erkkila@sefe.fi. Lasku tulee
pian liittymisen jälkeen kotiisi, ja jatkossa
vuosittain helmi-maaliskuussa.
Valmistumisesi jälkeen voit tietenkin jatkaa
samaa vakuutusta ekonomijäsenyyden kautta.
Lisätietoja kassasta saat SEFEstä Susanna
Rintalalta (susanna.rintala@sefe.fi) ja minuun
voit tietenkin aina ottaa yhteyttä, kun SEFE-
asiat askarruttavat.
Hauskaa Wappua ja oikein hyvää kesää!
Terkuin,
Kyllisi Tanja
Tanja Haapasalo
kylteriyhdyshenkilö
Suomen Ekonomiliitto SEFE ry
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
puh. 050-3012664
tanja.haapasalo@sefe.fi
KYYLEF 15
ENKLAAVI 16
Enklaavin kumppani Nordea on kaikille varmasti tuttu pankki. Ja kuten
kaikki kylterit tietävät, tarjoaa pankkimaailma laajan kavalkaadin erilaisia
työmahdollisuuksia kauppatieteiden kandidaateille sekä maistereille. Nyt
pääsemmekin raottamaan ovea Nordean taloon ja tutustumaan neljään nuoren
nordealaiseen, joilla takataskussa pilkottaa KTM:n paperit. Ehkäpä jotkut meistä
löytävät itsensä heidän paikaltaan tulevaisuudessa?
Nordean Nelikko
Aleksi Wiberg,
sijoitusasiantuntija
Kouvolassa asuva Wiberg valmistui
viime lokakuussa opinahjostamme
pääaineenaan laskentatoimi. Alun
perin tuotantotaloutta lukemaan
tullut nykyinen ekonomi löysi
tiensä tiedekuntaamme opiskelujen
aikana. Kauppatieteiden tarjonta
nuorelle älykkäälle miehelle tuntui
lopulta mielenkiintoisemmalta
vaihtoehdolta kuin tekniikan puoli.
Työpaikan Nordealta Wiberg sai
suoraan koulun penkiltä tulleena.
Aikaisempaa kokemusta pankissa
työskentelystä hänellä ei ollut,
työkokemus rajoittui kesätöihin
mm. Tullihallituksen leivissä.
Nykyistä pestiään Wiberg kuvailee
seuraavasti: ”Sijoitusasiantuntijana
tapaan pääsääntöisesti vaativia
asiakkaita. Tehtävänä on luoda
asiakkaalle sellainen säästämisen ja
sijoittamisen tuotteiden yhdistelmä,
joka vastaa hänen tarpeitaan.
Lisäksi sijoitusasiantuntija tukee
samalla vaativien säästämisen ja
sijoittamisen tuotteiden myyntiä”.
Rahoitusta ja laskentatoimea
sivuaineinaan lukenut
nordealainen kokee saaneensa
opintokokonaisuudestaan vahvan
teoriatietämyksen tukemaan
nykyistä työtään. Lisäksi tarvitaan
henkilökohtaista kiinnostusta
sijoittamisen maailmaan,
hiukkanen diplomaattisia taitoja
ja riittävästi hienotunteisuutta.
Sosiaaliset- ja markkinointitaidot
ovat myös oivia ässiä hihassa
sijoitusasiantuntijaksi pyrkiville.
Sijoittamisen merkitys tulee
kasvamaan tulevaisuudessa,
ja siksi Wiberg näkee
tulevaisuutensa kirkkaana. Ura
voi edetä nykyisestä tilanteesta
esimerkiksi yksityispankkipuolelle
sijoitusjohtajaksi tai esimerkiksi
erilaisiin esimiestehtäviin.
KYYLEF 16
ENKLAAVI 17
Pia Iivonen,
konttorinjohtaja
Pia Iivonen on myös LTY:n
kasvatteja, hankintatoimen
puolelta. Reilu kolmekymppinen
konttorinjohtaja asuu tätä
nykyä perheensä kanssa
Hollolassa. Tie Nordeaan avautui
esimiesharjoittelijoille tarkoitetun
Trainee-ohjelman kautta.
Aikaisempaan työkokemukseen
kuului vino pino pestejä eri
yrityksissä. Trainee-ohjelman
jälkeen paikka Nordeasta löytyi
keskisuurten yritysasiakkaiden
kanssa toimivasta Helsingin
Yrityspankista, jossa Iivonen
työskenteli asiakasvastuullisena
apulaisjohtajana noin kolmen
vuoden verran..
”Konttorinjohtaja vastaa omasta
yksiköstään kokonaisuudessaan
ja raportoi aluejohtajalle. Minulla
on kolme konttoria Päijät-Hämeen
alueella: Vääksy, Padasjoki ja
Kuhmoinen. Työhöni kuuluu
myynninjohtamista, HR-asioita,
asiakastapaamisia, markkinointia
yms. yms., eli erittäin kyseessä on
erittäin monipuolinen työ”.
Pia Iivonen pitää LTY:tä
loistavana valintana kylterille ja
pitää kauppatieteiden maisterin
tutkintoa hyvin yleispätevänä
koulutuksena. Hän painottaa
sitä, että jokaisessa työtehtävässä
varsinaiset erikoisosaamiset
opitaan sitten työtä
tehdessä. Tietotekniikkaa ja
yritysjuridiikkaa sivuaineinaan
lukenut Iivonen pitää
konttorinjohtajan tärkeinä
ominaisuuksina aktiivisuutta sekä
halua toimia hyvin monipuolisessa
työssä. Työstä saa hyvän yleiskuvan
vähittäispankkitoiminnasta sekä
arvokasta esimieskokemusta.
KYYLEF 17
Mikko Mörsäri,
yksikönjohtaja (Planning &
Control, Nordic Banking)
Turun kauppakorkeakoulun vuosina ’96-’00
käynyt Mikko Mörsäri kasvoi 19-vuotiaaksi asti
Lappeenrannassa. Nykyisin perheensä kanssa
“Mörsäri uskoo, että
nykyisillä kaupallisilla
työmarkkinoilla ei
ekonomin käymällä
kauppakorkeakoululla ole
suurempaa merkitystä
valintaprosesseissa”
Vantaalla asuva Mörsäri päätyi
aikanaan kylteriksi monen
meidän lailla mietittyään ensin
kaikenlaisia vaihtoehtoja lääkäristä
metsänhoitajaan.
Nordeaan, silloiseen Merita
Pankkiin Mörsäri saapui
kesätöiden muodossa 1999
työskennellen silloisen kesän
Lappeenrannan konttorissa
ja viimeisen opiskeluvuotensa
Meritalle tekemänsä gradun
parissa. Valmistuttuaan nuori
ekonomi suoritti pankin
Young Trainees-ohjelman
(esimiesvalmennus), joka
kesti noin vuoden. Siitä
lähtien hän on työskennellyt useissa eri
tehtävissä, kuten asiantuntijajohtajana
tuotevastuun ja pohjoismaisten
kehitysprojektien parissa.
Nykyistä pestiään yksikönjohtaja
kuvailee seuraavasti: ”työtehtäviin
Nordic Banking Planning & Control
–yksikössä Suomessa kuuluu
tulosyksiköiden sekä henkilö-
että yritysasiakasliiketoimintojen
taloudellinen suunnittelu,
tavoiteasetanta ja seuranta sekä
raportoinnin ja suoritusarvioinnin
kehittäminen. Planning &
Control –yksikkö toimii Suomen
Nordic Bankingin, liiketoiminta-
alue, joka vastaa käytännössä
a s i a k a s l i i k e t o i m i n n o i s t a
(=konttoriverkoston), ylimmän
johdon taloudellisena neuvonantajana.
Työtehtävät sisältävät paitsi
kahdeksan asiantuntijan kokoisen
yksikön vetovastuun, niin myös
business controllerin tehtäviä.
Tehtävät kattavat kaikkea mahdollista
lisätuottolähteiden etsimisestä
kustannusten hallintaan. Ihan
käytännön tasolla työtehtäviä voisi
kuvailla siten, että ne vaihtelevat
strategisen tason hankkeiden
jalkauttamisesta yksittäisen laskun
kohdistumisesta päättämiseen tai
konttoreiden tulos- ja myyntiseurannan
parantamiseen”.
Kansantaloustiedettä (eli LTY:n
tapauksessa strategiatutkimusta)
pääaineenaan lukenut Mörsäri
pitää pääainettaan hyvänä pohjana
pankkimaailmassa toimimiselle ja talousasioiden
kokonaisuuksien käsittämiselle. Laskentatoimi ja
kauppaoikeus sivuaineina auttavat merkittävästi
pärjäämistä jokapäiväisissä
töissä. Mikko Mörsäri
uskoo, että nykyisillä
kaupallisilla työmarkkinoilla
ei ekonomin käymällä
kauppakorkeakoululla ole
suurempaa merkitystä
valintaprosesseissa.
Omaa työtehtäväänsä
yksikönjohtaja suosittelee
rohkeille, työtä
pelkäämättömille henkilöille,
joilla on jo hieman kokemusta
pankkialalta. Nykyinen tehtävä
tarjoaa hyvän näköalan
tulevan uran suunnittelun
kannalta sekä erittäin paljon
mielenkiintoisia vaihtoehtoja.
KYYLEF 18
Ville Häkkinen,
HRD-konsultti
Helsingissä vaimonsa kanssa asusteleva
Ville Häkkinen on pidemmän
linjan opiskelija. AMK:sta hankitun
sosionomin tutkinnon jälkeinen ura
lastentarhanopettajana jäi lyhyeksi, ja
lopulta Häkkinen valmistui KTM:ksi
nelisen vuotta sitten Jyväskylän
yliopistolta.
Myös Häkkisen kohdalla silta Nordeaan
syntyi kesätöiden sekä Nordea Trainee-
ohjelman kautta. Pikaisen ja avartavan
konttorinjohtajapestin jälkeen Häkkinen
hakeutui lopulta Nordean Henkilöstön
kehittäminen-osastolle konsultiksi.
Tehtävistään hän valaisee seuraavaa:
”HRD-konsultin tehtävänä on Nordean
sisäisten valmennusten suunnittelu ja
kehittäminen. Vastuualueellani ovat
asiakaspalveluun sekä säästämiseen ja
sijoittamiseen liittyvät koulutusohjelmat.
Koordinoimme myös valmennuksia
pohjoismaisella tasolla ja pyrimme
jakamaan parhaat käytännöt”.
Pääaineen HRD-konsultti suoritti
yrittäjyyden saralla ja sivuaineina
olivat johtaminen sekä hieman
harvinaisempi käytännöllinen
filosofia. Lisäksi Häkkinen suoritti
opintokokonaisuuden yrityksen
taloustieteistä, joka käsittää
laskentatoimea, kansantaloustiedettä
ja markkinointia. Aiempia pedagogisia
opintojaan lisäksi hyödyntävä
Häkkinen alleviivaa työssään tärkeinä
vahvoja vuorovaikutus-, yhteistyö-
ja neuvottelutaitoja. Halu kehittää
osaamista ja luovuus kuuluvat myös
kaivattuihin attribuutteihin. HRD-
konsulttina saa laajan käsityksen
v ä h i t t ä i s p a n k k i t o i m i n n a s t a
ja erilaisista pankkimaailman
työtehtävistä. Urakehitystä
tärkeämpänä Häkkinen kokee
henkilökohtaisen kehittymisen ja
mahdollisuuden olla töissä isossa ja
kansainvälisessä konsernissa.
KYYLEF 19
AIESEC Saimaa on ollut minulle pitkään suuri mysteeri, minkä takia halusinkin
selvittää tämän arvoituksen. Muistan itse fuksisyksynäni saaneeni yliopiston
käytävillä AIESEC Saimaan brosyyreja, jotka siihen aikaan kuitenkin helposti hukkuivat
sinne kaiken muun paljouden, niin kiipeilykerhon kuin ”juo, ennen kuin on liian
myöhäistä – kerhon”-pamflettien sekaan. Nyt on aika, vakain askelin, suunnistaa kohti
AIESEC Saimaan toimistoa ja selvittää mistä tässä oikein on kyse.
AIESEC kansainvälisenä organisaationa täyttää tänä
vuonna jo 60 vuotta ja Lappeenrannan yksikkö AIESEC
Saimaa juhlii omaa 30-vuotista taivaltaan. AIESEC on
siis jo vuosikymmeniä toiminut kansainvälinen järjestö,
jolla on monia yksiköitä yli 100 eri maassa. Suomessa
AIESEC löytyy jopa 11 yliopiston yhteydestä. Se tarjoaa
siis lukuisia ulkomaisia työharjoittelupaikkoja ympäri
maailmaa monista eri maista ja kaupungeista.
AIESEC Saimaan työharjoittelupaikat on tarkoitettu
nimenomaan Lappeenrannassa tutkintoa suorittaville
opiskelijoille, joiden on oltava alle 30-vuotiaita. AIESEC
Saimaa etsii vastavuoroisesti täällä toimivilta yrityksiltä
työharjoittelupaikkoja, joita se tarjoaa
muista jäsenmaista tuleville harjoittelijoille.
Yritykset määrittelevät tietyt kriteerit siitä,
minkälaisia työntekijöitä he etsivät. Näiden
kriteerien mukaan hakijoista valitaan juuri
tälle yritykselle sopivimmat.
AIESECin työharjoittelupaikkoihin on haku
kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä.
