Palkan yleiskorotukset, työaika, ylityökorvaukset, lomaraha, sairausajan palkka, äitiysloma,
arkipyhäkorvaukset… Mitkään eivät ole itsestään selvyyksiä, vaan edut on saatu vain ja ainoastaan
neuvottelemalla. SEFE myös valvoo, että neuvoteltuja sopimuksia noudatetaan. Opiskelijana se
tarkoittaa, että SEFE pitää huolta asemastasi sekä yhteiskunnassa että työelämässä, alusta asti.
SEFE PITÄÄ HUOLTA ASEMASTASI OPISKELUAJASTA ALKAEN.
www.sefe.fi
Tutustu jäsenetuihin ja -palveluihin: www.kylterit.net
Vuosi loppuu, mutten jaksa siitä kir-
joitella mitään, kaikki sen tietävät (toi-
vottavasti) kuitenkin. Yksi tälle leh-
delle ja minulle merkittävä asia tässä
kasista ysiin vaihtumisessa kuitenkin
on, ja se on tietenkin päätoimittajan
pestini loppuminen. 00:00,01 Y2K+9
tarkoittaa siis uudenvuodenlupausten
vannomisen ohella uuden päätoimit-
tajan aikakauden starttaamista.
Monta kokemusta rikkaampana ja
itseäni hieman enemmän tuntevana
voin hiljalleen hyvillä mielin jättää
Enklaavin vastuutoimet ainakin het-
kellisesti vähemmälle. Minkäänlaista
laskeutumista rapakivitornin korke-
uksista maanpinnalle ei kuitenkaan
ole tarpeen suorittaa, sillä kaiken ai-
kaa hallitus- ja Kyylef-kauden aikana
olen toki härvännyt ihan tavallisena
normaalina kylteriopiskelijana muun
väen keskellä. Ohimennen sanoen
toivon myös, ettei kellään ikinä nouse
neonkeltainen hiusten alle pelkästään
Enklaavinakkien vetovoimasta. Se
kun olisi jo… …reppanamaista.
Opintojen ohella olen tässä lähiaikoi-
na päässyt toimittamaan lehteä, ku-
ten tarkkasilmäisimmät ovat kenties
havainneetkin. Kaiken kaikkiaan voi-
sin kuvitella, että päätoimittajuuden
ihanuudesta ja ankeudesta (the ying-
yang-thing, Jungin juttuja) pääsee
elämänsä aikana nauttimaan vain hy-
vin pieni promillen murto-osa tämän
planeetan, ja sanotaan vaikka Nep-
tunuksenkin, ihmisistä. Sain siis ko-
kea jotain erilaista ja unohtumatonta
täysin ilmaiseksi samalla kun olen
jatkanut viisivuotissuunnitelmani, tai
ehkä pikemminkin (kiihkoilematta
ja yläfemmaa heilauttamatta) tuhat-
vuotissuunnitelmani toteuttamista
School of Businessin kehdossa. Hieno
homma.
Vuoteni 2008 on siis yltäpäältä maa-
lailtu enklaavinkeltaiseksi sekä painet-
tu painokoneissa Kyylefin malliseksi.
Kiitos kaikille kaikesta, näin tunteen
palolla sanoen. Ja jos haluatte tietää
tipsini jouluun valmistautumiseen tai
miten kaikki on kivempaa kuin huip-
pukivaa, tulkaa juttelemaan vaikka
samaan pöytään ruokalassa tai GM:n
tiloissa. Tähänkään pääkirjoitukseen
en näitä asioita saanut mahdutettua,
kuten en myöskään mitään suuria elä-
mänviisauksia.
Kaikkea hyvää vielä lopuksi Suvi Han-
nulalle, vuoden ansioituneimmalle
kylterifuksille! Tuskin maltamme
odottaa mitä kaikkea keksitkään meil-
le tähän ensi vuoden alussa…:)
Tack och adjö!
Riku Rastas
Päätoimittaja
Lappeenrannan teknillisen
yliopiston kauppatieteiden
opiskelijoiden kiltalehti
Toimitus
Päätoimittaja
Riku Rastas
kyylef@enklaavi.fi
Taitto ja ulkoasu
Riku Rastas
Avustavat toimittajat
Anna Kajava
Anna Kunttu
Liitto
Teemu Rastas
Susanna Sirviö
Elina Tarkiainen
Kiitokset
Ville Karhuviita
Urszula Zimoch
Kiitokset kaikille avustaneille!
Erityiskiitokset jälleen Antto Virkajärvelle
Ilmestyy
4 numeroa vuodessa
1 FuksiKyylef
1 YritysKyylef
1 AbiKyylef
Julkaisija
Enklaavi ry.
PL 20
53850 Lappeenranta
enklaavi@lut.fi
Paino
Lappeenrannan kirjapaino Oy
Painos: 400 kpl
Anna palautetta:
www.enklaavi.fi
kyylef@enklaavi.fi
panostaa resursseja, vaan keskittyä siihen
kuuluisaan kultaiseen keskitiehen. Vapaus
valita myös väärä vaihtoehto, käyttää rahat
kaikkeen turhaan ja mielummin pari suh-
detta kuin parisuhde. Autotiellä makaava
maukas käpy vai vanhentunut käpy talvi-
varastosta? Valintojen maailma.
Se, missä suhteessa molempia osa-alueita
yhdistelemme, kertoo täysin meidän tar-
peista ja haluista. Voi valita hieman peh-
meämmän ”oravamaisen” reitin tai heittää
all-in ja pelätä peiton alla, mitä tulevan pi-
tää. Toisaalta, tilannetaju on myös tärkeä.
Jokaisessa tilanteessa ei pysty käyttäyty-
mään samalla tavalla. Joskus pitää antaa
periksi kauniimmalle sukupuolelle, mutta
toisaalla jonain hetkenä juosta alastomana
ympäri yliopistoa. Kolmas määräävä tekijä
on tavoitteet. Ilman niitä mahdollisia ää-
rivaihtoehtoja ei tulisi kokeiltua ja elämä
olisi tylsää kuin kivellä. Jokainen kuitenkin
haluaa jotain. Oravakin haluaa vain elää.
Suhteellisuus, tilannetaju ja tavoitteet. Ah,
kuin suoraan humanistin oppikirjasta.
Siirryn nyt lähiaikoina äärirajoilta takai-
sin normaalille tasolle. Pari vuotta aktii-
vitoimintaa, lukuisat vauhdikkaat vaara-
tilanteet ja jäätävät morkkikset saavat nyt
pienen hengähdystauon. Käperryn vain
omaan pikku pesääni, keskityn itseeni ja
suoritan vain helppoja toimenpiteitä. Kii-
tos ja anteeksi – I’m out.
Choose your side. Be there or be squirrel!
Sekavin terveisin,
Tomi Pyrhönen
Kohta Ex-nuija
pj@enklaavi.fi
p. 040 735 0400
Onks pakko, jos ei tahdo?
Tässä sitä nyt ollaan. Viimeinen Kyyle-
fin pj-palstani, lompakko köyhänä, mutta
mahtavia kokemuksia rikkaampana. Pe-
rinteiden puolesta minun pitäisi kertoa
kuinka haikea, surullinen ja huojentunut
olo on tällä hetkellä, mutta haluan käyttää
tilaisuuden hyväkseni ja kertoa mielipitee-
ni oravista.
Nämä pörröisen suloiset karvakorvat ovat
uskomattomia olioita. Elämä vaan on help-
poa. Syöt, nukut ja lisäännyt – simple. Ei
oravat kanna mukanaan kalenteria, pari-
suhdeongelmia tai finanssikriisiä. Pari il-
maista käpyä päivässä, liikkumatilaa puus-
ta puuhun ja pehmeä lehtikasa sängyksi,
niin kaikki on hyvin.
Elämä voi olla helppoa tai siitä voi tehdä
helppoa. Mielestäni kuitenkin elämästä pi-
tää tehdä vaikeata, jotta tuntee oikeasti elä-
vänsä. Tietenkään turhiin asioihin ei pidä
KYYLEF 6
KYYLEF 7
Kyylefin lukijoiden oma tekstiviestipalsta.
Asiahan ei tietenkään mi-
nulle mitenkään kuulu,
mutta sanonpa vaan...
Aivot tapojen mukaisesti kotieteisen
narikkaan. Siellä siis!”
- elämämme tärkein asia
”Is this place I order the overall? I
want. Contact me X.X@lut.fi. Kit-
tos!”
Reply: No, this isn’t the place. But
thanks anyways.
“ OASIS!”
“Kuka laitto “Print Internet”-ko-
mennon vuoden vikoilla tulostus-
kiintiöillään perjaina 7.11???! Kai-
kenlaista settiä tuli tuutin täydeltä
kun jouduin yhtä (1!!!) sivuani odot-
telemaan neljätoista minuuttia!!!1!
Venailin millo joku liero ne paprun-
sa tulee noutamaan. ei tullut… MJI-
TÄÄH??!!!”
- ykkönen on tarpeeksi suuri luku
”Mitäs amisslangia nää seiskavaih-
teet ja kolmosvaihteet on? Voisko
joku kerrankin selvästi selittää mis-
sä ne luennot pietää?”
- Cars have gears, I have tears
“Miksi meillä on kurssitarjonnassa
AB99001020 ”Werder Bremenin
keskikenttäpeluutus vuodesta 1982/
Katsaus piilokärkiin 2000-luvulla”?
Ja mistä voi ilmoittautua ku oodissa
en nähny?”
- pundeslandelainen
”Ketä haluis perustaa kolmosaulan
hengailupöydän alueelle kerhon,
jonka AINOA tehtävä olis heitellä
piikkejä kolmosaulan lipunmyyjil-
le? Voitais saada melkoset naurut
ku heiteltäis kaikenlaista sutjakkaa
istuinten suojista… :) ”
- tuleva Pj
”Myydään: Kouluruokaloiden ruo-
kalajien nimigeneraattori. Aseta vii-
konpäivä, ruoan kaksi pääväriä sekä
mahdollisesti maantieteellinen alue,
josta joku ainesosa voisi urbaanile-
gendan mukaan olla. Loput hoitaa
kone itse. Saatavana käyttämättö-
mänä. Hp. 219€. tj. kft. per.l.tre. kv.
puh.nro=puhelinnumero”
- Pavun on oltava Meksikosta
”Löysin kännykän luentosalista.
Kiitos hukkaajalle!”
- Fone-Finder
”No aivan aluksi haluan kiittää kai-
kille kaikesta. Ja haluan onnitella
kaikkia kunnallisvaaleissa läpipääs-
seitä. Mahtavat kampanjat, mahta-
va yhteishenki!”
- Jukka Orponainen
”Piiikku Kaakkoseen poosti.
Ovi auki, akka pihalle!
Mitä sen on väliä,
akka pihaaalle! ring ring ring!”
-T. Ransu
”Good recovery JP!”
-Erasmus Rotterdamilainen
“Roskiksen ovi auki! Kaikki “Ovi au-
ki, akka pihalle!”-paidat sisälle ros-
kikseen!”
- mitä ne vielä keksiikään, härre-
guud…
”Maijun rintsikoille!”
-skål
”kävinpä tossa joutessani pöllimässä
talviunisten karhujen luolat tyhjiksi.
ei paljon huumoria varmaan ole kun
heräävät. kiäh kiäh…”
- voro
”Asennamme lihapullaröntgenit kas-
soillemme viimeisten trial-testien
jälkeen helmikuun alussa. Loppuu
sekin pelleily siihen. Kyseisillä rönt-
geneillä ei näe vaatteiden läpi. Kai.”
- anonyymi henkilö
”Hihi. Sipulin vaakanumero S-Mar-
ketissa on 69… Hihihi”
- perin härskiä…
”KUKA ON MARKKU PAPINNIE-
MI???!!!”
- Facebook
“Tuskin maltan odottaa että pääsen
peippailemaan ja dominoimaan jäl-
leen iiteen jäällä… SLURPS!”
- Skinnarilan Malkin
“Lähestulkoon emme jaksa enää odo-
tella että pääsemme heittelemään
“Skinnarilan Malkinia” pitkin seiniä
tänäkin talvena! Koko lumikauden
ajan tulee hei! Piä pää ylhäällä!”
- Sammonlahden Phaneuf/Ruutu/
Orpik
”Tuskin maltan odottaa että pääsen
taas kohta syömään!”
- Timo Jutila
”KUKA VISKOO LUMPPARIA IK-
KUNAANI ILTAISIN? EIKÖ NE
MUKA EDES USKO ETTÄ KARHU-
VIITA ON TOTTA??!”
- Tekno 4:n kaislikossa suhisee ikä-
västi…
”Vaalimainosten vihaajat ry kokoon-
tuu jälleen paikassa X aikaan XX:xx.
Mukaan ottakaa perinteiset sotta-
pensselinne sekä töhrimiskirveenne.
”Jos Diva muka on diivoille ni onkos
Gigglin sitte kikattaville miekkaka-
loille?! Kumpis on muka pahempi”
- Mitäs tää on?
”miksi joku oli tuonut loasin sau-
naan omat halkonsa? ne on säh-
kösaunoja! ei tartte omia klapeja!
ja olisit voinu ne viedä takaski sinne
liiteriis (missä se sit on…) ku tajusit
kämmis! se oli taas näitä b-rappu-
laisten hölmöilyjä tämä”
- elämää ja elektroniikkaa
”vahi notta rosso express. kesti jär-
jettömän kauan saada yks vaivanen
pizza eteeni ja siinä vaiheessa napa
jo syleili armotta selkärankaa. vetä-
kää vähemmän sitä hesen kastiket-
tanne siellä ja pizzat uunii nopeem-
min. mikä teitä vaivaa, haluaisin
nähdä teijjät nälissänne!”