AIESEC tarjoaa nimenomaan akateemisia
työtehtäviä, minkä takia edellytetään
myös, että opintoja on kertynyt vähintään
150 opintopisteen verran. Tämän vuoksi
AIESEC:n välittämistä työpaikoista maksetaan
myös kilpailukykyistä palkkaa, tietenkin maan
hintatasoon nähden. Joustavuus on erittäin
tärkeä ominaisuus hakiessa,ja jos vain pystyy
joustamaan työtehtävän, maan tai ajankohdan
suhteen, se helpottaa ja nopeuttaa paikan
saanti. Vaatimuksena on hyvä englannin
kielen taito, josta täytyy olla todistus esim.
kielikeskukselta.
Pelkkä hakeminen työharjoitteluohjelmaan
ei vielä karsintavaiheessa maksa mitään,
mutta hyväksytyksi tulemisen yhteydessä
on varauduttava maksamaan 150 euron
kertaluontoinen sopimusmaksu. Maksun
suorittamisen jälkeen on mahdollista tehdä
sopimus minkä tahansa AIESECin kautta
tarjolla olevan työpaikan vastaanottamisesta
seuraavan puolen vuoden ajan. AIESEC
auttaa myös työharjoittelupaikan saannin
jälkeen, ja on suurena tukena käytännön
Jemi ja Moussa edustivat Saimaata
Ateenan seminaarissa.
KYYLEF 20
Susanna Sirviö
järjestelyissä niin asuntojen, verokorttien kuin
puhelinliittymienkin kanssa.
Tällä hetkellä työharjoittelupaikkoja on
esim. kauppatieteilijöille enemmän auki kuin
niihin on edes hakijoita. Eli jos olet harkinnut
työskenteleväsi ulkomailla oman opinahjosi
työtehtävissä, tee se ihmeessä AIESECin kautta.
Liittymällä AIESECin jäseneksi voit myös
itse aktiivisesti osallistua järjestötoimintaan.
Kuten kaikessa järjestötoiminnassa, niin myös
AIESECissa voit ottaa uusia haasteita vastaan
ja kehittää itseäsi. AIESEC tuo tosin siihen
vielä lisämausteeksi kansainvälisen aspektin.
AIESECin toiminnan kautta on oiva mahdollisuus
tutustua kansainväliseen porukkaan, verkostoitua
ympäri maailmaa ja kehittää omaa kielitaitoaan.
On mahdollisuus oppia tietoja ja taitoja erilaisten
koulutusseminaarien ja kv- teemailtojen myötä.
AIESECissa toimitaan tiiviisti tiimeissä, joilla on
oma tietty vastuualueensa. Jos kansainvälinen
ilmapiiri ja järjestötoiminta houkuttelevat, on
AIESEC oiva vaihtoehto toteuttaa itseään.
“Tämän vuoksi
AIESECin välittämistä
työpaikoista maksetaan
myös kilpailukykyistä
palkkaa”
Kiinnostuitko AIESECin
työharjoittelupaikoista? Vai
kiinnostuitko AIESECin
järjestötoiminnasta ja haluat lähteä
siihen mukaan? Ensimmäiseksi voit
käydä tutustumassa toimintaan joka
torstai klo 16.15 AIESECin huoneessa
4511 järjestettävässä Weekly Meeting-
palaverissa. Jos taas kysymystulva
työharjoittelupaikoista virtaa
mielessäsi, niin ota ihmeessä yhteyttä
AIESECiin sähköpostilla aiesec@lut.
fi. Voit myös käydä koputtelemassa
AIESECin toimiston ovea huoneessa
4511, jossa saattaa olla juuri silloin
paikalla AIESECari, joka johdattaa
sinut AIESECin saloihin - aivan
kuten minulle kävi. AIESEC ei enää
ole minulle fuksisyksystä jäänyt suuri
mysteeri, eikä toivottavasti tämän
jälkeen myöskään sinulle, vaan väylä
kansainvälisiin mahdollisuuksiin ja
kokemuksiin.
Hollantilaista
aitoa AIESEC-
riemua Ateenan
kaduilta.
Nepal-Ghana-Suomi-yhteistyö pelaa saumattomasti
AIESEC Saimaan tempauksissa.
KYYLEF 21Kirjoittaja on Enklaavin Opinto- ja kv-vastaava
KYYLEF 22
Lappeenrannan teknillisen yliopiston
kauppatieteellinen kurssitarjonta tuntuu
kiinnostavan monia eri tahoja. Koulullamme
itseään käyvät sivistämässä ei pelkästään me
nuoret ja ei-niin-nuoret perinteisen linjan
opiskelijat, vaan myös esim. yrittäjät ja
pitkän työkokemuksen omaavat työssäkävijät
käyvät luennoillamme kahvitaukojen välissä.
Osa opintoihin osallistuvista taasen on
Suomen puolustusvoimien henkilökuntaa
eli ammattisotilaita. Heistä yksi on
everstiluutnantti Mikko Soikkeli. Vastaavasti
aika ajoin luovutamme kyltereitämme
kurkkusalaattikuvioihin kasvamaan
miehiksi ja naisiksi. Yksi syksyllä
aloittaneista varusmiehistä on ikioma Lauri
Melartinimme. Mitä heillä on kertoa meille
tästä bilateraalisesta vaihdosta?
Karjalan Tykistörykmentin komentaja,
everstiluutnantti Mikko Soikkeli aloitti viime
syksynä kauppatieteiden opiskelun LTY:llä digi-
opiskelijana. Tietojohtamista pääaineenaan
lukeva tykistön mies suorittaa opintojaan työnsä
lomassa, useimmiten arki-iltaisin.
Ajatus lähteä sivistämään itseään Kadettikoulun
ja yleisesikuntaupseerin opintojen lisäksi
oli muhinut jo yli kymmenen vuoden ajan.
Kuitenkin vasta nyt syksystä lähtien on
upseerismies Soikkeli täyttänyt iltansa
etäopiskelulla kurssitarjontamme parissa.
Tilaisuuden tullen hän myös pyrkii käymään
luennoilla perjantaisin, jolloin aikaa silloin
Everstiluutnantti/kylteri Mikko
Soikkeli työpaikallaan.
tällöin siunaantuu Valkealan
Vekaranjärveltä Skinnarilaan
matkustamiseen. Perheellisenä ja
Järvenpäällä varsinaisesti asuvana
miehenä viikonloput perjantai mukaan
lukien tulee Soikkelilla useimmiten
kuitenkin vietettyä vaimon ja kahden
poikansa kanssa.
Mm. Pääesikunnassa ja Kosovossa
kriisinhallintatehtävissä palvellut
everstiluutnantti ei kuitenkaan ole
aikeissa vaihtaa alaa ainakaan näillä
näkymin. Opiskelumotivaatio löytyy
tällä hetkellä suurimmaksi osaksi itsensä
sivistämisen saralta. Puolustusvoimista
jäädään eläkkeelle suhteellisen varhain,
ja Soikkeli ei sulje pois vaihtoehtoa,
että eläkkeelle jäätyään töitä voisi
löytyä nyt käytävien opintojen avulla.
Valmistuminen näkyy tällä hetkellä
kiikareilla katsottuna olevan kolmen
vuoden päässä.
Ongelmia ei sotilaan ja opiskelijan
elämän yhteensovittamisessa 43-
vuotias neon-maastokuvioinen
kylterimme ole vielä paljoa kokenut.
Marras-joulukuussa ollut tykistön
maastoharjoituksien putki esti
käytännössä kaiken opiskelun vähäksi
aikaa, mutta siitä viisastuneena Soikkeli
suunnittelee kurssivalintansa nykyään
itselleen sopivammaksi. Opinnot ovat
miellyttäneet tähän mennessä suuresti,
ja Soikkeli suositteleekin valintaansa
kaikille, joilla elämäntilanne antaa
myöten.
Loppukaneettina mainittakoon, että
vuodesta 1985 Puolustusvoimien parissa
toiminut everstiluutnantti Soikkeli
toimi aikanaan myös allekirjoittaneen
esimiehenä (kyllä, olen tykkimies).
“Kosovossakin
kriisinhallintatehtävissä
palvellut everstiluutnantti
ei ole aikeissa vaihtaa alaa
ainakaan näillä näkymin”
Ehkä näin wappuna saamme Skinnarilassa
hämmästellä neonkeltaisen haalarin
kauluksissa näitä kimaltelevia,
astetta suurempia
ruusukkeita.
Myös ylemmän upseeriston työhön kuuluu
maastossa toimiminen, ja kylteri Soikkeli
ei ole tässä suhteessa poikkeus.
Teksti: Teemu RastasKuvat: Kimmo Metsälä
Aikanaan tälle
aurinkoiselle
kylterille ainoa
kosketus inttiin
kävin jalan kautta
logoon...
...mutta nyt wappu menee
juhliessa vähän eri paikassa.
Lauri Melartin Tampereen Pispalasta
saapui tuoreena ylioppilaana
toissa vuonna fuksiksi Enklaavin tykö.
Ensimmäinen vuosi Huhtaniemessä
majailleella ”Latella” sujui koulussamme
suhteellisen normaalisti: noppia
tuli riittävästi ja muutamissa ja
parissa muissa bileissä tuli käytyä.
Meidän fuksi- ’06:n jatkaessa viime
syyskuussa kauppatieteellisten
himojemme tyydyttämistä yksi meistä
oli kuitenkin poissa. Alokas Melartin
oli vaihtanut neonkeltaiset
haalarinsa maastokuvioituihin
kankaisiin ja hulppean kaksionsa
kasarmin hetekaan.
Lukion päätyttyä nyttemmin
alikersantti Melartin ei halunnut
pitää välivuotta. Puolustusvoimat
olivat tehneet selkeäksi, että
miehen varusmiespalvelus hoituisi
alta aikaisintaan syksystä 2007
lähtien. Niinpä tie vei meidän
muiden kanssa Skinnarilan
vapaavaltioon. Opiskelijaelämään
juuri totuttautunut KTK2 lähti
kuitenkin viime heinäkuussa
erikoisjoukkohaun kautta
Tikkakosken Ilmasotakouluun.
Melartinin tie on
kulkenut ilmavoimien
viestintäaliupseerikoulun kautta
alikersantiksi AUK:n aisti-
ilmavalvontalinjan apukouluttajan
ominaisuudessa. Intti on sujunut
suuremmitta ongelmitta, vaikka
jokaisen joskus Firmassa
kokema hajoaminen veikin
sotilaskylteriltämme paikan
reserviupseerikurssilta.
Opiskelijaelämä akateemisine
vapauksineen mutta myös suurine
henkilökohtaisine vastuineen tuli
osaksi alikersantti Melartinin
elämää täällä vietetyn vuoden
KYYLEF 24
Kuva: Markus Siivola
“Melartin ei
halua suositella
muille järjestelyä,
jossa vuoden
LappeenRannan
menoa katselleena
lähdetään isänmaata
palvelemaan”
aikana. Siitä siirtyminen alokkaaksi, jolle kerrotaan miten
sänky pedataan ja kengät putsataan, oli kova isku viime
kesänä. Omasta toiminnastaan, kuten nukkumisesta,
syömisestä ja liikkumisesta päättäminen katosi yhtäkkiä,
ja elämä teki 180° käännöksen. Totuttautuminen siihen
vei aikansa, mutta se tapahtui kuten kaikilla
muillakin. Nyt heinäkuussa varustepussinsa
varusvarastolle palauttava alikersantti
kuitenkin jo haikeana haaveilee paluustaan
opiskelijaelämän ihanuuteen, kuten wapun
viettoon ja kello 14 alkaviin koulupäiviin.
Melartin ei halua suositella muille
järjestelyä, jossa vuoden LappeenRannan
menoa katselleena lähdetään isänmaata
palvelemaan. Niin suuret elämänvaihtelut,
kuin mitä opiskelijasta sotilaaksi
muuttuminen aiheuttaa, eivät ole maailman
ilahduttavimpia asioita. Tosin Melartin toteaa
opiskelumotivaationsa kasvaneen, sillä nyt
hän todella tietää kuinka etuoikeutetussa
asemassa me enklaavilaiset täällä
olemmekaan.
Ensi syksynä mahdollisesti kolmekin auraa haalarinsa kauluksissa kantava
Lauri sanoo inttiajan kuitenkin kasvattaneen hänen luonnettaan ja
kuntoaan. Myös motivaatiopiikkejä ollaan nähty, mm. ylentymisen aikoihin.
Ja lopultahan hän sieltä saapuu joukkoomme takaisin syväjohtamisen
kulmakivet taskussaan sekä kuusi opintopistettä rikkaampana.
KYYLEF 25
Eli mitä tässä viime aikoina
ollaan oikein tehty.
LIUGURLING 2008
Enklaavi järjesti helmikuun puolessa välissä
ratkiriemukkaan ulkoilmatapahtuman LiuGurlingin.
Perinteikäs tapahtuma sai lisäpontta tänä vuonna
curlingin peluun muodossa. Päivä lähti käyntiin
Myllymäen laskettelukeskuksessa SEFE:n
laskuvälineskaballa. Kisassa nähtiin jos jonkinnäköistä
laskuvälinettä, joista huomiota herättävimpänä ja
voiton kotiin pokkaavana toimi KRK:n vessahuumorilla
höystetty laskuväline. Muita hauskoja kisailuja, joissa
lukuisat joukkueet ottivat mittelöä toisiaan vastaan,
olivat köydenveto, akankanto ja sokkopulkka. Musiikin
pyörittelystä vastasi Techmu ja juontopuolta hoiti
Aamuradio.
Päiväosuuden ollessa pulkassa kuljetti bussi iloisen
kansan takaisin kohti Skinnarilaa. Tapahtuman toinen
osuus starttasi Iltatähden viereisellä jääkentällä
curlingin peluulla. Tiukkaakin tiukemman kisailun
jälkeen nakkasi LTKY:n joukkue voiton kotiin. PK5:sen
saunat lämpenivät tottakai myös, ja siellä viluinen
opiskelijaväki sai käydä lämmittelemässä itseään ja
mahaansa juomien merkeissä.
Kun iltahämärä laski Skinnarilan ylle, oli aika johdattaa
iloinen juhlakansa after-ski-tunnelmia nauttimaan
kohti Giggling Marlinia.
Meno oli koko päivän katossa ja rinteissä. Ensi vuonna
sitten taas uudestaan ja vähintään yhtä paljon väkeä
mukaan!
Kylterisitsit
LiuGurlingin jälkeisenä päivänä
Enklaavi päätti tyydyttää väkensä
sitsihimoja Giggling Marlinin tiloissa.
Vuorossa olivat perinteiset kylterisitsit,
jonne väkeä saapui runsain joukoin
teeman (h&h, osallistuneet tietävät
teeman koodin takaa paljastuvat
sanat) mukaisesti pukeutuneina.
Tilaisuuden arvokkuutta ja äänentasoa
nostivat läsnäolollaan rovaniemeläiset
Futuurin ja joensuulaiset Optimin
kylteriedustajat. Myös muutama
teekkari tavattiin tiloissa. Ja kivaa oli.
KYYLEF 26
LiuGurlingin aikana Enklaavi veti
yhtä köyttä.
ENKLAAVIN FUKSIKURSIO
Jokavuotinen Enklaavin fuksikursio
kohdistui jälleen kerran samaan
paikkaan, eli paikkaan X, jonne
bussillinen eloisia nuoria kyltereitä (ja
liuta muita) matkasi kohteiden Y ja Z
kautta.
Fuksikursion olemus Enklaavin
järjestämänä on seuraava: kerätään
bussilastillinen innokkaita fukseja,
hallituksen jääriä, ainakin yksi teekkari
ja pari muuta tyyppiä. Lähdetään
aamutuimaan koululta, kierrellään
siellä sun täällä ja seuraavana aamuna
saavutaan takaisin pirteinä ja toisiinsa
tutustuneina. Tällä kertaa reitti kulki
Stora Enson Imatran tehtaiden ja
Lappeenrannan yöelämäkeskuksen
Giggling Marlinin kautta Tampereelle
mustan makkaran pariin.
Luminen keskiviikko 26.3. ei tarjonnut
parhaimpia kelejä bussireissullemme,
mutta bussireissujen etuna on
yleensä se, että bussissa ollaan sisällä.
Ensimmäisessä pysähdyspisteessä
Stora Enso tarjosi Imatralla
enklaavilaisille niin sielun kuin
mahankin täytettä: aamupalan sekä
ensolaisten KTM:ien kertomuksia
taustoistaan ja töistään.
Saatuamme tuhdin paketin
t u l e v a i s u u d e n n ä k y m i ä m m e
suuntasimme takaisin kotiin, mutta
vain piipahtaaksemme Gigglingissä.
Siellä Sedun väki tarjosi meille
piristeitä ja musiikkia yhteen makuun,
suomalaiseen pop-makuun.
Bussissa tapahtunuen ilonvieton ja
toisillemme esittäytymiset lakkautti
vihdoin saapuminen Tampereelle,
jonne matkasimme moikkaamaan
Tampereen kyltereitä boomareita.
Illanvietto jatkui heidän keskustan
klubillaan Boomilaaksossa, josta jo
hieman ehkä väsynyt kursioväkemme
ponnisti Tampereen yöelämään.
Öisten baarituntien kuluttua
umpeen suuntasi jo nyt suhteellisen
väsynyt kansamme bussinsa kohti
Skinnarilaa. Sinne saavuttuamme
koulupäivän jo valjettua kukin lähti
enemmän tai vähemmän pirteänä ja
virkistyneenä haahuilemaan lumessa
omille tahoilleen.
“Tällä kertaa reitti kulki
Stora Enson Imatran
tehtaiden ja Lappeenrannan
yöelämäkeskuksen Giggling
Marlinin kautta Tampereelle
mustan makkaran pariin”
Puheenjohtaja
Pyrhönen
nautti fuksien
kanssa matkailusta.
KTM Teemu Karhu
Stora Ensolta
tarjosi tietoa
työelämästä.
Kuvat: Matti Tanninen
Mitä saa kun yhdistää kolme teekkaria, yhden kylterin
sekä muutaman soittimen? No siitä saadaan Skinnarilan
lahja rock/powerpop/alternative/indie-maailmalle, eli
tuttavallisemmin Molly Tones.
KYYLEF 30
Lauri (kitara ja
takavokaalit), Joni (kitara
ja etuvokaalit) sekä Mikael
(rummut ja konsonantit)
saapuvat treeneistään Kyylefin
kyselyhetkeen ”oliks sulla se
opiskelijakortti?”-Sodexhoon
eräänä arkisena päivänä.
Basisti Teemu täydentää Molly
Tonesin kvartetin, mutta hän
on tällä kertaa estynyt ja näin
yhtä poissaoleva kuin basson
viides kieli.
Molly Tonesin alkuhetket
sijoittuvat Ranskaan, jossa
LaSkimen alppimatkalla kolme
ennestään toisille tuntematonta
teekkaria, tuotantotalouden
opiskelijat Joni ja Lauri sekä
titeläinen Teemu tutustuivat
keskenään. Näin vuoden 2005
keväällä sai alkunsa Biach
Boys, jonka rivistöön kuuluivat
myös kitaristi Tuomo sekä
rumpali Simo. Usein käy
niin, että uusi bändi hakee
uriaan ja kokoonpanoaan
alkuvuosinaan, ja BB ei ollut
tässä suhteessa poikkeus.
Tuomon ja Simon vaihdettua
maisemaa sekä lyhytaikaisen
uuden rumpalin Tonin inttiin
lähdön jälkeen nimensä Molly
Tonesiksi vaihtanut yhtye
löysi G-barin uumenista
rumpukapuloidensa jatkoksi
kylterimies Mikaelin.
Molly Tones aloitti taipaleensa
cover-biisejä soittaen, mutta
nykyään bändiltä pukkaa
ulos myös omaa englanniksi
laulettua materiaalia yhä
enenevissä määrin. Vastikään
Lahdessa mm. Apulannan
käyttämällä studiolla
purkitettiin muutamien omien
kappaleiden EP, joka on
MT:n ensimmäinen julkaisu.
Vielä ei tuotosta kuitenkaan
kenenkään kannata Anttilasta
etsiskellä, sillä yhtye on vasta
alkutaipaleella kosiskellen
suurempia ja suurempia
m u s i i k k i t a p a h t u m i a
kiekollaan. Netistä kappaleet
kyllä nykymaailman tapaan
löytyvät kuunneltaviksi.
Mm. Red Hot Chili Peppersiä,
Jane’s Addictionia ja Ultra Brata
kuuntelevan bändin soittoa
on voinut kuunnella kaiken
kaikkiaan vajaat 30 kertaa.
Muutamat ehkä muistavatkin
bändin esim. viime wappuna
heitetystä setistä Fartwallin
Hiki kuuluu
Rock ‘n’ Rolliin.
Lauri,
kitaroiva
teekkari.
KYYLEF 31
Kuva: Tomi Lapinlampi
Kuva: Tomi Lapinlampi
“...ei Lieksan
kesäiseen
beach partyyn
pääesiintyjäksi
mitä tahansa dänkä
dänkä-pelimanneja
valita.”
stagella tahi sitten Giggling
Marlinin syrjäisimmän kulman
suojista soitetusta vedosta
Syksynavausbileiden ohessa. Osalle
kvartetti voi olla tuttu myös Molly
Tones-logosta, joka on (tai oli ennen
talvea) nähtävillä muiden logojen
seurassa koulutiellämme. Bändi
haluaa kiittää logosta sitä tyyppiä,
joka illaksi ystävällisesti oli jättänyt
ylimääräiset maalinsa lojumaan tien
penkkaan.
Yhtyeen jäsenille on pitkä historia
musiikin kanssa leikkimisestä.
Jokainen jäsenistöstä on pienestä
pitäen pöytärummutellut, soittanut
pianoa tai tehnyt melkein mitä
tahansa musiikin parissa, ja pari
kertaa viikossa ylioppilastalon
uumenissa harjoitteleva poppoo hioo
G-Bar on tarjonnut Molly Tones-kvartetille
pizza- ja juomavalikoimansa lisäksi myös
mahdollisuuden esiintyä opiskelijaväelle.
KYYLEF 32
kaiken aikaa itsestään timanttia.
Katse tulevaisuuteen on kaikilla
musiikin sävyttämä. Ja hieman
menestystäkin on jo tullut, sillä ei
Lieksan kesäiseen beach partyyn
pääesiintyjäksi mitä tahansa
dänkä dänkä-pelimanneja valita.
Parhaana antina keikkailun
osalta yhtye pitää sitä näkyä,
kun edes yksi katsoja saa itsensä
siihen hyvän olon tunteeseen.
Myös keikkojen jälkeen laulajalle
tosissaan heitetyt ehdotukset,
kuten ”toi mun kaveri osaa
laulaa hyvin, sehän vois tulla
teidän bändiin”, ovat tyytyväisten
kuuntelijoiden suusta lausuttuna
silkkaa hunajaa korville.
Molly Tones tähtää hiljalleen
ylemmäs ja ylemmäs
musiikkimaailmassa, ja lisäpontta
siihen antaa Skinnarilassa asuville
jäsenille lämminhenkinen ja
kannustava opiskelijayhteisö,
josta kumpuaa elämäniloa sekä
e s i i n t y m i s m a h d o l l i s u u k s i a .
Yhtye nauttii tällä hetkellä
tekemisistään, ja jokainen voi
osallistua nautintoihin vielä
tänä keväänä Lappeenrannassa
järjestettävän keikan puitteissa.
Rock On!
Lisätietoa ja musiikkinäytteitä bändistä tarjoaa
www.mollytones.com
Taustalla ilmeisen iloisesti soittava
Mikaeil, rumpaloiva kylteri, tuli
Molly Tonesin yhteyteen juurikin kuvassa
olevan G-Barin tiloissa.
Joni ei muiden tapaan suostu
demokraattisessa
bändissä ottamaan keulakuvan
viittaa itselleen laulajan
ominaisuudesta huolimatta, mutta
olkoon hän nyt kuitenkin tässä
lähikuvassa lähes yksin.
Kuva: Tomi Lapinlampi
Teekkareiden sekä muiden opiskelijoiden ja muidenkin
(eli toisin sanoen kaikkien) laji kyykkä oli päivän sana
lauantaina 23.2. Skinnarilassa. Perinteisen PoWiCupin
osanottajiin kuului myös SEFE:n taidokas ja voittoja
karttava kutsusarjajoukkue.
K arjalaisen teekkarikulttuurin edistäjä
Polytekninen Willimiesklubi ry
järjesti helmikuun lopulla jo kymmenettä
kertaa kaikille kyykkämielisille
viikonloppulaisille vuotuisen
kyykkäkisailunsa. Aurinkoisesta kevyen
myräkkämäiseen vaihdellut sää tarjosi
mielekkään lisän aamusta iltaan
kestäneelle tapahtumalle.
Kaiken kaikkiaan cupin yleiseen sarjaan
otti osaa 29 värikästä joukkuetta, ja
kutsusarjassa keskenään kamppaili
kymmenen kutsulla noteerattua
ryhmää. Yksi näistä kutsusarjaan
audienssin saaneista joukkueista oli
ekonomiliiton eli SEFE:n joukkue, johon
oma Kylli-tätimme Tanja Haapasalo
pelaajamanagerin ominaisuudessa
keräsi itsensä mukaan lukien viisi oman
pelillisen erikoisalueensa ehdottomaan
parhaimmistoon kuuluvaa kylteriä.
Pam Pam Paulin taikakaulimia
lenteli pitkin jäisiä ja soraisia
kenttiä kaiken päivää. Tiettävästi
kukaan ei kuitenkaan saanut
karttua päähänsä.
KYYLEF 34
Kuva: Jukka Kinnunen
Kuva: Ville Vesterinen
“SEFE:n joukkue ei taktisista
syistä halunnut turnauksessa
tahrata mainettaan voitoilla”
Kyykän perusidea on hyvin
yksinkertainen: puinen isohko
puumaila eli karttu pitää heittää
omalta alueelta vastustajan alueelle
niin, että karttu lähettää pieniä puisia
”tölkkejä” eli kyykkiä matkoihinsa
neliön muotoiselta alueelta. Lopussa
voittajajoukkueeksi kruunataan se
joukkue, joka sai enemmän kyykkiä
pois vastustajan neliön alueelta, tai
sitten se joukkue, joka paremmin taisi
kabinettipelien kiemurat.
PoWiCupin yleisen sarjan rivistöstä
voittajaksi kruunautui lopulta joukkue
nimeltä U.F.O., ja kutsusarjan
parhaimman tittelin vei TiTe:n
joukkue. SEFE:n joukkue ei taktisista
syistä halunnut turnauksessa tahrata
mainettaan voitoilla: puhtaan
voitottoman sarjan päätteeksi
pääsimme miehittämään jumbosijan.