- ens kerraksi rakuunaan
”kukas kaatoi kaikki puut takapi-
haltamme? jos korjasit omaa ikku-
nanäkymääs nii tuut narahtamaan,
joten antaudu heti suosiolla. yks
puu kaatui ikkunani läpi, matossa
vieläki atomisia lasisiruja. stn… siis,
eihän noin voi tehdä!”
- metsäteollisuus SEIS!
”Armeijan tosimiehet harjoittelee
singoin Taipalsaarella ja mitä teh-
dään täällä? AVATAAN EXCELEI-
TÄ JA VEDELLÄÄN TANGENTTE-
JA! Joku roti pitäis olla.”
- Tuntematon sotilas
(Ja rauhoitutaanpa. Mikäs viesti se
tämäkin oli?... (toim. huom.))
”mistä yliopistolta saisi käyttöönsä
aina silloin tällöin hätätilanteessa
vasureiden saksia?”
- oikurien maailma?
”Onko syytä sille että kun koulun
hisseissä painaa oviensulkeutumis-
nappia niin tää nappi pelailee ”hie-
man” varman päälle ja odottelee
että se yksjalkainen sokea goblinkin
kerkeää toisesta päästä Lappeen-
rantaa siihen samaan hissikyytiin.
Ja säästää jalkojaan mennen yhden
kerroksen ylöspäin?”
- Se on puol sekuntia ja siinä
”Vaaliuurnilta saamieni tietojen
mukaan minun olisi pitänyt päästä
läpi valtuustoon!”
- Ankan Aku
!
Tässä oli luultavasti kaikki lukijoiden avautumiset tämän vuoden osalta. Kehoitamme jokaista lukemaan juttuja omalla vastuullaan. Aina kaikki ei ole sitä miltä näyttää
ja lukijamme eivät aina ilmaise palstallamme asioiden todellista tilannetta. Joskus ilmassa on jopa kärjistämistä, ja tuulesta temmatut jutut saattavat joskus päätyä
lehteen. Näin kävi viime numerossa KeTeK:n fukseista kertovalle lukijamme lähettämälle tekstiviestille. Pahoittelemme aiheutunutta tuskaa.
”En ikinä muista avata ovia iltaisin
siitä ovenavausnappulasta vaan vään-
nän siitä rautajutusta ja näin availen
ovet itselleni. Pahoitteluni ovien yllä-
pitäjille.”
”En kerkeä tänä vuonna Lappeenran-
taan, ja siitä syvät osanottoni”
- Joulupukki
”Wikipedian avulla googlailen Ilta-
tähden Photoplayhin illasta toiseen
Trivial Pursuit-enkat. Säälittävää
kenties, mutta pitää minunkin saada
nimeni historiaan.”
- Slava Kozlov
”Joskus jätän sormenjälkitahroja ik-
kunoihin. Yritän yleensä ne myös put-
sata.”
-sottapytty
”Tulin kouluun tossa lokakuussa il-
man sitä kuumeetonta päivää. Söin
”Suuren suuret pahoittelut KeTeK:lle
kaikenlaisesta mollaamisesta sekä
heidän fuksiensa moraalisen selkä-
rangan kyseenalaistamisesta. Toki
eivät tulevat mustan kantajat täytte-
le itse läystäkkeittään. Kuhan heitin
vaan, haluisin kovasti ekana Saimaa-
seen ite.”
-Kyylefin tekstaripalstan anonyymi
”vitsailija” (toim. huom.)
”Pahoittelut hammasrivistön kohta-
losta Ville Peltoselle”
-jääkiekko
”Olen hukannut yhden pääaulan
säilytyslokerikon avaimen. Pyydän
anteeksi säilytystilan tuhoamisesta,
mutta myöskään minä en ole kärsi-
mykseltä säästynyt: Lokerikossa on
lukon takana tuikitärkeä Enklaavi-
tarrani. Sniff…”
- a Vain puuttuu…
myös kanttiinissa, toivottavasti ku-
kaan ei nyt turhaan sairastunut…”
- sicko
”Anteex! Luulimme asuvamme Det-
roitin ghettoissa!”
- Sammonlahden ex-gangsta-räppä-
rit
”Sori, eihän se pyöri sittenkään!”
-Galileo ”kerrankin väärässä” Galilei
”Vaklailen simona jengin pin-koodeja
sodexhon kassalla… mutten toki niitä
käytä mihinkään muuhun kuin har-
ratustarpeisiini. Joten pahoittelen,
mutta ei se pieni kämmen siinä mi-
tään estä näkemästä.”
-aina sen halvimman tuotteen kanssa
kassalla kyttäävä…
”Pahoitteluni kirkkaista haalareistani
krapulaisille”
- Enklaavilainen
Toivottavasti edes muutamien oloa tämä tunnontuskien vapauttaminen helpottaa. Myös Kyylef haluaa pyytää anteeksi kaikkia vääriä tekojaan.
”Hävittyään vasta-alkajille
puoliammattilaiset lähtivät
kentältä ovet paukkuen”
Teksti: Susanna Sirviö Kuvat: Magali Alves
KYYLEF 10
Enklaavi järjesti pesäpallon peluuta
vaihto-opiskelijoille alkusyksyisenä
sunnuntaina syyskuun 21. päivänä.
Vaihto-opiskelijoiden suunnalta tuli
heti lukukauden ensimmäisten viik-
kojen aikana toivomuksia pelipäivän
järjestämisestä. Iltamissa kerrotut
tarinat suomalaisesta kansallislajis-
ta olivat siis näemmä luoneet innos-
tusta... Loppujen lopuksi paljastui,
että halukkaita pelaajia olisi riittä-
västi kunnollisen päivätapahtuman
luomiselle. Ja siitä kaikki alkoi.
Pelipäivänä sää suosi kaikkia pelihimoisia pa-
remmin kuin kukaan uskalsi toivoa. Aurinko
paistoi lämpimästi kevyen tuulen viedessä liian
kuumuuden kuitenkin pois pelaajien kropista.
Keskustan tuntumasta varattu pesäpallokenttä
oli (luonnollisesti) täydellinen paikka pesäpallo-
intoilijoiden halujen lievittämiseksi. Lisäksi va-
rusteiden piikkiin ei kukaan lajin tulokas voinut
epäonnistumisiaan laittaa, vehkeet ja vermeet
olivat Lappeenrannan pesäpallojoukkueelta Pe-
sä Yseiltä lainattuja. Näin ollen puitteet Tahko
Pihkalan urheilun pelaamiselle olivat täydelli-
set. Enklaavi kiittääkin suuresti kaikkia pelailun
mahdollistaneita tahoja.
Aluksi tietenkin me suomalaiset ”pesäpallon
suuret taitajat (…)” opetimme ja kerroimme pe-
säpallon saloja, joista vaihtarit pääsivät todella
nopeasti perille. Aiemmin viikonloppuna tapah-
tumaan osallistuneiden hallituslaisten keskuu-
dessa Iltatähden kupeessa suoritettu kertaus-
harjoitusleiri osoittautuikin jo tässä vaiheessa
erittäin hyödylliseksi. Viimeisten pelimuistojen
sijoittuessa peruskouluun oli omien läpiruos-
tuneiden taitojen harjaannuttaminen, tai ehkä
pikemminkin uudelleenluominen, erittäin tar-
peen.
Mailanhallinta, pallon heittely sekä silmä-
käsi-koordinaatio olivat alkutaipaleella hieman
hukassa itse kullakin, mutta lopulta alkoi peli-
seurueemme saada hieman otetta pesäpallos-
ta. Varsinkin Aasian kaukaisemmalta puolelta
saapunut, ilmeisestikin krikettiä hieman enem-
mänkin harrastanut vaihto-opiskelija osoittau-
tui parhaimmaksi pallon heittelijäksi mitä me
suomalaisetkaan olimme nähneet.
Itse pelien alettua osoittautui moni vaihto-
opiskelijamme erittäin hyväksi pesäpalloilijaksi.
Erityisesti osumatarkkuus palloon sekä lyönnit
muutenkin olivat sitä luokkaa, että paikalle olisi
tarvittu kenties muutaman paikallisen joukku-
een värvääjät etsimään ulkomaalaisia vahvis-
tuksia joukkueensa rosteriin. Kolhuilta emme
valitettavasti säästyneet pelaamisen tiimellyk-
sessä, ja erityisesti tytöt saivat kolhun jos toi-
senkin erinäisistä syistä pelien ja harjoitusten
aikana. Esimerkiksi tämän lehden päätoimitta-
ja tempaisi vahingossa pallon lyönnistä suoraan
etukopparina olleen vaihtaritytön ylävartaloon,
mutta vammoilta säilyttiin. Muutenkin nämä
mm. portugalilaista ja puolalaista tyttöenergiaa
edustaneet tytöt osoittivat olevansa reippaita ja
eteviä urheilijoita, jotka eivät turhasta valita.
Kaiken kukkuraksi me enklaavilaiset olimme
iloisia siitä, että luotimme intuitioomme käyttä-
en pelivälineenä tennispalloa emmekä kivenko-
via pesäpalloja.
Yli kolme tuntia kestäneiden pelailuiden
jälkeen pelikentän viivojen jo haalistuttua oli
hiljalleen aika lopetella pelit tältä erää. Käm-
menpohjat kentänpunaisina ja posket uupu-
muksesta ja ulkoilmasta punoittuneina oli po-
rukka väsynyttä mutta selvästi aidosti iloista
ja tyytyväistä. Jälkikäteen sainkin pelanneilta
vaihtareilta todella paljon positiivista palautet-
ta ja kiitosta. Näin ollen odotankin innolla ensi
kevään pesäpallotunnelmia…
Uudessa ja vaikeassa onnistumisen riemu lienee
se kaikkeista suurin ja tavoiteltavin riemu. Kuvassa
osuman jälkeinen Magali Portugalista.
Kuvasta löytyy monen monta pesiksen
tulevaa suurlähettilästä. Laji noussee
olympiamittelöihin jo tällä vuosisadalla.
KYYLEF 11
Tämän syksyn vuosijuhlista on vierähtänyt jo
kaksi kuukautta ja nyt on hyvä kerrata hieman
mitä kaikkea siihen vaadittiin. Suunnittelu alkoi
heti alkuvuodesta, jolloin aloimme kovalla tar-
molla miettiä paikkojen lisäksi yhteistyökump-
paneita. Tänä vuonna illallispaikaksi valittiin
lopulta tunnelmallinen Lappeenrannan Kasino,
joka osoittautui juuri oikean kokoiseksi näyttä-
möksi130 vieraan juhlillemme.
Kevään ja kesän aikana varmistuivat juhlien
puhujat, kutsujen ja pöytäkolmioiden ulkonäkö
sekä illallisen menu. Syksyllä koulun alettua työ-
tahti porukassamme kasvoi eksponentiaalisesti
ja pikkuhiljaa juhlien palapelin palaset alkoivat
loksahtaa kohdalleen. Kutsut lähtivät postiin,
kokkareiden pikkusuolaiset tarjottavat tuli tes-
tattua ja silliksen teemakin saatiin päätettyä.
Koitti vuosijuhlaviikko, jota oli kauhulla ja innol-
la odotettu vuoden alusta lähtien. Kiirettä riitti
edelleen paikkojen valmistelussa ja tarvittavien
tavaroiden haalimisessa kokoon. Yhtään stres-
siä ei ainakaan helpottanut se, että kahta päivää
ennen juhlia pöytäkolmioiden ja lauluvihkojen
painopaikka kärsi vesivahingosta rakennuksessa
sattuneen tulipalon takia. Näytti ehkä jopa jo sil-
tä kuin vuosijuhlajumalat olisivat kääntänet sel-
känsä meille jo ennen lähtölaukausta.
Ensimmäinen juhlien tapahtuma oli monopoli-
turnaus, joka pidettiin ravintola Giggling Mar-
Lahjoja riitti ympäri Suomen maata.
Kuva: Juha Viitakangas
KYYLEF 12
Enklaavin opinto-
ja kv-vastaava
Susanna Sirviö
oli tärkeässä roolissa
tiedekuntamme
saavuttamassa
merkittävässä
voitossa.
linissa. Tuomareita lahjottiin kostein keinoin ja
leikkiraha pyöri omistajalta toiselle oikean rahan
valuessa hiljalleen pelaajien taskuista baaritiskin
toiselle puolelle. Kova ja epäreilu peli oli illan
sävel, ja tosissaan monopolia pelaamaan tulleet
henkilöt saivat pettyä. Heitä ei kuitenkaan pai-
kalla ollut, vaan joukkueet koostuivat hieman
muokatun monopolin ammattilaisista. Pelaa-
jistossa oli niin paikallista kuin ulkopaikkakun-
talaistakin edustustoa. Ilta sujui suuremmitta
ongelmitta ja väki pääsi hiljalleen odotettujen
juhliemme tunnelmaan.
Juhlapäivänä karkelot aloitettiin cocktail-tilai-
suudella Skinnarilan Hovissa, jossa Enklaavin
hallitus vastaanotti mitä hienoimpia 17-vuotis-
lahjoja. Fuksiapurit olivat valmistaneet maistu-
via pikkusuolaisia ja kuohujuoma kruunasi tilai-
suuden.
Lahjojen jakamisen jälkeen siirryimme bus-
seilla illallispaikalle Lappeenrannan Kasinolle,
jonka miljöö oli ihanan syksyinen. Itselleni alkoi
nousta taas pienoinen paniikki, koska istumajär-
jestyksessä oli kaksi ihmistä väärissä pöydissä ja
kaikille paikoille ei ollut riittänyt lauluvihkoja.