Joukkueeseemme kuuluivat
allekirjoittaneen ja SEFE-viitassa
edustaneen Kyllin lisäksi Anu Parikka,
Hanna Viinikainen sekä Mikko
”Reinikaisen Mikko” Reinikainen.
Fartwall-areena sekä yliopiston
parkkialueet toimivat pelikenttien
alustana perinteen mukaisesti, ja
ruokaa ja virvokkeita uupuneille
pelaajille tarjosivat ylioppilastalon
Aalef-ravintola sekä G-Bar. Viimeisten
kyykkien lennettyä taivaan tuuliin
ja palkintoseremonioiden lakattua
alkoi väki hiljalleen yön ja sysimustan
lähestyessä valua kohti kaikkien
rakastamaa YO-talon kellaria, joka
tarjosi jälleen puitteet jatkokansan
juhlinnalle.
Voisiko SEFE:n joukkueen
näennäisesti heikko esitys johtua
Lappeenrannan kyltereiden melko
vähäisestä kyykkäkulttuurista?
PoWiCup oli haalaritapahtuma,
mutta neonkeltaista pilkahteli hyvin
vähäisesti kyykkääjien keskuudessa.
Toivottavasti ensi vuonna
PoWiCupissa ja tulevaisuudessa
muutenkin enklaavilaiset alkavat
niittää mainetta ja kunniaa
oikein urakalla kyykässä, joka
näin ensikertalaiselle oli muuten
mielettömän viihdyttävä ja kiinnostava
peli.
Voittajaksi käänteisessä
järjestyksessä tullut
SEFE:n joukkue. Kyltereillä
päivä sujui aurinkoisesti.
PoWiCupin ohessa
pidetty kuvauskilpailu
tuotti silmänruokaa
kellarin jatkoille ja
innosti moniin upeisiin
otoksiin. Kuten tähän.
Fartwall, kyykkäkenttien kenttä.
Kuva: Ville Vesterinen
Kuva: Ville Pirttinokka
Kuva: Ville Pirttinokka
MITIM –ohjelma, eli Master`s Degree Progman(CBU) in International Technology
and Innovation Management on kaksivuotinen kansainvälinen maisteriohjelma, jonka
tarkoituksena on kouluttaa liike-elämän asiantuntijoita niin Venäjä–Suomi- kuin
Venäjä–EU– akselillekin. Ohjelmalla on hyvin paljon yritysyhteistyötä ja opintoihin
kuuluu pakollinen työharjoittelu. Ohjelma on ainutlaatuinen Venäjä-yhteistyön ja
kaksoistutkintorakenteensa ansiosta; opiskelijat saavat kauppatieteiden maisterin
tutkintotodistuksen sekä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta että Pietarin
Valtiollisesta yliopistosta GSOM:sta (Graduate School of Management).
Profiili: MITIM- opiskelija Lassi
Kontio
K ävin uteliaisuuttani jututtamassa MITIM -
ohjelmassa tällä hetkellä opiskelevaa Lassi
Kontiota. Heti alusta selviää, että Kontio on
itse asiassa alun perin kotoisin nimenomaan
täältä Etelä - Karjalasta, tarkalleen ottaen
Savitaipaleelta. Kontio asui 1990 - luvulla
Helsingissä ja opiskeli humanistisessa
tiedekunnassa, jossa hän luki hyvin
monipuolisesti kaikkea; journalismia, historiaa
sekä venäjän kieltä ja kulttuuria. Hän halusi
opiskella kaikkea mahdollista uutta seikkaillen
eri aihealueiden parissa.
Vuonna 2000 Kontio sai kipinän tehdä jotain
aivan muuta, ja kiinnostus Venäjää kohti oli
tuolloin suuri. Kontio päätti lähteä Venäjälle
töihin Pietarin konsulaattiin. Kolmen vuoden
päästä oli kuitenkin aika taas vaihtaa elämän
suuntaa ja samalla myös maata. Ajatuksissa
mieli opiskella alaa, joka johtaisi myös
mielenkiintoiseen ja haastavaan työhön. Kontio
päättikin palata omille kotijuurilleen ja haki
opiskelemaan tuotantotaloutta LTY :lle. Keväällä
2007 hän valmistui tekniikan kandidaatiksi,
ja samalla löysi yliopiston sivuilta tietoa tästä
uudesta, kansainvälisestä maisterivaiheen
opiskeluohjelmasta MITIMistä. Tämä kuulosti
houkuttelevalta ja haastavalta vaihtoehdolta,
koska ohjelma on täysin englanninkielinen ja
kiinnostus venäjän kieltä ja kulttuuria kohtaan
oli edelleen vahvaa.
Koska Kontio oli jo aiemmin asunut ja
työskennellyt Pietarissa, ei lähtö sinne
uudelleen enää jännittänyt. Koko MITIM
– ohjelman ryhmä sai Pietarin yliopistoon
saavuttuaan erittäin hyvän vastaanoton; viikon
kestävä orientaatio tutustutti niin yliopistoon,
paikallisiin nähtävyyksiin kuin yrityksiinkin.MITIM-opiskelija Lassi Kontiola.
KYYLEF 36
Susanna Sirviö,
Opinto- ja kv-vastaava
“Pietarin yliopistossa
opiskelijoista todella
pidetään hyvää huolta.“
Erityisesti alussa oli todella tärkeää, että apua ja tukea oli
aina tarjolla, jos kohtasi ongelmia, joista ei yksin selvinnyt.
Asuminen oli järjestetty opiskelija – asuntolassa, jossa oli
kahden hengen asuntoja. Opiskelija – asunnot olivat hyviä,
siistejä ja vieläpä erittäin halpojakin. Kontio kuvaileekin
Pietarin yliopiston tarjoamia olosuhteita todella hyviksi.
Suurimmat erot Pietarin ja Lappeenrannan yliopisto -
opiskelussa liittyvät kurssitehtäviin. Pietarissa kurssit
sisältävät paljon pieniä tehtäviä jatkuvasti, kun taas
Lappeenrannan ohjelmassa on vähemmän tehtäviä, mutta
ne ovat huomattavasti laajempia kokonaisuuksia. Pietarissa
opiskelu on erittäin järjestelmällistä ja ennakolta selvästi
määrättyä. Pietarin yliopistossa opiskelijoista todella
pidetään hyvää huolta. Opiskelijoita ” paimennetaan välillä
kuin pientä karjalaumaa ”kuten Kontio asian ilmaisee.
Opiskelu Lappeenrannassa on vapaamuotoisempaa ja
vapaa - aikaa on enemmän kuin Pietarissa, jossa opiskelu
oli paljon ohjatumpaa. Kontio kertookin, että Pietarissa
vapaa-aika täytyi yhdistää välillä kouluun; harjoitustöitä
oluen kera. Venäläisessä yliopistossa vallitsee myös hyvin
selvä hierarkiajärjestys opettajien ja oppilaiden välillä –
toisin kuin täällä LTY:llä. Vaikeinta Pietarin yliopistossa oli
suuri byrokratian määrä, joka vei huomattavan paljon aikaa,
ja johon on syytä varautua ja tottua. Toisaalta jokaisessa
maassa on omanlaisensa kulttuuri ja yhteiskuntajärjestys
kuten myös tavat ja tottumukset, joihin on sopeuduttava.
Vaikka tähän mennessä MITIM - ohjelma on tuntunut aika
ajoin melko rankalta ja stressaavaltakin, on se Kontion
mielestä samalla ollut äärimmäisen antoisaa ja opettavaista.
Kontion mielestä MITIM – ohjelmassa asioita käsitellään
nimenomaan erittäin kiinnostavalla ja motivoivalla
tavalla. Huippuhetket ovat olleet ehdottomasti
ryhmätyöskentelyt monikulttuurisessa ympäristössä,
jotka ovat olleet huomattavasti haasteellisempia, mutta
samalla myös mielenkiintoisempia kuin aikaisemmin.
Erityisesti englannin kielen taito on kehittynyt
merkittävästi. Kontio on ollut erittäin tyytyväinen
ohjelmaan, koska hän odotti ennakkoon, että opiskelu
jatkuisi lähestulkoon samanlaisena, mutta MITIM –
ohjelman erilainen opiskelutapa ja -ympäristö on tuonut
huomattavaa vaihtelua.
Erityistä kiitosta Kontiolta saa Pietarin yliopiston
kirjaston henkilökunta, joka oli aina valmiina auttamaan
opiskelijoita hymyssä suin. Hyvänä muistona Kontiolle
jäi Pietarista nimenomaan ihanat ihmiset, niin opettajat
kuin opiskelijatkin. Kontio näkee itsensä tulevaisuudessa
ehdottomasti kansainvälisten työtehtävien parissa joko
Suomessa, Venäjällä tai muualla maailmassa. Se, mitä
Kontio MITIM - tutkinnolta odottaa ja on jo tähän
mennessä saanut, on ehdottomasti oma henkinen
kasvaminen ja kehittyminen ihmisenä.
Lisätietoja ohjelmasta antaa Essi Reponen,
essi.reponen@lut.fi, huone 7385.1.
Yritysseminaarit Pietarissa
kuuluvat MITIM-ohjelman
tarjontaan.
Oletko koskaan
miettinyt millaista on
konemusiikkiklubin
järjestäminen tai dj:nä
toimiminen? Jokaisella on
varmasti jonkilainen mielikuva
edellämainituista, mutta
tarjoampa tässä nyt hieman
Techmulaisen näkökulmaa
Ortofonin neula hakeutuu uraansa
vinyylin pinnassa, Ummet Ozcanin –
Chica Good kajahtaa soimaan ja kuin
käskettynä kolme ihmistä aloittaa päänsä
nyökyttelyn musiikin tahtiin. ”Joo toimii,
hieman on puuroa tosin toi keskiääni!”,
kuuluu kommentit tanssilattialta, missä
asiantunteva ”raati” arvioi yökerhon
äänentoiston säätöjä. On menossa Techmun
kuukausittaisen klubin Konehuoneen
soundchecki, eli suomennettuna se vaihe
missä tarkistetaan laitteiston toimivuus
ja säädetään äänentoisto musiikkityyliin
sopivaksi. Takana on noin kahdeksan
tuntia johtojen liittämistä, kaiuttimien
kantoa ja erinäisten dekojen (koristeiden)
kiinnittelyä. Paikkahan näyttää melkein
itseltään, eikä äkkiä uskoisi, että työtunteja
on saatu kulumaan tuommoinen määrä.
Aikaa ravintolan aukeamiseen on vielä
puolisen tuntia.
Klo.21.30 Illan ensimmäinen
soittaja kaivelee levypakkiansa
innokkaan näköisenä ja toteaa siinä
samalla perinteiseen tyyliin: ”ei
kyllä mitään tietoa mitä soittas”.
Yleensä ns. klubi-dj valitsee keikalle
mukaan kasan soittamansa genren
kappaleita, mutta niiden järjestystä
tai tarkkoja kappalevalintoja ei
mietitä juurikaan etukäteen. Klubi-
dj myös olettaa, tai toivoo ainakin,
että paikalle tuleva yleisö tietää hänen soittavan musiikkia
tietystä genrestä. Tarvetta ”Best of 80’s rock”-kokoelmien
mukana raahaamiseen ei siis ole. Aivan kuten baari-dj:n on
klubi-dj:n kuitenkin osattava ”lukea” yleisöä ja muokattava
soittoansa sen mukaan.
KYYLEF 38
Tuomas Riihimäki Kuvat: Paula Venäläinen
Techmulaiset tuunaavaat.
“Katulegendan mukaan
Konehuoneessa on joskus
kuultu suosionosoitusten
kulkeutuvan
keikkatallenteelle jopa
levysoittimen äänirasian
kautta”
Klo.22.00 Kello lyö viimein kymmenen,
ensimmäiset tahdit välittyvät ilmoille ja asiakkaita
alkaa virrata yökerhoon. Muutamat ohikulkijat
kurkkivat varovaisesti ovelta havainnoidakseen
mitä ”jumputuksen”, strobovalon ja savun keskeltä
paljastuu. Harva konemusiikista innostumaton
kuitenkaan vielä tässä vaiheessa iltaa uskaltautuu
Konehuoneeseen istuskelemaan.
Klo.23:45 Ensimmäinen kaksituntinen alkaa
täyttyä ja yleisöä on saapunut jo sankoin joukoin
paikalle. Osa paikallaolijoista on konemusiikin
harrastajia, jotka ovat tulleet kuuntelemaan illan
suosikkidj:tään ja osa on taas muuten vain tullut
ihmettelemään mikähän moisessa musiikissa
viehättää kun sama kappalekkin ilmeisesti soi koko
illan?
Klo.00:00 Illan seuraava dj aloittaa settinsä
John O’Callaghanin nopealla melodisella trancella
ja alkuillan minimaalinen äänimaailma muuttuu
hetkessä räväkäksi syntikkakuvioiden maalailuksi.
Alkuillasta tanssitaitojaan epäilleet kuulijatkin
ovat keränneet virvokkeiden avittamana rohkeutta
ja päättävät siirtyä tanssilattialle. Kivinaamaisen
deejiin kasvot vääntyvät hymyyn samalla kun hän
valitsee levypakistaan seuraavaa kappaletta.
Seuraava Paul Van Dykin klassikkokappale soljuu
saumattomasti ensimmäisen kappaleen perään ja
tanssilattialla oleva väkimäärä lisääntyy entisestään.
Todelliset puristit kuitenkin nyökyttelevät
vain päätään baaritiskin vieressä hyväksyvän
näköisesti ja toteavat toisilleen kuinka hienosti dj
onnistuikaan vaihdossaan. Klubi-dj:n soitannassa
biisivalintojen lisäksi olennaista osaa näyttelee
myös miksaustekniset hienoudet kuten se miten
saumattomasti/huomaamattomasti kappaleet
saadaan miksattua toistensa perään. Paljastanpa
tähän väliin erään ”liikesalaisuuden” miksi kotona
mp3:sia ”crossfeidailessa” kappaleiden vaihtuminen
ei aina kuulosta yhtä sulavalta kuin sen kantabaarin
levylassen vaihto Britneyn uusimmasta Jay-Z:n
räppiin. Dj nimittäin tahdistaa kappaleet keskenään
siihen soveltuvilla laitteilla ja vasta sen jälkeen
”feidailee” niitä toistensa perään. Helppoa kuin
heinänteko, right?
Klo.00:30 Dj:n ajatukset katkeavat hetkeksi kun
tanssimusiikista villiinytynyt nuori mieshenkilö
päättää osoittaa konemusiikkihenkisyyttään
ojentamalla dj:lle toivebiisilistan. Hiemanhan tuo
kokenutta klubi-dj:tä näyttää huvittavan, mutta kohteliaana
”asiakaspalvelijana” hän ottaa listan vastaan ja opastaa
samalla tätä dj:n alkua takaisin tanssilattian suuntaan.
Listassa näyttäisi olevan tuttuja kappaleita, jotka taipuvat
”vaivatta” tuohon Sean Tyassin – Liftin perään. Ian Van
Dahlin ja Atb:n ”klassikkoraidat” kuten Castles in the sky
ja Hold you ovat klubipiireissä kuitenkin tunnettuja hittejä,
joiden rakennetta tai melodiaa ei kenenkään tarvitse
arvailla. Ilmeisesti dj:n suppeasta levyvalikoimasta tai
soittotaidon puutteesta johtuen näitä ei kuitenkaan illan
aikana kuultu.
Klo.03:30 Viimeiset pesukoneen käyntiääntä
muistuttavat teknotahdit raikaavat vielä taustalla kun
järjestyksenvalvoja näyttää merkkiä, että on aika tyhjentää
baari ja lopettaa soitto. Dj jarruttaa levyn pysähdyksiin
ja läsnäolijat osoittavat viihtyneensä hyvin, ehkä hieman
samaan tyyliin kuin rokkikonserteissa. Katulegendan
mukaan Konehuoneessa on joskus kuultu suosionosoitusten
kulkeutuvan keikkatallenteelle jopa levysoittimen
äänirasian kautta, liekköhän tuolla kuitenkaan mitään
totuusperää?
Klo.03:50 Viisi henkilöä pyörii soittopisteen ympärillä
tärkeän näköisenä. On menossa pikainen purkuvaihe,
missä lähinnä Techmulaisten omat laitteet kerätään
baariympäristöstä parempaan talteen. Varsinainen
purkaminen tapahtuu vasta seuraavana iltana ennen baarin
avatumista yleisölle. Kuusituntinen vaihtoehtomusiikinilta
on saatu päätökseen. Konehuone hiljenee taas kuukauden
ajaksi.
Konehuone on Techmun (LTY:n
konemusiikkinkerhon) järjestämä
kuukausittainen klubi-ilta, joka tarjoaa
vaihtoehdon perinteisen baarimusiikin rinnalle.
Konehuonetta järjestetään pääsääntöisesti
Lappeenrannan Divassa, mutta klubi on
vieraillut myös ulkopaikkakunnalla.
Kirjoittaja on kolmannen vuoden kauppatieteilijä ja pitkän linjan musiikin harrastaja.
John Forbes Nashin sukunimi on monelle kylterille tuttu peliteorian
tiimoilta. Kun se yksi vanki tunnustaa ja toinen ei ja sitten lusii A
sen ja sen verran ja mitä vielä… Kansantaloustieteistä tuttu Nashin
tasapaino on nimetty sen ideoineen nobelistin J.F. Nashin sukunimen
mukaan, ja hänen mielensä mukaan on nimetty tämä useita Oscareita
napannut draamaelokuva.
John Nash (Russell Crowe) saapuu
elokuvan alussa arvostettuun Princetonin
yliopistoon, jossa opintopisteitä
kerää myös liuta muita lahjakkaita
matemaattisten alojen superneroja.
Kaksi annosta aivoja mutta vain
puolikkaan annoksen sydäntä hallussaan
pitävä Nash maalailee taivaanrantoja
ja on vakuuttunut pätevyydestään
innovatiivisen ideoinnin sankarina.
Sosiaalinen elämä rajoittuu mielen
sisäisiin keskusteluihin sekä kellarin
jatkojenkin tason alittaviin iskuyrityksiin
kampusalueen baarissa (ei Iltatähti/G-
bar). Luennoilla käyminen on turhaa ja
se vain tylsistyttää mielen, tätä mieltä on
Nash.
Lopulta himoitsemansa taloustieteellisen
läpimurron kilpailijoidensa ja ystäviensä
kannustamana tekevä Nash saa kaikkien
himoitseman pestin M.I.T:n leivissä. Tie
Fortune-lehden kanteen on selvä.
Hiljalleen salaliittoteorioilla ja muulla
hölynpölyllä mielensä täyttävä Nash
A Beautiful Mind (2001) (USA)
Universal Pictures
Ohjaus: Ron Howard
Pääosissa: Russell Crowe,
Jennifer Connelly,
Paul Bettany
Kesto: 135 min.
KYYLEF 40
“Laiskimmille
lukijoille elokuvan
alkupuoliskon
katsominen voi olla
myös kevyt preppaus
mikroteorian
tentteihin”
alkaa paljastua skitsofreenikoksi, jonka
käsitys olemassa olevasta ja olemattomasta
on hämärtynyt pahemman kerran. Kauniin
ymmärtäväisen vaimonsa Alician (Jennifer
Connelly) tuella tuleva nobelisti saa
elämänsä mutkien kautta järjestykseen,
ja lopulta Tukholmassa noin puoli vuotta
ennen kiekkoleijonien kultajuhlia Nash
saa ansaitsemansa tunnustuksen Nobelin
muodossa.
Elokuva perustuu löyhästi Pulitzer-
ehdokkaana olleeseen samannimiseen
kirjaan. Ohjaaja Ron Howard sekä
käsikirjoittaja Akiva Goldsman ovat
kuitenkin ottaneet reippain ottein taiteilijan
vapauksia muokatessaan kärsivän neron
tarinaa valkokankaalle. Elokuva on saanutkin
kritiikkiä totuuden vääristelystä ja asioiden
yksinkertaistamisesta. Olen kuitenkin sitä
mieltä, että olkoonkin elokuva kuinka Oscar-
nälkäinen tahansa, on se äärimmäisellä
ammattitaidolla toteutettu ja kaikkinensa
näin myös erittäin hyvä elokuva.
Kaunis mieli voi tarjota kylterille ja
ekonomille hyvää ajanvietettä. Ties vaikka
jotkut jopa saisivat kunnianhimoa Nashin
esimerkistä ja alkavat unelmoida suurista
teoista ja palkinnoista. Ehkä joku jopa alkaa
piirrellä liiduilla kirjastomme lasiseinille
omia teorioitaan tai sitten kehitellä win-
win-taktiikoita Giggling Marlinin öiseen
tarjontaan. Laiskimmille lukijoille elokuvan
alkupuoliskon katsominen voi olla myös
kevyt preppaus mikroteorian tentteihin.
Katsokaa siis ja nauttikaa.
John Nash keksii
innovointinsa aikana
myös uudenlaisen
ikkunataiteen.
Russell Crowe jäi ilman Oscaria,
vaikka näytteleekin kärsivää neroa
kuin Dustin Hoffman konsanaan.
KYYLEF 41
Vaihto-opiskeluaika on monien kohokohta
yliopistollamme vietetystä ajasta. Tässä pari
kertomusta Lappeenrannasta maailmalle
tänä keväänä lähteneeltä kylteritytöltä.
Sonja Gustafsson, KTK 2:
K un hain vaihtoon puoleksi
vuodeksi ranskankieliseen
maahan, Belgian Liège oli lähes
itsestään selvä valinta, sillä olin
asunut kaupungissa aiemminkin.
Lämminhenkinen ja eloisa
opiskelijakaupunki vaikutti yhdeltä
parhaista vaihtokohteista, ja lisäksi
tuntui mukavalle palata takaisin
kaupunkiin, josta minulla oli paljon
hyviä muistoja.
Viimeiset kolme kuukautta
vaihdossa ovat kuluneet todella
nopeasti. Belgia ei ole järin suuri
maa, mutta tekemistä on riittänyt
jokaiselle päivälle enemmänkin
kuin tarpeeksi. Ensimmäiset viikot
kuluivat papereita täytellessä ja
yliopistoon tutustuessa. Vaikka olin
asunut Liègessä aikaisemminkin,
en tuntenut yliopiston tiloja
ollenkaan. Etenkin henkilökunnan toimistojen
löytyminen osoittautui yllättävän haastavaksi, sillä
yliopiston rakennuksia on eripuolilla kaupunkia, enkä
aina edes tiennyt, mistä rakennuksesta etsiä.
Talvinen Liège Belgiassa tarjoaa kylterille
mahdollisuuden vaihtoon.
KYYLEF 42
“Oli helpottavaa
tajuta, ettei
kukaan muukaan
saanut selvää
luennoitsijan
puheesta.”
Suomessa tekemäni kurssivalinnat
menivät täysin uusiksi, kun sain eteeni
kurssien aikataulut. Uhkarohkeasti
valitsin ranskaksi luennoitavia
kursseja, vaikken ollut puhunut
ranskaa lähes neljään vuoteen.
Kaikki sujui kuitenkin hyvin, kunnes
istuin ensimmäisellä psykologian
luennollani, enkä tajunnut opetuksesta
sanaakaan. Luennoitsija puhui
todella epäselvästi ja luentosalin
huono äänentoisto ei helpottanut
asiaa tipan tippaa. Onneksi takanani
istuvat ranskalaispojatkin joutuivat
vähän väliä kyselemään toisiltaan,
mitä luennoitsija oli sanonut. Oli
helpottavaa tajuta, ettei kukaan
muukaan saanut selvää luennoitsijan
puheesta.
Hämmentävintä ei kuitenkaan ole
ollut ranskankielisten luentojen
seuraaminen, vaan into jolla
muut opiskelijat kirjoittavat
luennoitsijoiden jokaisen sanan
paperille. Tunsin oloni todella
laiskaksi, istuessani kynä
kädessäni, tyhjä luentolehtiö
edessäni, samalla kun vieressäni
istuva tyttö kirjoitti jo viidettä
sivua muistiinpanoja. En
oikein vieläkään ole oppinut
kirjoittamaan kuin sanelusta,
mutta yritän parhaani mukaan
ottaa mahdollisimman paljon
muistiinpanoja. Ainakin
olen oppinut kirjoittamaan
nopeammin tekstiä, josta saan
selvää jälkikäteen.
Hurjan raskaaksi en voi vaihto-
opiskeluani väittää, vaikka
ajoittain olenkin joutunut pitkään
miettimään mistä tänään luennolla
puhuttiin. Paljon helpommalla
olisin varmasti päässyt jos
olisin valinnut englanninkielisiä
kursseja ranskankielisten sijaan.
Olisin kuitenkin jälkeenpäin
jäänyt harmittelemaan hukkaan
heitettyä tilaisuutta parantaa
kielitaitoani.
-Sonja
Harvemmin auringon syleilyä nauttiva Liège on
perinteinen keskieurooppalainen kaupunki.
Université de Liègen
kirjasto kivisine lattioineen.
KYYLEF 43
Teija Rantalainen, KTK 2:
G´day Melbournesta!
Aurinkoiset terveiset maailman toiselta
puolelta! Olen vaihdossa Australian
Melbournessa kevätlukukauden ajan
Swinburne-nimisessä yliopistossa. Nyt on
kahdeksan viikkoa seikkailua takanapäin ja
kaikki on tähän mennessä mennyt hyvin ja
aika on kulunut nopeasti. Koulu täällä alkoi
helmikuun lopussa, ja ensimmäinen loma
on jo takanapäin. Kahden viikon päästä on
jo seuraava vuorossa,
eli rankkaa voi sanoa
olevan!:)
Melbournessa asuu 3,7
miljoonaa asukasta ja se
on Australian toiseksi
suurin kaupunki.
Tekemistä riittää
jokaiseen makuun,
mutta monesti raha
vähän rajoittaa
menoja. Nytkin täällä
on meneillään kolme
viikkoa kestävät
komediaviikot. Useita
stand-up esityksiä voi
seurata joka ilta! Täällä
järjestetään myös
joka vuosi tenniksen
Australian Open ja
formuloiden Australian GP. Itsekin osallistuin
tuohon formula-osakilpailuun ja olihan se
hienoa nähdä se ”sirkus” ihan paikan päältä.
Suomalaisia oli paikalla tosi paljon ja Kimi-
faneja vielä enemmän. Kimin kisa kyllä
loppui keskeytykseen, mutta Kovalainen oli
sentään kolmas.
Swinburnen yliopisto on LTY:n
partneriyliopisto ja näin ollen tänne
tuleminen on erittäin helppoa: muutaman
kaavakkeen täyttäminen hakuprosessin
aikana riittää. Swinburnessa opiskelee yli
22 000 ihmistä jakautuneena seitsemälle eri
kampukselle, joista yksi sijaitsee Malesiassa.