Siinä vaiheessa ei kuitenkaan enää mitään voinut
ja eivät nämä ongelmat näyttäneet loppujen lo-
puksi monenkaan juhlamieltä vaivaavan. Illalli-
nen saatiin käyntiin ja ainakin omasta mielestäni
se vastasi kuvitelmiani vuosijuhlista, joiden jär-
jestämisessä halusin olla mukana. Puhujat olivat
mahtavia ja ruoka herkullista.
Juhlat jatkuivat Jängyn Erämiesten metsästys-
majalla, jossa Dj Henri soitti musiikkia ja ilta-
palana tarjoiltiin lappeenrantalaiseen tyyliin
lihapiirakoita. Jotkut pirteimmät ja kovakuntoi-
simmat jatkoivat juhlintaa vielä kellariin aamun
jo kolkutellessa ovella.
Sunnuntai alkoi pirteissä tunnelmissa, kun kaik-
ki (tai lähes kaikki) pakkautuivat busseihin kohti
merihenkistä sillistä. Joillekin ekstrajännitystä
aiheutti matkan varrella ollut lossikyyti. Perillä
odotti mm. ”pallomeri” ja onginta, josta sai päi-
vän henkeen sopivia palkintoja. Perunasalaatti ja
muu suolainen meni kaupaksi, vaikka jotkut kes-
kittyivätkin enemmän juomapuoleen. Aurinko ja
tuuli tervehtivät kaikkia aurinkolasipäisiä synttä-
rivieraita Lamposaaren upeissa maisemissa.
Omasta puolestani haluan lämpimästi kiittää
koko Enklaavin hallitusta, innokkaita fukseja ja
kaikkia muita, jotka mahdollistivat nämä mahta-
vat juhlat. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä
haluan antaa ison kiitoksen yhteistyökumppa-
neillemme, jotka tänä vuonna olivat seuraavat:
*Nordea
*SK-ravintolat
*Larox Oy
*Mediakolmio Oy
*Etelä-Saimaa
*Real Snacks
*Paulig
*Sefe
Elina Tarkiainen
Enklaavi ry:n emäntä 2008
”Näytti ehkä jopa jo
siltä kuin vuosijuhla-
jumalat olisivat kään-
tänet selkänsä meille”
Speech!
Silliksellä sää
suosi ja seura
viihdytti paikalle
kyenneitä.
Teksti: Elina Tarkiainen Kuvat: Ville Karhuviita
KYYLEF 13
Here’s a very brief look at the news concerning our
most colourful (partly pun intended) group, the
exchange students (of which we have an enrasmous
amount here)…
So…
Giggling Marlin is still alive and well. No big surpri-
ses coming from that direction anytime soon. Member
Card is still useful, keep your eyes and ears open for
discounts.
In Karankokatu people ought to be silent during the
night. Every year this seems to be an issue, but what
the heck. Those who care (namely the Finnish) tend to
move out. Let us all pray and hope that someday we
will have harmony in LUT’s 2nd campus-area. Kyylef
has Karanko in its prayers.
Exams are coming up once again. Remember to study
hard and well.
Snow has hit the ground, at least for a little while.
Those of you who don’t know, snow is just water that
is cold, so really it’s no biggie. We at Kyylef (meaning
each and every one of our staff) hope you get joy out of
snow. Just remember to dress up warmly so you won’t
get sick. And please be careful while you are walking,
sometimes the ground can be rather slippery and the-
refore dangerous.
Finally, we wish you a merry Christmas and a happy
new year! Some of you we will see next year as well.
Don’t be strangers, we will not bite. Or speak.
Btw. This magazine is done by the
business students’ guild Enklaavi
(the neon yellow-coloured overalls).
Gongrats on
finding the
only article
with English!
Kaikkien kyltereiden paras kaveri ja
lämpimin olkapää Kylli on vaihtunut
yliopistollamme. Reippaan ja ystäväl-
lisen Tanja Haapasalon tilalle olemme
saaneet reippaan ja ystävällisen Sant-
tu Kottilan.
Tanjan siirryttyä muihin tehtäviin
SEFEssä valittiin Santtu lokakuusta
lähtien yhdyshenkilöksi hoitamaan
LUT:n kauppatieteilijöiden asioita.
Määräaikaisena nyt ainakin helmi-
kuun loppuun kylläävä Kottila on tut-
tu ainakin osalle opiskelijoistamme jo
ennestäänkin, onhan hän nykyisessä
LTKY:n hallituksessa toisena sosiaali-
poliittisena vastaavana.
Helsingistä kotoisin oleva S.K. on
jousimies. Ikää tällä jousimiehellä on
22 vuoden verran. Hirven idolikseen
sekä toteemieläimekseen ilmoittava
uusi Kylli pelaa jalkapalloa harras-
tuksenaan ja toimii urheilun saralla
aktiivitoimessakin, nimittäin Parrun
puheenjohtajana. Kottilan elämän
portfolioon kuuluu totta kai myös
opiskelijariennot.
Pikaisen ja intensiivisen koulutuk-
sen uuteen jobiinsa saanut Kylli ha-
keutui suojelusenkeliksemme, koska
Kyllin-toimen käytännönläheisyys
viehätti. Nyt hänellä on missionaan
levittää SEFE-tietoutta LPR-kyltereil-
le kaikin mahdollisin keinoin. Myös
tässä lehdessä hän debytoi Kyllin hy-
vää-palstan kirjoittajana. Ottakaam-
me kaikki siis kaikki tarvittava apu ja
tuki irti yhdyshenkilöstämme! Santtu
on henkilökohtaisten kokemusten pe-
rusteella helposti lähestyttävä henki-
lö. Johtaminen ja organisaatiot ovat
Kylli-Kottilan pääaine, joten hänellä
on myös kompetenssia asioidemme
järjestelmälliseen hoitamiseen ja or-
ganisointiin (kai siellä pääaineessa
sitäkin opetetaan…)
Toivottakaamme siis näin hieman
myöhässä Kylli-setämme tervetulleek-
si kaitsijaksemme. Jotta Santtu ei jäisi
etäiseksi ja pelottavaksi möröksi, jolle
ei uskalla mennä kertomaan SEFE-
asioitaan ja kylterikysymyksiään, ker-
rottakoon vielä pieni inhimillistävä
yksityiskohta hänestä: hänen hius-
mallinsa oli ennen pidempi.
Santtu Kottilan 1. Kyllin hyvää-palsta
löytyy sivulta 21. Siirry siis sinne tai lue
seuraava kirjoitus ennen Sefe-aukea-
malle pääsyä.
Uusi kylteriyhdyshenkilö otti osaa
keväällä järjestettyihin
Kylterisitseihin. Kuten kuvasta
selviää, oli hänellä jo tuolloin kyky
nousta esiin ja tuoda
paikallisen kylterin ääni esille.
Esimerkiksi laulun muodossa.
KYYLEF 15
Pokeriammatilainen Aki Pyysing
ei antanut etua kanssakilpailijoilleen:
myös hänen eteensä jaettiin
aina kaksi omaa korttia.
Kuvat: Paavo Ritala
Pokeri on ollut jo lukuisien vuo-
sien ajan huimasti kasvava peli,
jonka parissa on viihtynyt ja va-
litettavasti myös kärsinyt luke-
maton joukko kaveriporukoita,
rahanhimoisia, pelihimoisia se-
kä muunlaisia pelureita. Pelin
eri versioiden säännöt ovat usein
helposti omaksuttavia ja monet
poptähtiaseman saavuttaneet
ammattilaiset sekä viihdyttä-
vyysarvoltaan korkeat pokeri-tv-
ohjelmat ovat osaltaan luoneet
massaryntäyksen taskukorttien,
ohivetojen ja all-inien maail-
maan. Pelimerkit painoivat ko-
vasti myös Lappeenrannan illan
vaakakupissa perjantaina 24.10.,
jolloin Etelä-Karjalan Ekonomit
ry järjesti pokeri-illan ns. kolmi-
kantahengen mukaisesti.
”Ilmaiseksi mukaan
pelaamaan päässeet
kylterit saivat nauttia
EKE:n järjestämästä
illasta”
KYYLEF 17
Etelä-Karjalan Ekonomit ry on maakunnan eko-
nomien yhteistyö-, palvelu- ja etujärjestö, jolla
on tänä päivänä hieman vajaat 400 jäsentä. Ai-
ka ajoin SEFE:n jäsenjärjestö EKE järjestää kol-
mikantaisia tilaisuuksia, jossa mukana ovat siis
Etelä-Karjalan Ekonomit, SEFE sekä me paikalli-
set kylterit. Tilaisuuksien ideana on viettää aikaa
yhdessä kolmistaan sekä tutustua ja verkostoitua
meidän kaikkien yleisen edun hyväksi. Tällä ker-
taa Etelä-Karjalan Ekonomien hallituksen tiedo-
tusvastaavan Paavo Ritalan järjestämä iltama oli
pokerin värittämä.
Paikalle keskustan maanalaiseen Golden Apple-
yökerhoon saapui illan hämärtyessä kolmisen-
kymmentä turnauspelaajaa. Illan pokeriturna-
ukseen oli osanottopaikat jaettu suurin piirtein
puoliksi paikallisten kyltereiden sekä ekonomien
kesken. Korttiehtoon erikoisvieraaksi ja asian-
tuntijaksi saapui Lappeenrannan Lauritsalasta
lähtöisin oleva pokeriammattilainen Aki Pyysing,
joka kunnioitti turnausta ottamalla siihen myös
itsekin osaa.
Ennen kuin panokset alkoivat lennellä pöytäkan-
kaille ja pelaajat ulos turnauksesta oli pelaajilla
sekä heidän kannattajajoukoillaan tilaisuus saada
hieman ravintoa ruumiilleen ja aivoilleen. SEFE:n
markkinointisuunnittelija Maria Saarikoski oli
paikalla kertomassa ekonomeille ja kyltereille saa-
tavilla olevista eduista ja palveluista. Kuohuviiniä
ja lämpimiä leipiä nauttinut kuulijakunta sai toki
hyödyllisen tietopaketin lisäksi kylmentyvän syk-
syn varalle myös SEFE:n perinteistä huulirasvaa.
Ekonomiliiton kevyen tietoiskun jälkeen oli
Aki Pyysingin vuoro esitellä hieman itseään sekä
uraansa. Helsingissä ekonomiksi vuonna 1986
valmistunut Pyysing heitti kattavassa tarinatuo-
kiossaan monenmoista nippelitietoa ja otteita
kokemuksistaan niin talousalan pelikentiltä kuin
pokerin rahamaailmoistakin. Läpivalaisu poke-
rista toimeentulonsa saavan miehen elämään oli
kuin ekonomi johtajanpaikalle sopiva alkusoitto
puhetta seuranneelle turnaukselle.
Illan verbaalisen tarjonnan tullessa päätökseen
oli aika repiä auki tuoreiden korttipakkojen muo-
vikuoret ja aloittaa korttien jakaminen vielä täysi-
en pelimerkkipinojensa takana jännittäneille mit-
telijöille. Monen mielessä oli varmasti arka toive
siitä, että juuri omalle kohdalle sattuisi se monste-
rikäsi, jolla Lappeenrannan lahja pokerimaailmal-
le, A. Pyysing, heitettäisiin laulukuoroon.
Kännykän torkkutoiminnon ääntä muistuttava
kellontikitys ilmoitti Golden Applen illassa tasai-
sin väliajoin hetket, joilla ns. sokkopanokset tup-
laantuivat, samalla kun pelaaja yksi toisensa jäl-
keen jäi ihmettelemään pöydän laidalle mihin se
viimeinenkin pelimerkki hupeni. Armoa ei annet-
tu vähäisimmissäkään määrin ja jokaisen pelaajan
pokerinaama joutui jopa kovemmalle koetukselle
kuin Batmanista tuttu Jokeri-naama.
Taiston edettyä siihen vaiheeseen, jossa illan her-
ruudesta oli kamppailemassa enää kaksi kivikovaa
pokerihaita, ei istuvien henkilöllisyys ehkä yllät-
tänyt kovin monia. Paikalle dominoimaan saa-
punut Pyysing oli kasvotusten lehtorimme Jouni
Nousiaisen kanssa. Nousiainen, jolla ei ennen ilta-
maa ollut tosin mainittavaa pokerikokemusta, oli
selvästikin edennyt finaalikaksikkoon ”Talous- ja
finanssimatematiikka”-kurssilla väläyteltyjen las-
kutaitojensa avulla. Todennäköisyyslaskentahan
on yksi eväs pokeripelaajan rinkassa matkalla Las
Vegasin finaalipöytiin. Lopulta, ikään kuin kruu-
natakseen alussa pitämänsä ammattilaispuheen,
Aki Pyysing vei mestaruuden parituntisen turna-
uksen päätteeksi.
Ilta päättyi tyytyväisin mielin koko kolmikannan
keskuudessa. Voiton vienyt ammattilainen Pyy-
singkin oli jälkeenpäin mielissään illasta ja saa-
mastaan kutsusta. Ahkerasti omasta mielestään
Lappeenrannassa käyvällä illan sankaripelaajalla
oli muutama neuvo hihassaan ässäkorttien seura-
na kyltereille. Ekonomi Pyysing haluaa painottaa
valmistumisen tärkeyttä. Melko itsestään selvältä
kuulostava neuvo tulee kokemuksesta, sillä ennen
siirtymistään pokeriammattilaiseksi ehti Pyysing
toimia kaupallisella alalla. Pokeriuran varrelta
noukittu tärkein neuvo kuuluu taas seuraavasti:
”Älä pelaa rahalla, jota et voi hävitä”. Nämä kaksi
Another one takes the pot.