Taloustiedekunta, jossa itse opiskelen,
sijaitsee Hawthornin kampuksella, joka on
Swinburnen pääkampus. Porukka täällä on
todella kansainvälistä ja vaihtareita on paljon.
Ystäviä olen saanut helposti, pääasiassa
muista vaihtareista, joiden kanssa olemme
yhtä suurta perhettä.
Koulunkäynti täällä eroaa aika tavalla
Lappeenrannasta. Itselläni on neljä kurssia
tämän kevään aikana, eli noin 12 tuntia
opetusta per viikko, mutta läksyjä annetaan
joka viikolle ja ne pitävät kiireisenä. Lisäksi
kursseilla tehdään paljon ryhmätöitä jne..
Tentit tulevat kesällä lukukauden jälkeen
kesäkuun tienoilla.
Melbourne Australian etelärannikolla
on Australian toiseksi suurin kaupunki.
Great Ocean Roadin näkymiä.
“Itsekin osallistuin tuohon
formula-osakilpailuun ja
olihan se hienoa nähdä
se ”sirkus” ihan paikan
päältä.”
Itse saavuin Melbourneen vasta helmikuun
puolessa välissä, eli muutama viikko
ennen koulun alkua. En ollut etsinyt
asuntoa valmiiksi etukäteen vaan uskoin
löytäväni asunnon helposti, kunnes
valkeni, että olin aivan
liian myöhään liikkeellä ja
suurin osa asunnoista oli
jo ehtinyt mennä. Koulun
asuntolakin oli jo täynnä,
joten minulle jäi vaan
vaihtoehdoksi löytää jotain
vapailta markkinoilta.
Puolitoista viikkoa
istuin netissä ja soittelin
eri paikkoihin. Kävin katsomassa
muutamaa yksiötä ja neljää asuntoa, jotka
olisin jakanut muiden ihmisten kanssa.
Muutama noista jaetuista kämpistä oli
aivan hirveitä, en edes ymmärrä miten
ihmiset pystyvät asumaan tuollaisissa
paikoissa! Lopulta minua onnisti ja sain
yksiön ihan uudesta asuintalosta. Vuokra
tässä on kyllä tosi huikea, mutta toisaalta
kämppänä tämä on tosi kiva ja onpahan
oma rauha. Koulullekaan ei ole kuin
viiden minuutin kävelymatka.
Olen ehtinyt jo vähän reissata ja nähdä
muutakin kuin Melbournen. Kävimme
yhtenä viikonloppuna vaihtariporukalla
ajamassa Great Ocean Roadilla, tiellä,
joka kulkee ihan merenrantaa pitkin ja
jonka maisemat ovat aivan mahtavat!
Pääsiäislomalla matkustin Uuteen-
Seelantiin. Meillä oli vain yhdeksän
päivää aikaa reissata siellä, joten
päätimme mennä vain eteläiselle saarelle,
koska kaikki kehuivat sitä hienommaksi
noista kahdesta, pohjoisesta ja
eteläisestä saaresta. Me vuokrasimme
auton ja ajoimme lähestulkoon koko
saaren ympäri sen reilun viikon aikana.
Maisemat olivat kyllä henkeäsalpaavat:
upeita vuoristoja, kaunista merenrantaa
ja vehreää metsää.
Tuolla eteläisellä saarella
sijaitsee myös Queenstown,
joka on tunnettu extreme-
urheilun mekkana. Sieltä
löytyy kaiken maailman
e x t r e m e - t e m p a u k s i e n
tarjonta koskenlaskusta
l a s k u v a r j o h y p p y i h i n .
Itsekin tein tuon reissun
aikana laskuvarjohypyn,
ja en ole koskaan kokenut mitään niin
uskomatonta! Hirveä polte jäi päälle, ja
nyt on jo suunnitelmissa tehdä seuraava
hyppy kesällä Cairnsissä. Uusi-Seelanti
oli täynnä pieniä kyliä ja kaupunkeja, ja
lampaita näki ihan joka paikassa. Niitä
suu- ja sorkkaeläimiä täällä majailee
yli kymmenkertainen määrä ihmisiin
verrattuna!
Reilu puolet seikkailusta on vielä
jäljellä ja kaikkea kivaa vielä tiedossa!
Itse en voi muuta kuin suositella
Australiaa vaihto- ja reissukohteena.
Meno täällä on tosi rentoa ja ihmiset
ovat uskomattoman ystävällisiä ja
erilaisia. Totta kai myönnettävä on,
että välillä ikävä vaivaa ja tajuaa kuinka
kaukana sitä oikeasti edes on Suomesta,
mutta ne hetket menevät helposti
ohi! Nähdään syksyllä ja oikein hyvää
kevättä (wappua…) ja kesää kaikille!
-Teija
Laskuvarjojääkäri Rantalainen.
Seikkailemassa jäätiköllä
Uudessa -Seelannissa.
KYYLEF 45
ActI eli Lappeenrannan ylioppilasteatteri on
luonut teatterikansalle viihdykettä myös tänäkin
keväänä. Saranat ja sardiinit- näytelmä on
tuonut Saimaan kansalle naurua ja iloa kevään
mittaan, ja viimeisimmilläkin halukkailla on vielä
mahdollisuus katsastaa paikallisen seurueen
edesottamuksia.
Jos olet miettinyt, mitä ActI itse asiassa puuhaakaan kulissien
takana, ja haluat tietää kuinka homma vedetään kunnialla läpi,
ei huolta, sillä Skinnarilan oma Hillary Swank Maria Pulsa
kertoo meille nyt miten ActIssa suoriudutaan.
30.3.2008 klo 14.00
Lavasteiden ja tekniikan pystytys neljältä
alkavaan esitykseen starttaa. Porukkaa
valuu paikalle tasaiseen tahtiin, taktisimmat
(=laiskimmat) mahdollisimman myöhään.
Lavasteovia raahaavien suusta voi kuulla
jupinaa siitä kuinka ovet poltetaan viimeisen
esityksen jälkeen wappunuotiolla.
Klo 14.15
Ovien pystytystä säestävät jokaiseen
lavasteiden kasaamissessioon kuuluvat
”missä Joni on?” –läpät (katso esitys,
niin ymmärrrät) ja muidenkin replojen
väärinkäyttö.
Klo 14.50
Tuottaja hyppää autoonsa ja lähtee repimään
sängystä ylös myöhässä olevaa näyttelijää.
Matkalla vastaan tulee auto, jota ajaa
krapulaisen näköinen kaivattu esiintyjä.
Teatterin iloa Yo-talolla.
KYYLEF 46
Maria Pulsa Kuvat: Tomi Lapinlampi
“ P u h e e n s o r i n a
lavasteiden takana
jatkuu vielä yleisön
tullessakin, sillä kukaan
ei ole ehtinyt huomata,
että yleisöä päästetään
jo sisään. “
Klo 15.00
Koko porukka on vihdoin koossa
ja esityksen alkuun tunti aikaa.
Jonotetaan maskiin (eli maataan
Aalef-kabinetin sohvilla kuin
löysät p*skat) ja puhutaan sitä
samaa (eli p*skaa), lähinnä siitä,
missä oli bileet eilen ja kuinka
paljon tuli juotua. Ihmetellään
kadoksissa olevaa lipunmyyjää,
jonka mysteeri selittyy sillä,
että tämä on unohtanut kääntää
kellonsa kesäaikaan. Joku lukee
plarista vielä reploja, jotta tässä
esityksessä viimein osaisi kaikki
vuorosanansa, esityskausihan on
vasta puolessa välissä.
Klo 15.45
Sekalainen porukka
vetää lämmittelyä
ylioppilastalon auditoriossa.
Äänenavaustuotoksista päätellen
voisi kuvitella liikenteessä olevan,
korrektisti sanottuna, astetta
kehittyneisyysrajoitteisempaa
porukkaa (, jota emme ole).
(Emmehän?)
Klo 15.55
Tuottaja paimentaa näyttelijät
lavasteiden taakse. Puheensorina
lavasteiden takana jatkuu vielä
yleisön tullessakin, sillä kukaan ei
ole ehtinyt huomata, että yleisöä
päästetään jo sisään.
Klo 16.00
Esitys alkaa. Kaikki sujuu hyvin.
(Lukuun ottamatta sitä, että erään
naisnäyttelijän ääni on flunssan
takia matala viskibasso, ja sitä
että väärän repliikin takia syntyy
syvä hiljaisuus, jonka aikana
lavasteiden takana yritetään
pantomiimilla selvittää kenen
pitäisi mennä lavalle pelastamaan
tilanne. Ja sitä, että ohjaaja nojaa
vahingossa valokatkaisijaan
sytyttäen valot koko saliin, ja vielä
sitä, että joku irrottaa vahingossa
ikkunan mukaansa mennessään
lavalle)
Klo 16.45
Ensimmäinen näytös päättyy.
Yleisö päästetään kahville ja
näyttelijät alkavat kääntää
lavasteita. Samalla arvostellaan
yleisö joko fiksuksi (osaavat
nauraa paljon oikeassa kohtaa) tai
vähemmän fiksuksi (tarviiko tätä
edes selittää…).
Klo 17.00
Toinen näytös alkaa. Katsojat
ovat saaneet jutun juonesta kiinni
ja nauravat mahansa pohjasta.
Parhaimmille kohdille kulisseissa
olevat näyttelijät alkavat itse
nauraa jo etukäteen, kun tietävät
mitä tuleman pitää.
Klo 18.00
Esitys päättyy. Toiselle
pokkauskierrokselle mennään,
vaikka kukaan ei enää taputtaisi.
Klo 19.00
Lavasteet on purettu. Väsähtänyt
porukka hipsii koteihinsa, sillä
sunnuntai-näytösten jälkeen ei
pääse G-baariin nollaamaan.
Klo 19.30
Kotona irroitellaan lavasteovista
tulleita tikkuja sormista. Tänä
wappuna nuotiolta ei lopu
poltettavat kesken.
Saranat ja Sardiinit viimeistä kertaa ma 28.4. Lappeenrannan
kaupunginteatterissa klo 19.00. Liput 6 e.
ActIn ryhmä lavasteiden
kimpussa.
Teatteriseurue mietiskelee tulevaa näytöstä
Yo-talon aulassa.
KYYLEF 47
Vakuutusmaailma saattaa olla vieraalta tuntuva paikka
useallekin opiskelijalle. Näin ollen lienee paikallaan
tarjota käyttöön opas, jonka avulla vakuutusten ostaminen
ja valinta helpottuvat merkittävästi. Muutamien tärkeiden
asioiden tietäminen ostopäätöksiä tehtäessä voi säästää
kummasti euroja ja hermoja.
“Vakuutuksista ei
ole mitään iloa,
jos niistä ei saa
vahingon sattuessa
korvauksia.”
E nsinnäkin sama vakuutusturva
ei käy kaikille, joten saattaa
olla viisasta piipahtaa vierailulla
eri vakuutusyhtiöiden konttoreilla
ja pyytää omiin tarpeisiin sopiva
tarjous. Tämä saattaa viedä
hetken aikaa, mutta voi myös
säästää yllättävän suuria summia
rahaa sekä auttaa hahmottamaan
eroja ehdoissa. Jo
alkuun on syytä mainita,
että hintaa ei kannata
pitää ainoana kriteerinä.
Miksi maksaa pieni
summa vakuutuksesta,
joka korvaa vahingon
sattuessa huonosti
tai ei ollenkaan?
Ilmaiseksikin saa
saman.
Yhtiöiden välillä merkittäviä
eroja on korvauspalveluiden
toimivuudessa. Vakuutuksista ei
ole mitään iloa, jos niistä ei saa
vahingon sattuessa korvauksia.
Jotkin yhtiöt viivyttävät
korvausprosessia tolkuttomasti
ja venkoilevat summien kanssa.
Tällöin voi yksittäinen kuluttaja
jäädä rahallisesti suuren
ahdinkoon ja vakuutusta ostaessa
säästetty kymppi tuntuukin
virheeltä.
Aloitetaan vakuutuksien läpikäynti
kotivakuutuksesta, joka on osa lähes jokaista
vakuutuspakettia. Harvalla opiskelijalla on
vielä omaa omakotitaloa, joten kysymykseen
tulee tällöin lähinnä irtaimistovakuutus.
Irtaimistovakuutus siis nimensä mukaisesti
korvaa irtaimen omaisuuden vahinkoja
esimerkiksi tulipalon tai varkaustapauksien
osuessa kohdalle. Eri vakuutusyhtiöillä
ehdot poikkeavat
toisistaan, mutta kannattaa
ehdottomasti suosia
irtaimistovakuutusta, joka
on voimassa kaikkialla
maailmassa, jolloin
tarve matkatavaroiden
vakuuttamiselle matkojen
ajaksi poistuu. Selvästi
halvempi ratkaisu, vaikka
omavastuu tekeekin siitä
hiukan huonomman. Matkatavara-vahinkoja
käy suhteessa kuitenkin niin harvoin, että
muutaman kympin menetys tuskin vahingon
sattuessa kohdalle paljoa ostajaa kirpaisee.
Lisäksi irtaimistolle kannattaa valita aina laajin
mahdollinen turvataso, sillä nimenomaan
äkilliset särkymiset, kuten kännykän tai
telkkarin pudottaminen lattialle, tai se, että
laukku varastetaan, ovat niitä todennäköisiä
vahinkoja, ei tulipalot.