Baaritiloissa käyty turnaus
antoi käden häviäjille
mahdollisuuden saada
lohtua edestään tai tiskiltä.
Joiltakuilta (allekirjoittaneelta)
pelimerkit hupenivat juomalasin
sisältöäkin nopeammin.
KYYLEF 18
KYYLEF 15
kehäketun ohjetta on jokaisen hyvä iskostaa näke-
viin silmiinsä ja pitää ne mielessään.
Etelä-Karjalan Ekonomit tulee järjestämään uu-
sia tilaisuuksia, joihin me kylterit olemme erittäin
tervetulleita. Pokeri-ilta ei ollut ensimmäinen ker-
ta, kun kylterit ovat päässeet kosketuksiin tulevien
kollegojensa kanssa, mm. EKE:n järjestämä viini-
ja juustoilta toi jokin aika sitten kauppatieteistä
kiinnostuneet yhteen. Erityisesti valmistumisensa
jälkeen Etelä-Karjalaan asettuvat kylterit saavat
näistä tilaisuuksista varmasti paljon irti, kun he
pääsevät jo varhaisissa ajoin kiinni paikalliseen
ekonomikulttuuriin. Pokeri-ilta saa Kyylefin tie-
tojen mukaan jatkoa tulevaisuudessa, ja muitakin
tilaisuuksia on vireillä, joten yhteistyö tulee jatku-
maan lämpimissä tunnelmissa myös lähitulevai-
suudessa. Viihteellinen ja asiapitoinen tarjonta
pyritään pitämään harmonisessa tasapainossa ta-
pahtumia mietittäessä.
Enklaavi ei ole tuntematon tekijä paikallisten
ekonomien piireissä: Enklaavin puheenjohtajalla
on opiskelijajäsenpaikka EKE:n johtokunnassa ja
kylteriyhdyshenkilö eli Kyllimme lukeutuu myös
tähän joukkoon. Ideamme ja toiveemme tuodaan
siis heidän kauttaan ilmi ekonomipiireissä, ja jo-
kainen, jolla on jotain viestiä/ideaa/ehdotuksia
Etelä-Karjalan Ekonomeille, voikin vapaasti ottaa
yhteyttä ensi vuoden puheenjohtajaamme Tuuli
Marttilaan tai Kylliimme Santtu Kottilaan asian
tiimoilta.
Etelä-Karjalan Ekonomeista lisätietoa löytyy hei-
dän sivuiltaan www.eteläkarjalanekonomit.fi.
Finaalipöytää edelsi
kolme alkupöytää, joiden
parhaimmisto eteni
kivenkovaan finaaliin.
Illan päätteeksi vierailevan
tähden (Aki Pyysing, vas.)
sekä tilaisuuden järjestäjän
(Paavo Ritala) oli helppo
hymyillä onnistuneen
pokeri-eventin jälkeen.
KYYLEF 19
Autamme jäseniämme veloituksetta työsuhteeseen liittyvissä oikeudellisissa ongelmissa. Usein apumme
on tehokkainta ja arvokkainta silloin, kun nimikirjoituksesi ei vielä ole sopimuspaperin alalaidassa. Niinpä
osana juridista apuamme annamme sinulle kokemukseen perustuvan neuvon: ole meihin yhteydessä
mieluummin etukäteen – jo työsuhteeseesi liittyvien sopimusten allekirjoitusvaiheessa.
SEFE ENNEN ALLEKIRJOITUSTA.
Ota yhteyttä: puh. 020 693 205 arkisin klo 8.30–13.00.
www.sefe.fi > kirjaudu jäsensivuille > oikeudelliset palvelut
www.sefe.fi
KYYLEF 16
Teksti: Tanja Haapasalo
Hola kylterikollegat!
Pikkujoulukiireet on varmasti jo kaikilla päällä ja
opiskellakin pitäisi ehtiä siinä samassa, kolkutte-
leehan tenttiviikkokin vielä ovella ennen joulu-
pukkia. Viimeiset tsemppaukset koulun suhteen
ovat kuitenkin erittäin suositeltavia ja niiden jäl-
keen voi hyvillä mielin rauhoittua joulun viettoon
sekä ansaittuun lepoon. Keväällä voi sitten nau-
reskella rästitenttejä stressaaville kavereille leveä
virne naamalla.
Tapetilla joulu-tammikuussa:
- joulu ja uusivuosi
- kesätyöpaikan haku
- Suomalaiset työmarkkinat ja niiden toi
minta -kurssi
Tuntuuko siltä, että isälle tai isoisälle on vaikea
keksiä sopivaa joululahjaa? SEFE:n jäsenenä
voit tilata edulliseen hintaan sopivan lahjalehden
vuodeksi. Tai mikä estää sinua hemmottelemasta
itseäsi lehdellä ”jonka olet aina halunnut tilata”!
Uusi vuosi ja uudet kujeet. Uuden vuoden bileet
ovat totutusti rankkoja jopa lappeen Rannan
mitta-asteikolla. Siitä huolimatta on muistettava
pitää järki päässä ja huolehdittava myös ystävis-
tä. Uuden vuoden aaton juhlahumussa on myös
paljon muita ihmisiä liikkeellä, joiden toimin-
taan et itse voi vaikuttaa. Tästäkin syystä on hyvä
laittaa vakuutusasiat vihdoin järjestykseen, mi-
käli et niin ole vielä tehnyt. SEFE:n jäsenenä saat
alennuksia tapaturmavakuutuksen lisäksi myös
muista IF:n vakuutuksista.
Aina yhtä stressaava kesätyöpaikan haku kan-
nattaa aloittaa heti tammikuun alussa. Avuksi
kesätyöpaikan hakuun ilmestyy SEFE:ltä Kylte-
rin työnhaunopas joulukuussa yhdessä Ekono-
mi-lehden kanssa. Oppaasta, joka löytyy myös
netistä (www.kylterit.net), löydät apuja niin
CV:n tekemiseen kuin työhaastatteluun valmis-
tautumiseen. Kesätyöpaikan hakeminen voi tun-
tua loputtomalta suolta ja toivottomalta, mutta
jokainen jätetty hakemus on yksi mahdollisuus
lisää sopivan kesätyöpaikan löytämiseen. Älkää
siis luovuttako ja käyttäkää kaikki mahdolliset
kontaktinne kesätyöpaikan saamiseksi. Ja mikäli
työnhaussa tai haastatteluissa ilmenee juridisia
ongelmia, niin muistakaa, että SEFE:n lakimie-
het ovat olemassa juuri TEIDÄN ongelmianne
varten.
Tammikuussa alkaa Suomalaiset työmarkkinat
ja niiden toiminta –kurssi, joka käy HOPS:ssasi
vapaasti valittaviin opintoihin. SEFE on myös
vahvasti kurssilla mukana pitämällä luennot
mm. mielekkäästä urasta sekä työsopimuksesta
ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Kurssista
saa 5 op:ttä ja se on varmasti hyödyllinen kaikil-
le! Ilmoittautuminen kurssille normaalisti We-
boodin kautta kurssin tunnuksella CS34A0450.
Siinä tämänkertaiset asiat Kylliltä. Missä tahan-
sa muissa SEFE:n liittyvissä kysymyksissä saa ja
pitää ottaa yhteyttä minuun hetimiten, kun ky-
syttävää ilmenee.
Rauhallista joulua ja railakasta uutta vuotta toi-
vottaen,
Santtu-Kylli
Santtu Kottila
Kylteriyhdyshenkilö
Suomen Ekonomiliitto SEFE ry
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Puh. 040-743 2811
santtu.kottila@sefe.fi
Poistakaa Boomi
maailmankartalta!
Boomarit on perseestä,
boomarit on perseestä!
Jostain kumman syystä me Sisä-Suomen me-
kan edustajat olemme saaneet hieman vähem-
män mairittelevan laulun kylteriyhteisössä.
Mutta ei hätää – Tampere kestää.
Ihanat boomarit ovat oikeasti rakastavaista
väkeä. Tästä esimerkkinä viime keväänä jär-
jestetty Manse-ilta teidän lalalalappeenranta-
laisten kanssa. Boomin puheenjohtajanakin
tunnetuksi tullut gorillapukuinen mies halai-
li kaikkia saunassa ja tunnelma oli lämmin.
Mustamakkarakin oli sopivan haaleaa.
Jotkut tiukkapipot väittävät, että boomarit se-
koilevat liikaa ”pienessä” maistissa. Kiistän sil-
ti edelleen, että laulun sanat olisivat oikeassa.
Oikeastaan väitän, että muut ovat vaan liian
hyvässä hapessa. Laskeutukaa siis rohkeasti
kanssamme pohjaan asti!
Vaikka ymmärtäähän sen. Teidän pitää olla
siellä itärajalla valmiina ja skarppina jatkuvas-
ti. Sitä ei koskaan tiedä, milloin sedät Vladimir
Vuoden viimeiset kylterikuulumiset saapuivat
postissa Tampereelta. Tampereen yliopiston
Enklaavi-vastine Boomi ry antaa meille
Pete Pokkisen sanoin mietittävää sekä
pohdittavaa, tamperelaiseen tyyliin.
Tamperelainen kylteripäätoimittaja
vapaa-ajan asusteessaan.
KYYLEF 24
ja Dimitri päättävät lähteä eväsretkelle Suo-
meen... Kaino toive siis: pitäkää Suomi pystys-
sä!
Joku mielestään viisas suomalainen akatee-
mikko on todennut, että tekstissä pitää olla
substanssia (itsehän en tiedä, mitä kyseinen
sana tarkoittaa, joten voin kirjoittaa ihan mistä
haluan). Ottakaamme siis pieni katsaus Suo-
men mustamakkarateollisuuden tulevaisuu-
teen.
Taantuma on vallannut maailman, mutta
Tampere voi möllöttää huoletta kartalla. Yt-
neuvottelut iskevät niin rakennus-, metsä kuin
rengasteollisuuteenkin. Mutta mitenkäs mus-
tamakkarateollisuus? Ei mitään hätää, pötköä
tulee aivan entiseen tahtiin!
Oikeastaan tässä nähdään tamperelaisten hie-
no piirre. Matti ja Mervi Tapola ovat ymmärtä-
neet vaihtoehtoiset rahoitusratkaisut. Jatkuvat
Seiska-lehden juttupalkkiot ovat nostaneet yh-
tiön omavaraisuusasteen pilviin ja näistä vink-
kipalkkioista kerätään nyt hedelmiä.
Samat piirteet pätevät myös boomareihin.
Vaihtoehtoiset ja soveltavat ratkaisut ovat eri-
koisalaamme. Tästä osoituksena Boomin lähe-
tyskunnan syksyinen vierailu Enklaavin vuosi-
juhlien sillikselle! Jos omien vuosijuhlien sillis
on vasta puolen vuoden päästä, niin lähdetään
sitten hakemaan kunnon sillistä...
Vahvojen huhujen mukaan boomarit nauttivat
vierailusta. Muut eivät niinkään.
Niin, viisaiden opettajatätien mukaan jutun ot-
sikko pitäisi myös sitoa tekstiin. Jos boomarit
vaikuttavat joskus yli-innokkailta, kannattaa
miettiä maailmaa ilman boomareita. Boomi
pois maailmankartalta – eihän siitä tulisi mi-
tään!
Suomen suurin yksipäiväinen opiskelijatapah-
tuma Hämeenkadun Appro puuttuisi, Tampe-
reen opiskelijat kuukausittain yhteen keräävät
poikkitieteelliset Haalaribileet loppuisivat. Li-
säksi kukaan ei kantaisi huolta Suomen mus-
tamakkarateollisuuden tulevaisuudesta, eikä
kertoisi illan huonoimpia juttuja jo alkuillas-
ta...
Ja joudutte kuitenkin myöntämään, kyllä teillä
tulisi vähän ikäväkin hassunhauskoja booma-
ritovereita.
Toivotan Boomi ry:n puolesta teille kylmiä
tuulia idästä sekä oikein hyvää juhannusta!
Pete Pokkinen
Kirjoittaja on Boomin päätoimittaja 2008
”Sitä ei koskaan tiedä,
milloin sedät Vladimir
ja Dimitri päättävät
lähteä eväsretkelle
Suomeen”
Hämeenkadun Appro, made by Boomi ry. Onko
sinullakin jo tällainen haalarimerkki haalareissasi?
Hiihaahuu! huutaa Boomin kopla.
”Moro!”-sanalla he tervehtivät
meitä miesie-ihmisiä.
Boomilla on jäsenenään noin
800 kylteriä ja se on Tampereen
suurin ainejärjestö.
E nklaavi pistäytyi marraskuun alussa
Pietarissa, Lappeenrannan läheisessä
metropolissa. Jo kauan oli excursio Itäme-
ren suurimpaan kaupunkiin ollut Enklaavin
haaveissa ja tavoitteissa, mutta syystä tai
toisesta oli retki jäänyt suorittamatta. Tä-
nä vuonna asian laita oli kuitenkin toinen,
kun opinto- ja kv-vastaava Susanna Sirviö
suurella tarmolla hoiti homman kotiin ja
valmisteli yhdelle kylteribussilastilliselle
unohtumattoman elämyksen itänaapurim-
me entisessä pääkaupungissa.
Matkaltamme jäi paljon kerrottavaa ja
muisteltavaa. Niinpä onkin hyvä kerrata
matkamme kulku lyhyesti. Jotta tarinointi
ei jäisi yhden henkilön näkemyksien varaan,
on ohessa kahden matkalaisen kertomuk-
set. Vetovastuussa matkaan lähtenyt Susan-
na sekä fuksimme Anna Kunttu valaisevat
seikkailun etenemistä. Lisäksi myös matkan
kokenut päätoimittaja heittää peliin lyhyitä
ajatelmiaan Annan päiväkirjan jälkikirjoi-
tuksissa.
KYYLEF 26
Teksti: Susanna Sir
From St.Petersburg with love…
(by Susanna Sirviö)
Enklaavi ry:n Pietari-excursio starttasi varhain torstai-aamuna 07:00
yliopistomme edestä. Oma jännitykseni oli mitä korkeimmillaan ja
polviin asti roikkuneet silmäpussini kertoivat yömyöhään asti ura-
koidusta tilinpäätösanalyysin harjoitustyöstä. Lähtö sujui nopeasti,
ja kaikki matkalle lähtijät olivat onneksi ajoissa ja valmiina valloitta-
maan Pietarin kuuluisat kadut.
Saavuimme Pietariin iltapäivän aikoihin aikaa vieneet rajanylityk-
set ja Pietarin ruuhkakadut selätettyämme. Kirjauduimme pikaisesti
hostelliimme ja suuntasimme kohti yliopistovierailua. Pienen harhai-
lun jälkeen löysimme lopulta paikallisen, hieman iäkkäämmän leidin
suuntavaiston avulla Pietarin valtiollisen yliopiston Graduate School
of Managementin, jossa kuulimme mm. kansainvälisestä MITIM-
kaksoistutkinto- ohjelmasta, kerrankin näin pietarilaisesta näkökul-
masta.
Yliopistovierailun jälkeen jokaisen vatsalaukku oli varmasti ku-
tistunut herneen kokoiseksi ja kaikki suuntasivat omille tahoilleen
syömään. Saimme nopeasti huomata, että venäjän kielitaidon alkeet
olisivat todella hyödyksi, jotta epätoivoisesti halutessaan tilata blinejä
ei saisi sitä 2X2 senttimetrin kokoista salaattipurkkia eteensä. Onnek-
semme matkalla oli mukana muutamia venäjän kielen taitajia, joilta
sai matkan aikana kullan ja blinin arvoista apua.
Ensimmäisenä iltana oli kursiolaisilla mahdollisuus osallistua perin-
teiseen venäläiseen illalliseen. Melkeinpä kaikki matkalle osallistuneet
osallistuivat innokkaina tähän tapahtumaan. Perinteinen venäläinen
”silli turkiksen alla”-salaatti ja borschkeitto vodkalla höystettynä vei-
vät ainakin oman kieleni ja mieleni täysin mennessään. Illallisella
oli myös venäläistä laulua, tanssia ja leikkejä, joihin jokainen kuulija
otettiin mukaan ja se toikin mahtavaa huumoria koko iltaan. Oli myös
mahtavaa kuulla Sörnai Gushasta venäläinen versio, joka löi täysin
6-0 suomalaisen sitseilläkin useasti kuullun version. Venäläiseen tun-
nelmaan päästyämme olikin hyvä aika siirtyä Rossi`s-nimiseen klu-
biin, jossa löytyi viihdykettä niin naisen kuin miehenkin makuun.
Seuraavana aamuna klo 10.00 ohjelmassa oli opastettu käynti yhteen
maailman suurimmista taide- ja kulttuurihistoriallisista museoista
Eremitaasissa. Monet kävivät opastetun käynnin sijasta omatoimi-
sesti ihailemassa Eremitaasia ja sen luomuksia. Eremitaasi on itse
rakennuksena jo upea, ja jokainen sen huoneista on uniikki kultaisi-
Kumpi sitten lienee
hienompi: lukuisia
vuosia ylväänä seissyt
pietarilainen muisto-
merkki vai haalareissa
hiljalleen haalistuva
kursiomerkkimme?
”Samaan aikaan
kanssamme Pietariin
matkasi suuri joukko
koulumme vaihto-
opiskelijoita, joten
Lappeenrannan edustus
Pietarin alueella oli
ainakin hetkellisesti
varsin vahva ja nuorekas”
viö, Anna Kunttu Kuvat: Ville Karhuviita
Teksti: Santtu Kottila
pylväineen ja kattokruunuineen. Nautin ehkä keski-
vertoa ihmistä enemmän taiteesta, joten odotin Ere-
mitaasi-käyntiä onnesta soikeana ja sen muotoiset
pääovet jätin myös lopulta taakseni.
Perjantai-iltapäivänä suuntasimme kohti yritysvie-
railua, jolla tällä kertaa tutustuimme suureen venä-
läiseen Baltika-olutpanimoon. Saimme hyvin na-
pakan yritysesittelyn, ja sen jälkeen suuntasimme
kiertämään Baltikan tiloja ja näkemään oluen val-
mistusprosessia. Lopuksi saimme maistella Baltikan
erilaisia antimia ja muodostaa oman mielipiteemme
panimon olutmerkeistä. Itsehän en oluesta välitä,
mutta näin sivullisen silmin Baltikan tuotteet näytti-
vät selvästi täyttävän oluenjuojien odotukset.
Perjantai-illan oopperaesitykseen uskaltautui tai jak-
soi vain kourallinen innokkaita ihmisiä itseni mukaan
lukien. Koska Baltikan yritysvierailulta lähtö viiväs-
tyi, saivat oopperaan lähtijät mahdollisuuden kokea
Pietarin maanalaisen metroverkoston, joka olikin
näkemisen arvoinen erittäin pitkine liukuportaineen.
Esityksenä oli kuuluisa italialainen Giuseppi Verdin
säveltämä ooppera La Traviata, langennut nainen.
Oopperaryhmämme energiataso alkoi ensimmäisen
puoliajan loppupuolella olla täysin olematonta, mutta
onneksemme väliajalla saimme terästettyä itsemme
toiseen puoliaikaan. Oopperatalo itsessään oli todel-
la upea ja koristeellinen rakennus. Lavasteet olivat
näyttävät ja esiintyjien puvustus oli huippuluokkaa.
Oopperasta jouduimmekin sitten suoranaisesti kii-
tämään takaisin hostellille ehtiäksemme seuraavaan
ohjelmaan.
Perjantai-myöhäisillan suosittu ohjelma oli limusii-
niajelu ympäri Pietarin keskustaa katsastaen upeim-
mat ulkonähtävyydet. Tästä kyydistä kaikki näyttivät
nauttivan, sillä Pietari näyttäytyy parhaimmillaan
nimenomaan yöaikaan. Puolentoista tunnin limusii-
niajelu Pietarin suurkaupungissa jätti mieleenpainu-
vat muistot. Hulppean ajelun päätteeksi suuntasimme
kohti Revolution-klubia, jossa saimme ainakin kuulla
paikallisten rap-lahjakkuuksien taidonnäytteitä.
Päätöspäivänä eli lauantaina oli ryhmällä vapaa-ai-
kaa iltapäivään asti, jolloin paluumatka Lappeenran-
taan koitti. Lauantai-aamuna sukelsimme pienellä
porukalla Pietarin kujille etsimään mukavaa paikal-
lista ruokapaikkaa, joka onneksemme löytyi helposti.
Täällä paikallisessa ravintolassa selvisi myös, miten
katkarapuja tilataan, jos kielitaito ei riitä ja ainoa apu
on rakas elekielemme. Lisätietoja elekielen käytöstä
antaa myös Pietari-excursiolle osallistunut Antti Pu-
ranen, joka taitaa tämän jalon taidon kadehdittavan
hyvin. Nautimme vielä ennen lähtöä Pietarin kirpa-
kasta ja aurinkoisesta pakkassäästä käymällä suklaa-
museossa ja verikirkossa. Paluumatka sujui monelta
kanssamatkustajalta hyvinkin rauhallisesti silmät
kiinni, suu auki ja bussin penkki loivaan makuuasen-
toon säädettynä.
Ihastuin Pietariin, vaikka hostellin sentin paksuinen
patja oli yhtä kuin kymmenen laudan pätkää selän al-
la ja hostellin sisustukseen oli panostettu niinkin pal-
”Saimme nopeasti
huomata, että
venäjän kielitaidon
alkeet olisivat
todella hyödyksi”
Limusiinilla pitkin Piearin
yötä. Kuulostaa aivan
kylterimeiningiltä tämä...
Oopperan ystäville Pietari on erinomainen
kohde. Kuukauden jokaisena päivänä löytyy
esitys, joka pärjää maailmanlaajuisessakin
vertailussa. Osa enklaavilaisista suunnisti
katsastamaan La Traviatan.
jon kuin foliopaperista tehdyllä boordilla. Näillä
seikoilla ei kuitenkaan ollut minkäänlaista vai-
kutusta matkalla viihtymiseni kanssa, vaan niistä
jäi ennemminkin hauskoja muistoja. Venäjällä
tarvitsee oikeaa asennetta ja pientä seikkailumie-
lisyyttä. Ennakkokäsitykset ja mahdollinen nega-
tiivinen asenne Venäjää kohtaan on syytä heittää
roskakoriin. Venäjä on kiehtova, suuri itänaapu-
rimme, jonka erilaisuus ja ei-länsimaalaisuus ni-
menomaan viehättävät suuresti. Pietari löysi tien
sydämeeni, joten enköhän löydä oman tieni takai-
sin taas Nevskille ja Neva-joen rannalle.
Suuri kiitos vielä kaikille, jotka auttoivat minua
kauan suunnitteilla olleen Enklaavin Pietari-ex-
cursion järjestämisessä. Tästä Pietarin matkan
järjestämisestä opin hyvin paljon siitä, kuinka eri
tavalla Venäjällä todella hoidetaan asioita kuin
meillä. Ja kiitos kaikille matkaan osallistuneille.
Toivottavasti mieleenne jäi paljon muutakin kuin
liikennemerkkitolpat, otsakuhmut ja miliisin
kommandopipoiset erikoisjoukot. Toivonkin että
Enklaavi järjestää tulevaisuudessa myös Suomen
rajojen ulkopuolelle suuntautuvia excursioita
(poislukien tietenkin Tukholma ja Tallinna), jotka
selvästi herättävät kiinnostusta eri vuosikurssien
opiskelijoissa. Vuosi 2008 lähenee loppuaan ja
pestini Enklaavin opinto- ja kv- vastaavana tekee
samoin, ja haluan tässä onnellisen haikeana toi-
vottaa onnea seuraajalleni ja uudelle hallitukselle
vuodelle 2009.
Anna Kuntun
Pietari-päiväkirja
(+ päätoimittajan ajatuksia)
1. Päivä
Excursio starttasi seitsemän aikaan torstai-aamu-
na. Pietariin saavuimme kello 14 aikaan, mutta
hostellillemme vasta hieman ennen kolmea, sillä
pääsimme läheisesti tutustumaan yhteen kau-
pungin tunnetuimmista ongelmista, nimittäin
ruuhkaan. Hostelli toi mukanaan seuraavan yl-
lätyksen. Tajunnan räjäyttävä wunderbaumimai-
nen haju tuntui makuhermoissa saakka, ja sänky-
jä voisi pehmeydessään verrata saunan lauteisiin.
Seuraavaksi matka jatkui kohti Pietarin Graduate
School of Managementia, jonne saavuimme hie-
man myöhässä pienen harhailun jälkeen.
Illalla odottikin perinteinen venäläinen illallinen,
joka tietenkin huuhdottiin alas vodkalla. Lisäksi
saimme tutustua venäläiseen perinnemusiikkiin
ja kansantansseihin. Maittavan aterian jälkeen
olikin hyvä jatkaa iltaa yökerho Rossi’s:n tiloissa.
Paikallisen tavan mukaan yökerhon ovella oli me-
tallipaljastimet ja miehiltä veloitettiin sisäänpää-
systä 50 ruplaa enemmän kuin naisilta. Kyseinen
paikka on tunnettu mies- ja naisstrippareistaan.
Mielenkiintoinen paikka kaiken kaikkiaan.
”Hostelli todellakin oli mielenkiintoinen tapaus.
Kun seinään oli ilmestynyt reikä, oli tapana nä-
emmä heitellä kevyet foliopaperit päälle uunikaa-
pista korjaamaan aiheutunut vaurio. Niksipirk-
kakin jää kakkoseksi tälle innovatiivisuudelle.
Hostelli kuitenkin oli vajaavuudessaankin erin-
omainen, sillä erilaisine puutteineen ja koomi-
suuksineen se kuitenkin täytti tehtävänsä hyvin.
Näin ollen saimme hyvin majoitettua itsemme ja
paikasta jäi paljon muisteltavaa ja kerrottavaa
jo ilman omia edesottamuksia. Emmehän kuiten-
kaan olleet tulleet nukkumaan ja hengailemaan
majapaikkaamme.
Suuri yllätys allekirjoittaneelle oli, että mones-
sa paikassa länsimaalaisuus loisti täysin pois-
saolollaan, hyvin paradoksaalisesti myös esim.
McDonald’s:ssa (,jonne suurena kulttuurimat-
kailijana toki heti ensimmäisenä päivänä kave-
reiden kanssa eksyimme…). Sanat ”three” ja ”Big
Mac” aiheuttivat vaikeudessaan hämmennys-
tä kasvavan metropolin ydinkeskustan Mickey
D’s:n kassaneidissä, ja tämä vastoin aiheutti
hämmennystä venäjää taitamattomassa turis-
tissa. Lopulta kuitenkin kommunikointi onnistui
naapurikansojen välillä ainakin auttavasti. En
toki olettanutkaan Pietarin olevan länsimaistu-
nut suurkaupunki, mutta edes auttavasti oletin
turistien kanssa tekemisissä olevien henkilöiden
osaavan muutakin kuin venäjän kieltä.”