Tärkeä huomio kotivakuutuksessa on
käyttää enimmäiskorvausmäärää. Ellei
omaisuutta oikeasti ole selvästi yli 20 000
KYYLEF 48
Teemu Rastas
“ E s i m e r k i k s i
SEFE Ja TEK
ovat neuvotelleet
j ä s e n i l l e e n
alennuksia joissain
yhtiöissä”
euroa ikävähennykset huomioon ottaen,
niin monen vakuutusyhtiön väkisin
tyrkyttämät täysarvo-vakuutukset ovat
puhdasta ryöstöä. Niille ei yksinkertaisesti
ole tarvetta ja hinta saattaa olla yli
kolmenkertainen oikeasti omaisuuden
mukaan mitoitettuun vakuutukseen
verrattuna. Toki aina on riski, että kun
omaisuutta myöhemmin karttuu niin
vakuutus jää alivakuutuksen puolelle,
mutta kannattaako tuon takia maksaa
todella reilua ylihintaa? Varsinkin kun asia
hoituu sillä, että tarkistaa vakuutuksensa
aika ajoin (edes muutaman vuoden
välein). Opiskelijalle siis usein riittää,
että ottaa enimmäiskorvausmäärällisen
vakuutuksen joko 10 000 euron tai 20
000 euron suuruisena omaisuutensa
mukaan. Säästö on melko suuri rahassa
mitattuna.
Henkilövakuutukset ovat oma laaja
maailmansa, ja tarjontaa löytyy todella
runsaasti. Vähintään tapaturmavakuutus
on jokaisella hyvä olla varsinkin
opiskeluiden jälkeen, kun YTHS ei
enää hädän tullen autakaan. Monet
sortuvat ottamaan vakuutuksen, jossa
korvausmäärät ovat naurettavan pieniä.
Vakuutusmäärän olisi syytä olla ainakin
20 000 euroa ja mielellään ainakin 40 000
euroa, minkä moni vakavaan tapaturmaan
joutunut on saanut huomata. Esimerkiksi
monissa nuorille tarjottavissa paketeissa
korvausmäärä saattaa olla alle 10 000
euroa, mikä ei todella riitä kattamaan
monia kalliita tutkimuksia ja leikkauksia.
Väärässä paikassa ei kannata säästää, kun
erot vuosimaksussa ovat todella vähäisiä!
Jos on matkustelevaa ihmistyyppiä,
kannattaa ostaa jatkuva matkavakuutus
sairauksien ja tapaturmien varalta.
Säästää usein aikaa ja rahaa. Jo
kahden matkan tekeminen vuodessa
tekee jatkuvan matkavakuutuksen
määräaikaista kannattavammaksi.
Jatkuva matkavakuutus siis kattaa
kaikki matkat vuoden ajalla aina
kuukauden Alppi-lomasta pieneen
Tallinnan risteilyyn ja antaa hyvän
pohjan ulkomaille opiskelijavaihtoon
lähtevän matkavakuutukselle. Normaalit
henkilövakuutukset eivät missään nimessä
riitä korvaamaan matkavakuutusta, vaikka
olisivat kaikkialla maailmalla voimassa,
sillä ne eivät korvaa mahdollisia todella
kalliita kotiinkuljetuksia. Karu esimerkki
nähtiin tsunamionnettomuuden
aikoihin, jolloin moni oli suuressa
pulassa puutteellisen vakuutusturvan
takia. Muutamalla kympillä olisi
saatu kymmenien tuhansien hintaiset
kuljetukset hoidettua.
Autovakuutuksista voi todeta sen verran,
että niissä hintaerot eri yhtiöiden välillä
ovat suurimmillaan ja vertailla kannattaa.
Tosin hinta ei ole tässäkään kohtaa ainoa
merkittävä kriteeri, sillä myös tarjottavat
turvat poikkeavat kattavuudeltaan
merkittävästi toisistaan ja tietyille
automerkeille voi saada paremmilla
ehdoilla merkkivakuutukset jostain
tietystä yhtiöstä.
Opiskelijoiden kannattaa hyödyntää
järjestöjensä neuvottelemat edut.
Esimerkiksi SEFE Ja TEK ovat
neuvotelleet jäsenilleen alennuksia
joissain yhtiöissä, joten tämä kannattaa
aina erikseen varmistaa, ettei etu jää
vahingossa hyödyntämättä.
Loppukaneettina todettakoon, että
kilpailu vakuutusalalla on nykyisin veristä
ja kilpailutus kannattaa. Lappeenrannasta
löytyy kaikkien isoimpine yhtiöiden
konttorit keskustasta (If, Pohjola,
Tapiola, Lähivakuutus, Fennia), joten
vertailu on helppoa. Tietysti internetin
avullakin aihepiiriin voi perehtyä ja joskus
sieltä ostamalla voi saada alennuksia.
Asiakkailla on nyt mistä valita ja valtaa
kannattaa käyttää!
Kirjoittaja työskentelee vakuutusalalla opintojensa ohella.
KYYLEF 49
Bolognan prosessin seurauksena syksystä 2005 alkaen uudet opiskelijat
ovat opiskelleet uuden kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti.
Kaksiportainen tutkintorakenne tarkoittaa sitä, että ensin suoritetaan
180 opintopisteen laajuinen kandidaatin tutkinto ja tämän jälkeen
120 opintopisteen laajuinen maisterin tutkinto. Ns. vanhan rakenteen
mukaisesti opiskelevilla, eli 160 opintoviikon maisterin tutkintoa
suorittavilla on 31.7.2008 asti aikaa suorittaa vanhan tutkintoasetuksen
mukainen 160 opintoviikon maisterin tutkinto. Siirtymäaika vanhasta
tutkintorakenteesta uuteen päättyy siis 31.7.2008.
Kysymys monien mielessä tällä
hetkellä onkin mitä teen, jos en
ehdi valmistua vanhan rakenteen
mukaisesti. Lähtökohtana on,
että vanhan rakenteen mukaan
voi valmistua 31.7.2008 asti.
Käytännössä tämä kuitenkin
tarkoittaa sitä, että gradu
on arvosteltava viimeistään
kesäkuun tiedekuntaneuvoston
kokouksessa, ja puuttuvat
suoritukset on saatava rekisteriin
viimeistään 31.7.2008 mennessä
ja maisterin tutkintoa on anottava
silloin heinäkuun loppuun
mennessä. Tällöin todistus
voidaan päivätä heinäkuulle,
ja opiskelija voi osallistua
elokuun valmistujaistilaisuuteen.
31.7.2008 on siis ehdoton takaraja.
Tämän jälkeen kaikki siirtyvät
suorittamaan tutkintoaan uuden
tutkintorakenteen mukaisesti,
jossa kandidaatin ja maisterin
tutkinnot ovat erilliset.
Jos et ehdi valmistua vanhan
rakenteen mukaisesti, tai et
ole vain vielä siirtynyt uuteen
tutkintorakenteeseen, vaikka
sinulla ei ole ollut aikomustakaan
valmistua vanhasta rakenteesta,
1.8.2008 opintorekisteriin eli
WebOodiin vaihtuu uuden
tutkintoasetuksen mukainen
opinto-oikeus automaattisesti.
Ensin opinto-oikeutena näkyy
KTK-tutkinto joka vaihdetaan
KTM-tutkinnon opinto-
oikeudeksi heti sen jälkeen
kun olet valmistunut kandiksi.
Siirtymisilmoituksia ei siis
siinä vaiheessa enää tarvitse
tehdä. Sinun tulisi kuitenkin
päivittää HOPSisi uuden
tutkintorakenteen mukaiseksi.
Kandidaatin ja maisterin tutkinnot
sisältävä HOPS-pohja löytyy
kauppatieteiden www-sivujen
opiskeluosiosta.
KYYLEF 50
Hanna Karjalainen, opintoneuvoja
Seuraavassa muutamia esimerkkitapauksia siitä kuinka siirtymä-
ajan päättyminen vaikuttaa eri vaiheessa oleviin opiskelijoihin.
Tapaus 1. Gradun aihe on anottu ja/tai HOPS eli tutkintorakenne on virallisesti tarkastettu (vanhan
tutkintoasetuksen mukaisesti). Suorittamatta on ainoastaan gradu ja/tai muutama kurssi.
- tutkinto siirretään sellaisenaan uuteen tutkintorakenteeseen
- ainoa lisäsuoritus on myös kandidaatintutkielmasta kirjoitettava kypsyysnäyte
- kypsyysnäyte kirjoitetaan siis sekä kandidaatintutkielmasta että pro gradu- tutkielmasta,
molemmista erikseen
- tulkinnat tehdään tapauskohtaisesti
Tapaus 2. Valmistuminen vanhan rakenteen mukaan ei ole ollut realistista. Opinnoista puuttuu
enemmän kuin edellisessä tapauksessa.
- kaikkien on suoritettava kandidaatin tutkinto. Kandidaatintutkielmasta on kirjoitettava
kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte kirjoitetaan uudelleen myös gradusta maisterivaiheessa, mutta silloin
siitä ei enää tarkasteta suomen kielen osuutta.
- vanhan rakenteen mukaan suoritetut valmiit opintokokonaisuudet voidaan siirtää
sellaisenaan uuteen tutkintorakenteeseen.
- sijoittelu tapahtuu seuraavasti:
KTK-tutkinto:
Yleisopinnot = vanhan rakenteen perusopinnot
Kieli- ja viestintäopinnot
- merkitään yksi kieli, jota tulee olla väh. 9 opintopistettä (Huom! Kv. markkinoinnin
opiskelijoilla kieliopintoja vähintään 18 op:n edestä)
- ruotsin kielen kurssi
- viestinnän kurssit (Kokous- ja neuvottelutaito ja Integroitu kaup.kirj.- ja puheviestintä).
Pääaineen perusopinnot = vanhan rakenteen appro
Pääaineen aineopinnot = vanhan rakenteen cumu.
Vähintään yksi sivuaine = entinen appro vastaa perusopintotasoista sivuainetta ja entinen cumu
vastaa aineopintotasoista sivuainetta.
Vapaasti valittavia siten, että 180 opintopistettä täyttyy.
KTM-tutkinto:
Pääaineen syventävät opinnot = vanhan rakenteen laudatur-opinnot
Vähintään yksi sivuaine (perus- tai aineopintotasoinen)
Kieliopinnot = väh. 9 opintopistettä (Huom! Kv.markkinoinnin opiskelijoiden tapauksessa 3. kieli tai
jatkoa kandin kieliin) ja Kauppatieteen tutkimusviestintä-kurssi tai muu kieli- tai viestintäopintoja
oleva kurssi.
Vapaasti valittavia siten, että 120 op täyttyy.
- opintoviikkoina tehdyt suoritukset muutetaan opintopisteiksi kertoimella 1,8. Uudessa
rakenteessa kurssien laajuudet lasketaan aina opintopisteinä.
- mahdollisuus on myös tehdä opintokokonaisuuksia uusien tutkintovaatimusten
mukaisesti eli siis uuden rakenteen opinto-oppaiden vaatimuksilla.
- päivitä HOPSisi ja mieti, mitkä kokonaisuudet sinulla on valmiina ja siirrä ne sellaisenaan
uuteen rakenteeseen. Huomioi, että voit tehdä esimerkiksi sivuaineita myös uusien vaatimusten
mukaisesti tai vaikka suorittaa pääaineesi syventävät opinnot eli vanhan rakenteen laudatur-
opinnot uuden rakenteen mukaisesti.
Siirtymäajan päättymiseen liittyvissä kysymyksissä auttavat tiedekuntamme opintosuunnittelija Kaija
Huotari, opintosihteeri Kirsti Tiainen ja opintoneuvoja Hanna Karjalainen. Kun tulet juttelemaan
siirtymisestä uuteen tutkintorakenteeseen, ota mukaasi päivitetty HOPS. Tämä helpottaa tilanteesi
kartoittamista. HOPS- ohjeet ja muuta lisätietoa löytyy kauppatieteiden www-sivujen opiskeluosiosta.
Tämä sama ohjeistus julkaistaan myös kauppatieteiden www-sivuilla opiskelu-osiossa.
KYYLEF 51
Muutoksia opintotätien joukossa
Opintopäällikkö Laura Tikkanen jäi äitiyslomalle
maaliskuun alussa. Jäämme odottelemaan uutisia
iloisesta perhetapahtumasta :) Lauran sijaiseksi siirtyi
opintotädeistä kansainvälisten asioiden suunnittelija
Minna Ranta ja hänen sijaisenaan aloitti maaliskuun
alussa uusi opintotäti Essi Reponen. Essillä on vankka
kokemus Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta,
sillä hän on työskennellyt talossa jo monessa eri
paikassa. Meidän joukkoomme hän siirtyi yliopiston
kansainvälisistä palveluista. Essin päätehtävä
on tiedekuntamme kansainvälisen MITIM-
maisteriohjelman koordinointi yhdessä ohjelman
akateemisen koordinaattorin kanssa. Kansainvälisten
kiemuroiden lisäksi Essi hoitaa kauppatieteiden Itä-
Suomi-yhteistyötä. Toivotamme Essin lämpimästi
tervetulleeksi joukkoomme! Tällä kokoonpanolla on
tarkoitus jatkaa vuoden 2009 loppuun asti, jolloin
Laura taas palaa äitiyslomalta. Jos muutoksia tällä
välillä tapahtuu, niistä ilmoitamme sitten erikseen.
Tiedoksi myös, että opintoneuvojamme Hannan
huone on vaihtunut ja hän päivystää nyt huoneessa
7351.1.