Venäjän pikapikakurssi
(pelkkä ääntämisohje):
OJ JOLKI-PALKI!
(Voi hitto!)
Kiitokset SEFE:lle
oheisesta kylteri-
venäjä-taskusana-
kirjan otteesta.
Excursion aikana porukalla oli silloin tällöin aikaa jutustella mui-
den matkalaisten kanssa ennen ohjattujen tapahtumien alkamista.
Näin myös ennen Baltika-vierailua (yllä) ja paikalliseen
kauppakorkeaan tutustumista (alla).
KYYLEF 29
2. Päivä
Hyvin kevyen aamupalan jälkeen lähdimme kym-
menen aikoihin kohti Pietarin varmaankin kuului-
sinta nähtävyyttä, Eremitaasia. Talvipalatsin yhte-
ydessä oleva Eremitaasi on maailman suurin tai-
de- ja kulttuurihistoriallinen museo, jossa on noin
kolme miljoonaa näyttelyesinettä. Jo pelkästään
itse rakennus on mahtava kokemus, sillä jokainen
huone on erillinen taideteos kultauksineen ja pyl-
väineen. Kahden tunnin vaeltelun jälkeen olikin
aika taas siirtyä bussiin ja suunnata kohti Baltikan
olutpanimoa. Sivistävä vierailumme tehtaalla päät-
tyi olutmaistiaisiin.
Iltayhdentoista aikoihin hostellimme eteen saapui
kolme hulppeaa limusiinia ja kiertoajelumme kau-
pungilla oli valmis alkamaan kuohuviinin säestä-
mänä. Öinen kaupunki valoineen ja tyyni Neva loi-
vat henkeäsalpaavan maiseman. Parituntinen limu-
siiniajelumme päättyi yökerho Revolutionin eteen,
jossa jatkoimme iltaamme. Revolution osoittautui
suht tavalliseksi nelikerroksiseksi yökerhoksi. Noin
3.30 aikaan koko yökerho hiljeni ja valot sammui-
vat. Kun valot jälleen sytytettiin, oli tanssilattiaa
tyhjentämässä miliisin erikoisjoukkojen yksikkö
kommandopipoissaan ja tietenkin aseistautuneena.
Myöhemmin poistuttuamme paikalta selvisi, että
kyseessä oli huumeratsia. Tuiki tavallista itänaapu-
rissa, mutta kyllä meille suomalaisille tilanne aihe-
utti yhden jos toisenkin harmaan hiuksen.
”Pietarin SWAT:n vierailu oli kyllä mieleenpai-
nuva illanpiristys. Harvemmin sitä saa oluttaan
siemailla pöydässä katsoen kun pipopäinen partio
valuu hiljalleen ohi aseet hollilla tarkastaen kaik-
ki huoneessa olijat. Syytä paniikkiin ei kuitenkaan
ollut, sillä nämä veijarit näyttivät osaavan hom-
mansa ja en uskonut olevani ihan kärjessä heidän
prioriteettilistoillaan.
Limusiiniajelu oli kerrassaan mahtava repäisy.
Suureksi onneksi myös matkaoppaamme sattui
samaan limusiiniin. Tässä vaiheessa iltaa hän oli
jo omissa tukevissa maailmoissaan ja saimme ke-
vyttä komiikkaa mm. hänen vastaillessa Pietari-
aiheisiin kysymyksiimme.”
”Kun valot jälleen syty-
tettiin, oli tanssilattiaa
tyhjentämässä miliisin
erikoisjoukkojen yksikkö
kommandopipoissaan ja
tietenkin aseistautuneena”
Vaikka POAS:n asunnot eivät aina
olleetkaan aivan hienoimmasta päästä...
...kaupungissa riittää enenmmän kuin tarpeeksi
iloa silmille: patsaita, siltoja,
rakennuksia, monumentteja.
Eivätkä paikallisten korkeakoulujen tilatkaan
näölle juuri vahinkoa aiheuta, kuten kuvasta näkyy.
3. Päivä
Kolmas ja viimeinen päivä alkoi väsyneissä mer-
keissä. Kirjauduimme hostellista ulos puolen päi-
vän aikaan ja sen jälkeen olikin aikaa ostoksille.
Majapaikkamme vieressä oli valtava tori, josta sai
kaikkea maan ja taivaan välillä. Oikein mukava os-
tosparatiisi siis. Sovimme Pietari-seurueen kesken
tapaamisen kolmeksi Iisakin kirkolle, josta kotimat-
kamme alkoi. Pysähdyimme kuitenkin vielä matkan
varrella Viipurissa Karusellissa, joka on valtavan
kokoinen ns. turistien ostoskeskus. Olimme takasin
kotoisassa Lappeenrannassa puoli kymmenen ai-
kaan illalla väsyneinä, mutta tyytyväisinä.
Vastoin kaikki ennakkoluuloja Pietari on suhteelli-
sen turvallinen kaupunki, ja suurin vaara on kau-
pungin liikenne. Matkamme sujui ilman suurempia
harmeja, vaikkakin oppaamme jakoi mielipiteitä.
Ehkä hänen työtoimistonsa Riskimatkat kuvaa hä-
nen tapaansa matkustaa. Voisin kuvailla Pietari-
excursiota yhdellä sanalla: SEIKKAILU. Venäjä on
maa, joka jakaa mielipiteitä. Kuten kolikolla, myös
Venäjällä on kaksi puolta. Se on maa, joka on täyn-
nä mahdollisuuksia ja jokaisen kulman takaa löytää
aina jotain uutta.
”Pietari-retkemme oli miellyttävä kokemus. Mikäli
oli jättänyt ylettömän mukavuudenhaluisuuden ja
nirppanokkaisuuden suoraan Skinnarilaan pystyi
matkasta nauttimaan täysin siemauksin. Suoraan
aivoihin asti välillä kolahtanut viemäreiden tuok-
su, kielimuuri, sekoboltsien valtaama tiestö, mitä
turhia niistä välittämään. Kulttuurien kohtaami-
nen ei aina ole ongelmatonta ja maassa maan ta-
valla. Oli suorastaan hätkähdyttävää herätä aika
ajoin siihen ajatukseen, että näinkin lähellä Lap-
peenrantaa on täysin erilainen miljoonien asutta-
ma värikäs maa eli Pietari.”
Perinteiseen venäläiseen illalliseen kuului
ruokaa, viinaksia, tanssia ja laulua, kisoja ja
paljon paljon puhetta ruokapöydissä.
Kaiken kaikkiaan Pietari-excursiolle säästyttiin va-
kavilta ongelmilta ja reissusta jäänyt maku oli po-
rukalla miellyttävä. Mikäli siis kiinnostusta riittää,
ei muuta kuin ensi vuoden hallitusta hihasta repi-
mään, jotta ensi vuonnakin kylterit suuntaavat Poh-
jolan Venetsiaan.
KYYLEF 31
V uosi vaihtuu pian ja samalla myös
Enklaavin hallituksessa vaihtuu
valta ja hallitus vuosimallia 2009 as-
tuu lavalle. Syyskokous valitsi jälleen
hienon joukon innovatiivisia, iloisia ja
upeita persoonia hallitukseensa.
Pyöräytän ajan vuodella taaksepäin ja palaan
muistoissani vuoden takaiseen Enklaavin syys-
kokoukseen -07. Tuona päivänä kekkulikaute-
ni projektivastaavan muodossa sai alkunsa.
Vaikea uskoa, että siitä on todellakin vuosi,
sillä aika on kulkenut kuin siivillä. Vuosi on
sisältänyt unohtumattomia kokemuksia, joita
en vaihtaisi mistään hinnasta pois. Vuoteen on
kuulunut paljon upeisiin ihmisiin tutustumis-
ta, hienoja reissuja ympäri Suomen, onnistu-
misen tunteita hyvin onnistuneista projekteis-
ta ja aivan mahtava ja ihana hallitusporukka,
joiden kanssa olen vuodesta saanut nauttia.
Ja sitten kelaankin ajan takaisin tähän päi-
vään. Ajankohtana jälleen Enklaavin syysko-
kous, jossa valittiin uusi hallitus seuraavalle
toimikaudelle. Kekkulikauteni sai vahvistuk-
sen jatkokaudesta ja tällä kertaa nakki nap-
sahti puheenjohtajan tittelin muodossa. Nyt
haluankin esittäytyä teille ja kertoa itsestäni
tiukkaa faktaa ja kertoa mietteitäni tulevasta
vuodesta.
Olen nimeltäni Tuuli Marttila ja ikää on pääs-
syt kertymään 24 vuotta. Opiskelen toista vuo-
sikurssia kauppatieteitä ja pääaineenani luen
rahoitusta. Juureni juontavat Vantaalle, josta
päädyin Helsingin ja Espoon kautta lopulta
tuttuun ja turvalliseen Skinnarilan vapaaval-
tioon. Ennen Lappeenrantaan muuttoa ker-
kesin kokemaan monta erilaista ”välivuotta”,
joista jokainen on ollut omalla tavallaan hyö-
dyllinen ja opettavainen. Koin kansanopiston
ihanuuden ja ammattikorkeassakin tuli vuo-
si vietettyä lueskellen liiketaloutta. Haave
yliopisto-opinnoista ei ottanut laantuakseen
ja päädyinkin vielä kerran pääsykokeisiin
testaamaan onneani. Tämä kannatti, sillä
nyt tunnen eläväni elämäni parasta aikaa
rakkaassa yliopistossamme ihanien ihmisten
ympäröimänä, laadukasta opetusta saaden ja
uusia upeita kokemuksia keräten.
Mutta mitä ensi vuosi tuo sitten tulles-
saan? Haluan nostaa esille muutaman
tärkeän seikan, joihin Enklaavi tulee
kiinnittämään huomiotaan ensi vuon-
na yhä enenevissä määrin.
KV-toiminta. Ensi vuosi tulee olemaan toi-
nen vuosi peräkkäin, kun hallituksessamme
toimii kv-vastaava, joka on yhteydessä vaih-
to-opiskelijoihin. Mainittakoon kv-vastaavan
(Susanna Sirviö) toiminnasta tänä vuonna,
että hän järjesti mm. pesiksen peluuta vaih-
tareille ja Pietarin reissun jäsenistölle nyt
syksyllä. Haluan lähteä kasvattamaan lähen-
tymistä vaihtareihin päin ja tämä tulee ole-
maan yksi tärkeä missiomme ensi vuodeksi.
Alumnitoiminta. Tämä toiminta sai ensi
askeleensa Enklaavin toiminnassa vuonna
2007. Ensi vuoden hallituksessa on ensim-
mäistä kertaa nimike alumnivastaava ja tä-
män pestin vetovastuun ottaa varanpuheen-
johtaja. Tavoitteena on kasvattaa alumnitoi-
mintaa ja edesauttaa jo valmistuneiden opis-
kelijoiden yhteydenpitoa, saada enemmän
KYYLEF 32
KYYLEF 29
yhteistyötä opiskelijoiden ja valmistuneiden
välille sekä järjestää illanviettoja jo valmis-
tuneille.
Ulkkaritoiminta. Eli suomeksi muiden
ulkopaikkakuntalaisten kauppatieteellisten
yksiköiden kanssa tapahtuva yhteistyö. Ha-
luan henkilökohtaisesti viedä Enklaavin ilo-
sanomaa ympäri Suomea ja häikäistä neon-
keltaisilla haalareillani opiskelijakollegoitani
kaikkialla Suomessa. Haastetta ensi vuoteen
tulee siinä, että haluan matkaani mukaan
yhä suuremman joukon keltahaalarisia nos-
tamaan Lappeenrantaa Suomen kartalle tai
miksei maailmankartallekin. Toinen tärkeä
seikka on se, että haluan nähdä yhä enem-
män ulkopaikkakuntalaisia Lappeenrannan
tapahtumissa, ja tätä tavoitetta tullaan to-
teuttamaan markkinoimalla yhä vahvemmin
tapahtumiamme muille kauppatieteellisille
yksiköille.
Kylterit ja teekkarit. Usein kuulee pu-
huttavan tuosta maagisesta ”Skinnarilan
hengestä”. Sitä on, mutta onko tarpeeksi?
Raja-aitoja kyltereiden ja teekkareiden välil-
lä on saatu kaadettua mielestäni kiitettäväs-
ti viimeisten vuosien aikana. Mutta mutta,
tekemistä sillä saralla vielä löytyy. Yhteis-
työtä pyritään lisäämään jatkuvasti muiden
koulumme kiltojen kanssa ja tähän Enklaavi
tulee kiinnittämään huomiota mm. erilaisia
tapahtumia järjestäessään.
Muutakin uudistumista ja uutta tarjontaa
tarvitaan vuosittain. Paikalleen ei saa jämäh-
tää ja perinteisiinkin tapahtumiin tai tapoi-
hin tulisi aina lisätä jotain uutta maustetta.
Näin ollen tulen pitämään huolen, että En-
klaavi jatkaa kehittymistään, nostaa itseään
yhä uudelle tasolle ja asettaa riman aina
vähän korkeammalle. Tiedossa ensi vuodel-
le on jälleen hauskoja ja mieleenpainuvia
tapahtumia urheilutapahtumista bileisiin.
Näiden lisäksi tärkeänä pidän myös aktii-
vista yhteistyötä yritysmaailmaan ja yliopis-
tomme kauppatieteiden osastoon.
Lähden ensi vuoteen suurella innolla
ja ennen kaikkea erittäin positiivisel-
la ja kehitysmielisellä fiiliksellä. Tu-
len kantamaan puheenjohtajan viittaa
suurella kunnioituksella ja vastuun-
tunnolla sekä edustan Enklaavia ylpe-
änä niin koulussamme kuin muillakin
paikkakunnilla. Ei muuta kuin uusi
Tuuli puhaltamaan ja nokka kohti ensi
vuotta!
Terveisin,
Tuuli Marttila
Enklaavin uusi nuija vuosimallia 2009
Enklaavin hallitus 2009:
Puheenjohtaja: Tuuli Marttila
Varapuheenjohtaja,
Alumnivastaava: Johanna Noreila
Talousvastaava: Teemu Vuorio
Yritysvastaava: Antti Käpynen
Projektivastaava: Tiina Mustonen
Emäntä: Kiti Friman
Isäntä: Anni Wahlroos
Tiedottaja ja sihteeri: Anssi Laine
Fuksivastaava: Patrik Hautala
KV- ja opintovastaava: Minttu Hilden
Päätoimittaja: Suvi Hannula
Onnea valituille!
Enklaavilaiset! Hallitus on meitä kaikkia varten,
joten heihin voi ottaa yhteyttä kaikissa asioissa.
Kuva: Juha Viitakangas
Edullinen opintolaina helpompaa opiskeluaikaa varten
-ROMUSXK]SKUUKKXK]KK^KSNY]^SON_VVS]^K
YZSX^YVKSXKK¬SVWKXTs\TO]^OVcZKVUUSY^K
=YS^K Z`WWZWWK¬ZO"¬
^KSUc]cUYX^^Y\S]^KWWO
Nordea Pankki Suomi Oyj
Teemme sen mahdolliseksi
Kauppakatu 40
Lappeenranta
0200 3000 (pvm/mpm)
nordea.fi
Kunnallisvaalit vierähtivät noin kuukausi sit-
ten. Monikohan osaa nimetä edes puolet tuo-
reesta 71:stä kaupunginvaltuutetusta? Entä
kuinka moni näistä osaisi kertoa, miltä herra
Puolakka tai rouva Hirvikallio oikeasti näyttää
– ihan siltä varalta, että tulisi jotain asiaa? Ja
vielä jos muistaisi sen mukavan valtuutetun
puolueenkin, olikohan se nyt kokoomus vai
vihreät... Noh, whatever, eihän sitä kuitenkaan
ennen seuraavia vaaleja näe. Neljän vuoden
päästä tavataan taas soppatykillä, sitten voi-
daan siitä puolueestakin keskustella. Jos se ei
ole ehtinyt vaihtua.
Niinpä. Ja sitten ihmetellään, miksi kunnallis-
politiikka ei kiinnosta.
Tuoreena kaupunginvaltuutettuna voin sanoa,
ettei minuakaan kiinnosta, kuka tarjoaa vaa-
lien alla hernekeittoa ja kuka lettuja. Pariin
otteeseen Oleksin vaalitohinoissa pyörineenä
minulle luvattiin monesti, että ”oota, käyn eka
syömässä ton demareiden makkaran, niin tuun
sit kuuntelee, mitä kokoomus mulle lupaa”.
Ja kun vaalit ovat ohitse, äänestäjä ei muista
kenen makkaran olikaan syönyt ja valtuutet-
tu ei muista, mitä olikaan syöjälle luvannut.
Ehdokkaat hukkuvat mukavan harmaaseen
valtuutettujen massaan seuraavaksi neljäksi
vuodeksi.
Eipä ihme, että politiikka ei kiinnosta. Maas-
sa, jossa suuri osa kansalaisista ei edes tiedä,
mitkä puolueet ovat maamme hallituksessa
tai mikä se sellainen oppositio oikein on, kun-
nallispolitiikka voisi kuitenkin olla hyvä aree-
na aloittaa. Mallia voisi ottaa vaikkapa USA:n
presidentinvaalikampanjoista. Palopuheita,
bileitä, sanasotaa, mielenilmauksia – kutkut-
tava spektri kaikkea sitä, mitä yksikään ää-
nestäjä ei halua missata. Jopa yliopistot olivat
mukana kampanjoinnissa myymällä koululla
mm. Obaman T-paitoja. Meillä ei saanut edes
jakaa flyereita yliopiston pihalla. Turha puhua
poliittisen tietoisuuden kasvattamisesta, jos
siihen ei anneta työkaluja.
Enkä edes usko ongelman olevan se, että pu-
hutaan vääristä asioista, vaan se, että puhu-
taan väärällä tavalla. Monotoninen, poliittinen
jargon on iskostunut monen poliitikko-wan-
naben suuhun kuin se olisi tie uskottavuuden
huipulle. Missä ovat kaikki värikkäät debatit,
räiskyvät kannanotot ja ennen kaikkea rohkea
kontakti äänestäjiin? Pari Obamaa ei olisi pa-
hitteeksi täällä Lappeenrannassakaan.
Onneksi seuraavalla valtuustokaudella on
kaikki eväät muuttaa kehityksen suuntaa tääl-
lä Lappeenrannassa ja lopettaa kunnallisen
päätöksenteon potema inflaatio. Tervetuloa
vain juttusille – minä en puhu politiikkaa,
vaan suomea.
Anna Kajava
tuore kaupunginvaltuutettu
P.S. Blogistani www.annakajava.com voi val-
tuustokauden alusta alkaen tsekata viimeisim-
mät kuulumiset kunnallispolitiikasta ja muita-
kin ajatuksiani!
”oota, käyn eka syömässä
ton demareiden makkaran,
niin tuun sit kuuntelee,
mitä kokoomus
mulle lupaa”
KYYLEF 35
1. vuosi - Fuksivuosi
Kaikki alkoi muinaisena syksynä 2003, jolloin astuin ensim-
mäisen kerran Lappeenrannan teknillisen yliopiston päära-
kennuksen ovista sisään. Aikana, jolloin kauppatieteiden sii-
peä ei vielä ollut edes olemassa ja tulevat ekonomit siipeilivät
tuta-siivessä. Kaikki oli silloin uutta ja outoa; kaupunki, ihmi-
set, koulu, kaikki. Huolta ei kuitenkaan ollut, sillä opiskelija-
elämä veti hetkessä mukaansa. Fuksiviikot sisälsivät runsaasti
tapahtumaa ja uusia tuttavuuksia. Varsinkin alun tutor-ryh-
mästä tuli pienillä viilauksilla oikeastaan koko opiskeluajan
läpi kestävä kaveriporukka.
Ensimmäinen vuosi meni vauhdilla syksystä Wappuun.
Opintoviikkoja kertyi massiivinen pino hyvillä arvosanoilla
varustettuina ja vieläpä olemattomalla työllä. Kaikki oli help-
poa ja erilaisia opiskelijatapahtumia saattoi kiertää huoletta
haluamallaan vauhdilla. Jälkikäteen katsottuna fuksivuosi ei
kuitenkaan ole helpoin vuosi opiskelijalle, sillä peruskursseil-
la käydessä on aina sidottu tietynlaiseen aikatauluun, jota ei
myöhempinä vuosina enää niin paljoa tarvinnut miettiä. Va-
paus siis lisääntyy myöhemmin.
2. vuosi – Pääaineen valinta
Pääsääntöisesti toinen opiskeluvuosi jatkaa ensimmäisen vuo-
den linjaa esimerkiksi lukuisten opiskelijarientojen ja vaivat-
tomien opintoviikkojen suhteen. Ainoa suuri muutos oli, että
nyt ei enää vain voinut suorittaa peruskursseja vaan oli oikeas-
ti suuntauduttava johonkin suuntaan. Valitsin siis pääaineista
jaloimman eli laskentatoimen. Aineen, jossa suuret rahat tie-
nataan ja jossa debet ja kredit väännetään paikoilleen. Valin-
taa ei ole tarvinnut katua. Eräskin opiskelujensa lomassa työ-
elämässä paljon viihtynyt markkinoinnin opiskelija on usein
salaa haaveillut laskentatoimeen vaihtamista, mutta rohkeus
ei ole siihen hänellä virheellisen valinnan tiedostamisesta
huolimatta riittänyt. Uskaltakaa vain seurata vaistojanne!
3. vuosi – Kurssit valmiiksi
Kolmas opiskeluvuosi oli opiskelujen suhteen jo pidemmälle
menevä. Lähes kaikki tutkintoon vaadittavat kurssi tulivat jo
kasaan ja kandidaatintutkielmakin tuli ajallaan valmiiksi. Ar-
vosanat laskivat ensimmäisistä vuosista jonkin verran, mutta
niiden eteen sai silti tehdä enemmän töitä. Opiskelusta tuli
hetkessä pykälän verran vaativampaa ja silmät katsoivat jopa
aavistuksen verran kaukaisuuteen, jossa häämöttivät gradu ja
valmistuminen.
4. vuosi - Vaihtovuosi
”Bienvenue!” toivotti ranskalainen tutorini minulle Angersin
rautatieaseman aulassa. Miten tänne päädyin? Vaikea sanoa.
Oli hauska muutaman opiskeluvuoden jälkeen kokea virkis-
tykseksi jotain uutta, joten katseet oli käännettävä Lappeen-
rannasta ulkomaille. Pieni Angersin kaupunki Ranskassa ja
maailman mahtavimpiin yliopistoihin lukeutuva ESSCA toi-
vottivat suomalaisen osaajan tervetulleeksi. Puoli vuotta meni
kuin siivillä ja siinä ajassa ehti muutaman croissantin syödä ja
punaviinilasillisen juoda. Huikea vaihtariporukka teki oleske-
Teksti ja kuvat: Teemu Rastas
Kylteri ennättää opintojensa
aikana pitää lukuisia esityksiä...
...rientää
riennoissa...
...sekä käväistä vaihdossa.
lun erittäin mieluisaksi ja opiskelukaan ei loppujen lopuksi ol-
lut hullumpaa. Vaihtariaika oli kokonaisuutena katsoen opis-
kelujen parasta aikaa ja sitä voi lämpimästi suositella jokaiselle
kylterille ja miksei teekkarillekin.
On myös syytä mainita valmistumista nopeuttava hankinta,
jollaista myös suosittelen kaikille. Vierailulla Cognacin seudul-
le ostin itselleni laadukkainta mahdollista konjakkia mitä maa
päällään kantaa: kaikki rypäleet tuohon juomaan on poimittu
vain kaikkein arvostetuimmalta Grand Champagnen alueelta
ja juoman kypsytysaika 70 vuotta, jolloin sekä maku että aro-
mit taivaallisia. Pullolle tuli varsin suolainen litrahinta, mut-
ta siitä tuli porkkana loppuopiskeluille, sillä päätin juoda sen
vasta, kun maisterin paperit olisivat kourassa. Ihme kyllä tämä
lupaus myös piti.
5. vuosi - Gradu
Gradun vuosi. Kurssit olivat muutamaa hassua poikkeusta lu-
kuun ottamatta kasassa, joten oli aika aloittaa viimeisen val-
mistumisen tiellä olleen esteen kimppuun hyökkäys. Aiheen
sain keksittyä vielä kohtuu nopeasti, joten toivoa vanhan tut-
kintorakenteen mukaiseen valmistumiseen vielä oli. Vielä kun
aihe käsitteli mieluisaa pokeriharrastusta, niin kaikki meni ohi
nopeasti. Ei... vanha tutkintorakenne jäi vain haaveeksi. Ei ol-
lut polttavaa tarvetta tehdä työtä valmiiksi vauhdilla ja opis-
kelijan rento elämä tuntui varsin mukavalta. Syksy menikin
rennosti, jolloin koulu käsitti vain hiljalleen etenevän gradun,
muutaman kielikurssin (näistä oli otettava kaikki irti loppuun
asti) ja pari tenttiä. Kevät oli oikeastaan samanlaista, mistä
syystä gradun piti valmistua kesällä. Ei tapahtunut sekään.
Viidentenä vuonna muuttui kyllä oikeastaan se, että monet
opiskelukaverit alkoivat hiljalleen liukua Helsingin suuntaan
töiden ja muiden outojen syiden perässä. Lisäksi koulun bi-
leissä ja tapahtumissa käynti väheni minun kohdallani rajusti.
Alkoi tuntua uhkaavasti siltä, että valmistuminen läheni lä-
henemistään.
6. vuosi - Valmistuminen
Viimeinen vuosi. Vielä starttasi siis yksi opiskeluvuosi, josta
ei onneksi koskaan tullut kokonaista. Gradu ei edelleenkään
edennyt toivottua tahtia, vaikka Wordin usein muistikin avata
aamuisin. Jostain oli vain kaivettava se viimeinen rutistus, jol-
la mustakantinen kirja saataisiin sitä kärsimättömänä odotta-
valle professorille. Muutto Lappeenrannasta Jyväskylään teki
terää, sillä kirjoittaminen alkoi sujua taas uudessa kaupungis-
sa paremmin. Niinpä lokakuun lopussa omaksi hämmästyk-
sekseni gradu oli lopulta valmis. Se oli VALMIS! Se tunne oli
uskomaton, tämä kaikille aiheesta tuskastuville tiedoksi. Ei se
ole oikeastaan kovinkaan vaativa projekti tuo gradu, mutta sitä
vain helposti keksii parempaa tekemistä. Rehellisyyden nimis-
sä täytyy kuitenkin sanoa, että työssäkäynti opiskelujen ohessa
oikeasti vähentää tieteellisen kirjoittamisen intoa. Been there,
done that.