Vielä muistutellaan vanhan tutkinnon
mukaan valmistuvia
Siirtymäaika vanhasta tutkinnosta uuteen tutkintoon
päättyy 31.7.2008. Tämä tärkeä päivämäärä ei
toivon mukaan ole jäänyt keneltäkään huomaamatta.
Olemme pyrkineet tekemään siirtymisen vanhasta
tutkinnosta uuteen tutkintoon opiskelijoille
mahdollisimman helpoksi ja joustavaksi.
Opiskelija voi valmistua vanhan rakenteen 160
ov mukaisesti kauppatieteiden maisteriksi vielä
heinäkuussa 2008, jos gradu on arvosteltu
kesäkuun tiedekuntaneuvoston kokouksessa (katso
kokouspäivät ja arvosteluanomusten jättöpäivät
netistä) ja opintosuoritukset (myös kypsyysnäyte)
ovat opintorekisterissä viimeistään 31.7.2008.
KTM:n tutkintotodistus päivätään tällöin heinäkuulle
ja opiskelija voi halutessaan osallistua elokuun
valmistumistilaisuuteen. Tutkinnon anomiseen
tarvittavan 1C-lomakkeen liitteineen toimitetaan
tiedekunnan opintosuunnittelijalle 31.7.2008
mennessä. Lomien aikana anomukset liitteineen voi
jättää 7. vaiheen 3. kerroksen ala-aulan postilaatikkoon
opintohallinto (laatikko 6).
Opintoneuvojamme Hanna kirjoittaa ja kertoo
perusteellisemmin siirtymäajan koukeroista toisaalla
tässä lehdessä. Kannattaa lukea ajatuksella Hannan
kirjoitus.
Opetusohjelma lukuvuodeksi 2008 - 2009
Lukuvuoden 2008 – 2009 opetusohjelma
ja tutkintorakenteet on hyväksytty
tiedekuntaneuvostossa. Opetusohjelmassa
kehittämisen painopiste on ollut kandidaatin
tutkintojen virtaviivaistamisessa sekä
kurssikohtaisessa opetuksen laadun kehittämisessä.
Jatkossa tavoitteena on saadun palautteen perusteella
tutkintojen opintojaksojen sisältöjen kehittäminen
erityisesti osaamistavoitteet huomioiden. Tutkinnon
omaleimaisuuden varmistamiseksi talouden ja
tekniikan yhdistämistä kehitetään edelleen ja myös
kansainvälisyys pyritään ottamaan entistä paremmin
huomioon. LTY palkitsi opetuksen kehittämiseen
panostaneita yksiköitä koulutuksen laaturahalla ja
kauppatieteelliselle tiedekunnalle myönnettiin 50
000 euron laaturahapalkinto :). Kauppatieteiden
koulutusohjelma on valittu myös yhdeksi
valtakunnallisen W5W2-opetuksen kehittämisen
pilotiksi. Hankkeen tavoitteena on edistää
kumuloituvaa oppimista opetussuunnitelmatyössä ja
opintojen ohjauksessa. Tästä on hyvä jatkaa opetuksen
kehittämistä.
HOPS:n tarkastuksille omat
”tarkastuspisteet”
Henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin
tarkoitus on helpottaa opiskelijan omien opintojen
suunnittelua ja läpiviemistä. Tiedekunnan nettisivuilla
on tarkat ohjeet HOPS:n tekemisestä ja jokainen
KYYLEF 52
tekeekin oman HOPS:nsa itse ja tuo valmiin
HOPS:n tarkastettavaksi tiedekuntaan.
Tiedekunnassa on päätetty, että HOPS:n
oikeellisuus tarkistetaan virallisesti kolme
kertaa opiskelijan opintojen aikana: 1)
ensimmäisen opintovuoden syksyllä, 2)
kandidaatiksi valmistumisen yhteydessä
(tutkintoa anottaessa) ja 3) maisteriksi
valmistumisen yhteydessä (tutkielman aihetta
anottaessa). Muina aikoina tapahtuvista HOPS:n
tarkastuksista on aina sovittava etukäteen.
Siirtymäkauden takia HOPS tarkistetaan
myös siinä vaiheessa, kun opiskelija päivittää
HOPS:nsa uuteen tutkintoon siirtyessään.
Tämän voi tehdä joustavasti ensi lukuvuoden
aikana, jos valmistuminen ei ole ajankohtaista.
Pitäkäähän siis HOPS:t ajan tasalla.
Kansainväliseen MITIM-
maisteriohjelmaan saatiin mukavasti
hakemuksia
Haku tiedekuntamme Master’s Degree
Program (CBU) in International
Technology and Innovation Management
-ohjelmaan päättyi 31.3.2008. Ohjelmaan haki
yhteensä 85 opiskelijaa, joista n. kolmannes
täytti vaaditut hakukriteerit. Seuraava
vaihe hakuprosessissa on haastattelut, jotka
järjestetään perjantaina 25.4. Ohjelmaan
valitaan enintään 15 opiskelijaa. Ohjelmaan
ei vielä(kään) hakenut yhtään meidän
omaa kylteriä. Ensi vuonna on seuraava
mahdollisuus korjata tämä tilanne. Ohjelma
on erittäin korkeatasoinen ja opiskelijoilta
sekä muilta sidosryhmiltä on saatu hyvää
palautetta. Kaksoistutkintoon johtava koulutus
ei ole vielä Suomessa kovin yleistä ja Venäjän
liiketalouden osaajille on yrityselämässä
kysyntää. Muistakaa siis tämä ohjelma siinä
vaiheessa, kun valmistutte kandidaateiksi.
Lisätietoja: http://www.lut.fi/kati/lsb tai
suunnittelija Essi Reponen, essi.reponen@lut.
fi, puh. (05) 621 7214.
Kauppatieteiden yhteisvalintojen haku
on alkanut
Kauppatieteiden yhteisvalintojen hakuaika alkoi
1.3. ja päättyy 9.5.2008 klo 16.15. Nyt on siis
oikea aika levittää sanaa, jos tiedossanne on
potentiaalisia uusia opiskelijoita tiedekuntaamme!
Yhteisvalinnan kautta kauppatieteiden maisterin
tutkintoa suorittamaan valitaan 135 opiskelijaa.
Valintakokeet järjestetään tiistaina 17.6.2008
klo 10.00 – 14.00. LTY houkuttelee uusia
opiskelijoita myös virtuaalikampus-kampanjalla
(www.lut.fi/kampus). Virtuaalikampuksella
hakijat voivat käydä tutustumassa virtuaalitutorin
opastuksella opiskelijaelämään. Käykääpä
kurkkaamassa, virtuaalikampuksella on kaikki.
Yhteisvalintopasta voi tilata yliopistomme
Hakijapalveluista. Opas löytyy myös yliopiston
www-sivuilta.
Tarkemmat tiedot: http://www.lut.fi/
hakuopas/ tai valintasihteeri Minna Lignell, puh.
05-621 6051, minna.lignell@lut.fi
Tiedotusterveisin,
Minna
Opintoasioissa voit ottaa yhteyttä seuraaviin täteihin:
Hanna Karjalainen – opintoneuvoja
Puh. 05-621 7227, huone 7351.1
Paikalla päivystysaikoina,
ne löytyvät periodeittain työhuoneen ovesta.
hanna.karjalainen@lut.fi
Kaija Huotari – opintosuunnittelija
Puh. 05-621 7225, huone 7352.2
kaija.huotari@lut.fi
Kirsti Tiainen – opintosihteeri
puh. 05-621 7292, huone 7385.2
kirsti.tiainen@lut.fi
Esitä kansainväliseen maisteriohjelmaan liittyvät
kysymykset seuraavalle tädille:
Essi Reponen – suunnittelija, kansainväliset asiat
puh. 05- 621 7214, huone 7385.1
essi.reponen@lut.fi
Jos olet kiinnostunut jatko-opinnoista,
ota yhteyttä seuraavaan tätiin:
Minna Ranta – opintopäällikkö
puh. 05-621 7226, huone 7386
minna.u.ranta@lut.fi
Suunnittelija Essi
Reponen perehtyy
MITIM-maisteriohjelman
hakemuksiin ja vastailee
mielellään muihinkin
maisteriohjelmaa koskeviin
kysymyksiin.
Kuvaaja: Minna Ranta
KYYLEF 53
nordea.fi
Check-in hyvään alkuun.
Sinä 18– 28-vuotias, liity jo tänään.
Jos olet 18– 28-vuotias, voit saada Nordean Check-
in-asiakkaana monia rahanarvoisia palveluja ja etuja:
maksuttoman Visa Electron -kortin, luottoa Käyttö-
tilillesi, asuntolainaa ilman järjestelypalkkiota sekä
A
kotivakuutuksen pienemmällä omavastuulla – vain
muutamia etuja mainitaksemme. Tutustu Check-in-
asiakkuuteen konttorissamme tai osoitteessa
www.nordea.fi/check-in.
nordea.fi
Teemme sen mahdolliseksi
Nordea Pankki Suomi Oyj
”Sä kysyt miksi kyyneleet
ja multa ministerisalkun
vieeeeeet...”
“Ikellä taisi kasvaa
kellertäviä tippukiviä
luolan kattoon... ai,
ai”
Oi ”Ike”, sä kaikkien äijien yli-äijä! Toimiessasi
täysin perinteisesti suomalaisen ”äijä”-profiilin
mukaisesti, antamalla granaattiomenoillesi vallan
syöstä energiaasi ihan rehelliseen tissien ihailuun
ja sen ilmaisemiseen näille kohtuullisenkokoisille,
joskin hivenen yksinkertaisille nais-ulokkeille. Ei
sun tarvitse tunkea päätäsi ruusupensaaseen sen
jälkeen kun olet kietaissut edelleen suomalaisen
”äijä”-profiilin mukaisesti pullon erityisen kuivaa
kirkasviiniä liiveihisi. Sä näytit, että kaikki me
seistään samalla viivalla! Pääasia on suomalainen
”äijyys” ja maanantaisänki, eiks jeh?
Tissit 1, Ike 0. TPS:kin oli tänä vuonna melko
tehoton, joten Turku on tuoksunut hivenen
tappiolle tänä vuonna. Älä siis murehdi, Ike:
treenaa itsesi pelikuntoon ensi kerraksi.
Suomalainen huippumedia näytti todelliset
kyntensä suorituskykynsä suhteen menneillä
viikoilla, kun se savusti valtioneuvoston pidetyn
ja arvostetun jäsenen ulos luottamustoimestaan.
Jäsenen, jonka kuvattiin vieneen kotimaamme
ulkopolitiikan hoitoa valovuosia eteenpäin
raikkailla avauksilla ja luottamusta herättäneillä
Condie-tapaamisilla. Ike todella oli liekeissä. Mitä
sitten tapahtui? Ikellä taisi kasvaa kellertäviä
tippukiviä luolan kattoon... ai, ai.
Kaiken luottamuksen perusta on teot. Luottamus ei
aidosti voi perustua ensivaikutelmaan, ulkonäköön
tai kuulopuheeseen. Luottamuksen ansaitseminen
kaikkein vaativimmilla luottamustoimilla,
ministerin palleilla, vaatii jatkuvaa näyttöä omista
kyvyistä, nöyrää työskentelyä ja aitoa rehellisyyttä.
Tai niinkuin Condie sanoisi: ”Integrity and dignity,
Aik!”. Ikeltä valitettavasti pääsi tämä viimeinen
aspekti 60-vuotiskanuunassa unohtumaan.
Asia, jonka valitettavasti luulisi yli 30 vuotta
eduskunnassa palvelleen ymmärtävän.
Entä olisiko ainoa ulospääsy tilanteessa ollut
se, että Ike olisi jo ajoissa ollut rehellinen ja
tunnustanut koko asian. ”Kyllä, lähettelin parisataa
ehdottelevaa seksi-viestiä alle kolmekymppiselle
tissi-tanssijalle. Se oli vahinko, en tee sitä enää
ikinä. En ikinä. Vannon sen.” Show must go on,
miten kävi pari vuotta sitten Anne-Mari Bergin
kanssa?
Minusta Ike oli loistava siinä mitä teki. Hän on
tuonut hienosti oman panoksensa suomalaiseen
politiikanhoitoon ja oikeasti vienyt sitä
eteenpäin. Totuus vain on se, että aito luottamus
syntyy kunniallisesta toiminnasta ja arvoista
myös yksityiselämässä. Sitä vaan ei voi toimia
luottamuksen arvoisesti ulkoministerin virassa, kun
kotona odottaa pitkäaikainen elämänkumppani ja
kuppilassa Tissi-Johku. Ja sitten vielä valehdellaan
Suomen kansalle, että ”työasioita”.
Suomen uusi ulkoministeri on muuten paras
ministerivalinta vuosikausiin. Iloitsin uutisesta
niin, että meinasin heti tekstareita lähettää!
Uskon vakaasti siihen, että Alex Stubb vie
ulkopolitiikkaamme vielä Ikeäkin pidemmälle,
sillä hänellä on kaikki aseet, jotka siihen vaaditaan.
Nuorekkuus, älykkyys, kielitaito, omat räväkät
mielipiteet ja jopa kunnossa olevat taustat. Ehkäpä
tämä ikävääkin ikävämpi Iken Ikeet –stoori onkin
alku jollekin suurelle ja mahtavalle!
Johku: ”Ike, Millanen päivä sulla on huomenna?”
Ike: ”Normi päivä Johku. Haluisitsä tehdä sitä
jossain jännässä paikassa?”
Kolumnisti on toiminut edustajiston ja LTKY:n puheenjohtajana sekä Enklaavin hallituksessa
KYYLEF 55