Gradun jälkeen kaikki etenikin kuin se kuuluisa ruusuilla vals-
saus. Kuoharia tuli juotua useaan otteeseen: gradu valmis, gra-
du painoon, gradu painosta, kandin paperit kotiin, gradun pa-
lautus, ilmoitus gradun hyväksymisestä – kaikki erinomaisia
syitä kilistelyyn. Kaikki toki sitten huipentui Skinnarila-salin
huikeisiin juhlallisuuksiin, jossa minut vihdoin kruunattiin
maisteriksi ja ekonomiksi juhlaväen villisti osoittaessa suosi-
ota. Vai oliko todellinen huipennus kuitenkin tuon kuuluisan
konjakin nautiskelu jälkikäteen illan VIP-tilaisuudessa? Ehkä.
Taisi siellä muuten muutama muukin valmistua miksi lie toh-
toreiksi ja insinööreiksi, mutta marraskuun 28. päivä vuonna
2008 oli ehdottomasti EKONOMIN!
Matka ylioppilaasta
kylteriksi ja siitä edelleen
ekonomiksi on vienyt
aikaa muutamia vuosia.
Jokaisella kylterillä on
omanlainen polkunsa
ekonomiksi ja tuntematon
tulevaisuus. Mitähän
kyseessä olevasta
entisestä opiskelijasta
tuleekaan tulevaisuudessa...
KYYLEF 37
Conspiracy - Lopullinen ratkaisu
(2001) (USA/Iso-Britannia)
BBC/HBO
Ohjaus: Frank Pierson Kesto: 96 min.
Pääosissa: Kenneth Brannagh, Stanley Tucci,
Colin Firth
Vuonna 1942 Berliinin Wannseessa pidettiin
yksi maailman historian kylmäverisimmis-
tä ja teknisesti tehokkaimmista kokouksista.
Kokouksen puheenjohtajana toiminut, SS:n
hierarkian yläpäähän sijoittunut Reinhard
Heydrich oli saanut tehtäväkseen valjastaa
kaikki natsivaltakunnan oleellisimmat elimet
yhteen toimiviksi ”juutalaiskysymyksen ratkai-
semiseksi”. Tästä kokouksesta kertoo BBC:n ja
HBO:n yhteistuotantoa oleva, alun perin tele-
visiota varten tehty elokuva Lopullinen ratkai-
su (Conspiracy, 2001).
Elokuvan alussa katsoja pääsee pikaisesti
tutustumaan Kolmannen valtakunnan kirja-
vaan johtohenkilöstöön eri tahojen edustajien
saapuessa talvisena päivänä kokouspaikaksi
valittuun hulppeaan kartanoon. Rauhaisan
idyllin suojiin saapuva joukko on leppoisalla
tuulella nautiskellen luksusjuomia- ja ruokia.
Armottomassa Venäjän pakkasessa samaan
aikaan itärintamalla käytävä raivoisa taistelu
on esillä vain summittaisissa keskusteluissa,
joissa Moskovan edustalla sodan ensimmäisen
suuren kolauksen kokeneeseen Saksan armei-
jaan on vielä täysi usko. Kaiken kaikkiaan ko-
koukseen osallistuu 15 henkilöä, jotka edusta-
vat mm. Gestapoa, SS:ää, eri ministeriöitä sekä
miehitettyjä alueita.
Kokoukselle on alun perinkin varattu hyvin
vähän aikaa. Keskustelun edetessä kaikille ko-
koon kutsutuille alkaakin valjeta, ettei kyseessä
ole demokraattinen keskustelu. Päivän agen-
dana ei lopulta olekaan luoda kaikille sopiva
ratkaisu juutalaiskysymyksen hoitamisesta,
vaan pikemminkin saada jopa uhkaillen jokai-
selta taholta siunaus ja lupaus avunannosta jo
tehdyille suunnitelmille. Kaiken kaikkiaan juu-
talaisten kohtalon ”päättämiseen” menee reilu
tunti. Lopullinen ratkaisu on tehty.
Conspiracy kuvaa kutkuttavan mielenkiin-
toisesti natsikoneiston sisäistä hierarkkista
kamppailua. Monimutkaisen valtaverkoston
eri osien pitäessä tiukasti kiinni omista oikeuk-
sistaan ja päätösvallastaan päädytään kokouk-
sen tauoilla esittämään jopa rivienvälisiä ja ri-
vienpäällisiä uhkailuja toisille puoluetovereil-
le. Lopulta juoniva, sopivasti ystävällisyyttä ja
kovuutta hyväkseen käyttävä Heydrich (Bran-
nagh) saa uppiniskaisimmatkin kokoustajat
ruotuun robottimaisen lähimmän avustajansa
Adolf Eichmannin (Tucci) tuella.
Elokuvasta tulee selkeästi ilmi, miten suuri
rooli suljettujen ovien takana, pienellä ydinpo-
rukalla käydyillä palavereilla ja keskusteluilla
oli Toisen maailmansodan suurrettelöitsijän
hallinnossa. Tärkeimmissä asioissa kokousten
rooli oli toimia virallisena nukketeatterina, jos-
sa valmiiksi juntatut päätökset istutettiin koko
porukan tajuntaan. Eettinen puoli päätöksen-
teossa oli unohtunut, ja juutalaisten oloja ja
eloa tärkeämpiä kysymysmerkkejä olivatkin
byrokratian rattaiden toimivuus sekä mahdol-
liset massamurhista koituvat tekniset ongel-
mat mm. oikeuslaitokselle.
Eettinen vastuu tai sen puute on yksi eloku-
van kantavia teemoja. Raakoja ja epäinhimilli-
siä päätöksiä sopiva ryhmä ei ole arjalaiskiih-
kossa vaahdossa suin meuhkaava kopla, vaan
erittäin korkeasti akateemisesti koulutettu
seurue. Tässä faktassa riittääkin miettimistä
itse kullekin pitkälle tähtäävistä opiskelijoista.
Unohtuuko etiikka ja moraali nykypäivänäkin
yhtä räikeästi, tosin toki erilaisissa asiayhte-
yksissä, kun asioita ratkotaan isojen poikien
kesken ja se oma etu on ainoa tavoiteltava
asia? Kabinettipelien taitajat sekä taitavasti
toisia manipuloivat henkilöt pääsevät varmas-
ti aina pitkälle tavoitteissaan ja saavat ideansa
lyötyä läpi. Tämän voi jokainen johtoryhmien
ja päättävien organisaatioiden elimien maail-
maan aikova pitää mielessään.
Upeasti lavastettu, näytelty ja kuvattu eloku-
va ei lähde moralisoimaan tai alleviivaamaan
sisältöään. Kokouksen ja puheiden annetaan
puhua puolestaan. Elokuvalla on kaikille hil-
jainen sanoma, joka herättänee ajatuksia, var-
sinkin kun talousmaailma on myllerryksissä
pienen joukon tekemien näin jälkikäteen var-
sinkin arveluttavien ratkaisujen jäljiltä. Voi
olla myös, että jos katsoja ei pidä rauhallisista,
henkilöihin ja dialogiin nojautuvista elokuvis-
ta, voi Lopullinen ratkaisu jättää ”hohhoijaa”-
olon. Kyylef kuitenkin suosittelee Conspiracyä,
ihan vaan vaikka historiallisopinnollisistakin
syistä.
Elokuvan käsikirjoitus pohjautuu
kokouksessa mukana olleen, ulko-
ministeriötä edustaneen Martin
Lutherin jäämistöstä löydettyyn
dokumentaation. Tämä on ainut
säilynyt kirjallinen todiste koko
kokouksen olemassaolosta.
Kenraali Heydrich (Brannagh, keskellä) oli
pakotettu silloin tällöin kuuntelemaan vasta-
lauseita ja muiden ehdotuksia
suunnitelmiaan läpikäydessään.
Sinä saat sen ja hän saa tuon, mitäs minä saan?
-Kuppikuntien kokoontuessa Wannseessa eivät
kaikki olleet aina tyytyväisiä saamisistaan.
KYYLEF 39
Kansainvälinen MITIM-maisterioh-
jelmamme kehittyy ja kukoistaa!
Haku tiedekuntamme ainutlaatuiseen Master’s De-
gree Program (CBU) in International Techno-
logy and Innovation Management -ohjelmaan
on alkanut. Kaikki kansainvälisyydestä ja Venäjästä
kiinnostuneet kauppatieteiden kandidaatit hakemaan
hopi hopi! Ohjelman sisällöstä on saatu niin hyvää
palautetta, että kannattaa käyttää tämä ainutlaatui-
nen tilaisuus hyväkseen :) MITIM-ohjelma on eng-
lanninkielinen (venäjän kielen taitoa ei vaadita) ja se
järjestetään yhteistyössä St. Petersburg State Univer-
sity, Graduate School of Managementin (GSOM:n)
kanssa. GSOM on Venäjän johtava ja laajan kansain-
välisen verkoston omaava kauppakorkeakoulu, joka
tarjoaa erinomaiset puitteet kansainväliselle opiske-
lulle. Maisteriohjelma johtaa ainutlaatuiseen kak-
soistutkintoon (double degree). Ohjelmaan valitut
opiskelijat saavat kauppatieteiden maisterin tutkin-
totodistuksen molemmista yliopistoista suoritettu-
aan ohjelmassa vaaditut opinnot. Kaksoistutkintoon
johtava maisterikoulutus on Suomessa ja Euroopas-
sakin vielä harvinaista. Ohjelman tarkoituksena on
kouluttaa kulttuurien erot tiedostavia liike-elämän
asiantuntijoita Suomi-Venäjä – ja toisaalta Venäjä-
EU –akselille. Tavoitteena on vastata liike-elämän
osaamistarpeisiin kummankin maan erityispiirteet ja
kysyntätilanne huomioiden. Ohjelmalla on aktiivinen
yrityselämäyhteistyö ja viimeisin yrityselämäsemi-
naari järjestettiin Pietarissa 17.11.
Ohjelman tasosta ja vaikuttavuudesta kertonee jo-
takin sekin, että ulkoministeri Alexander Stubb kävi
luennoimassa ohjelman opiskelijoille GSOM:ssa lo-
kakuun lopulla. Stubbin luento teki suuren vaikutuk-
sen kuulijoihin ja luento päättyi raikuviin aplodeihin.
Ulkoministeri vastaili myös auliisti opiskelijoiden
kysymyksiin. Tapaamiseen osallistui myös pieni de-
legaatio katilta, ja täytyy tunnustaa, että Stubbin ihai-
lijamäärä lisääntyi ainakin yhdellä :)
Hakuaika MITIM-ohjelmaan on 2.1. - 27.2.
2009. Opinnot alkavat elokuussa 2009. Ohjelmaan
voivat hakea joko alemman tai ylemmän yliopistotut-
kinnon tai tradenomitutkinnon suorittaneet hakijat
ja voin suositella sitä lämpimästi omille kanditutkin-
non suorittaneille opiskelijoillemme.
Lisätietoja: http://www.lut.fi/kati/lsb tai suun-
nittelija Essi Reponen, essi.reponen@lut.fi (05) 621
7214.
Tiedekunnan hyvä opetus on saanut
jälleen tunnustusta!
Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskun-
ta on valinnut vuoden luennoitsijaksi lehtori Markku
Ikävalkon. Hänet palkittiin LTKY:n vuosijuhlassa
18.10.2008. Markku Ikävalko opettaa kauppatieteel-
lisen tiedekunnan Johtaminen ja organisaatiot –pää-
aineessa. Onnittelemme sydämellisesti Markkua upe-
asta suorituksesta!!!
Tiedekuntaneuvoston kevään ko-
kouspäivät
Kauppatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvos-
ton kevään 2009 kokousajat on päätetty. Kokoontu-
mispäivät ovat 14. 1., 11. 2., 11.3., 15. 4., 13. 5. ja
9.6.2009. Palautathan kokoukseen haluamasi ano-
mukset opintosuunnittelijalle aina kaksi viikkoa
ennen kokousta, kiitos! Yllä mainittuina päivinä,
aina ennen tiedekuntaneuvostoa, tiedekunnan johto
tapaa Enklaavin edustajia ja käy heidän kanssaan lä-
pi ajankohtaisia asioita. Enklaavin kautta te kylterit
voitte tuoda esiin asioita, joista tiedekunnan johdon
tulisi olla tietoinen. Tiedekunnan johto pyysi edelli-
sessä kokouksessa muistuttamaan teitä opiskelijoita
tästä mahdollisuudesta.
Pääainevalinnat
Kauppatieteiden koulutusohjelman johtaja on hy-
väksynyt toisen vuosikurssin kyltereiden pääaineva-
linnat. Kaikki pääsivät lukemaan ensisijaisesti ha-
luamaansa pääainetta. Pääaineiden opettajatutorit
tarkistavat valintalomakkeeseen liitetyt HOPSit ja
ottavat yhteyttä, mikäli niissä on korjattavaa.
Valintajakauma oli pääaineittain seuraavanlainen:
Rahoitus 31
Laskentatoimi 30
Kansainvälinen markkinointi 15
Johtaminen ja organisaatiot 10
KYYLEF 40
Hankintojen johtaminen 8
Yritysjuridiikka 6
Strategiatutkimus 5
Yliopiston suomenkielinenkin ly-
henne on jatkossa LUT
Yliopiston viestien yhtenäistämiseksi on päätetty
ottaa käyttöön lyhenne LUT myös suomenkielisis-
sä yhteyksissä. Tiedoksi tämä kaikille kyltereille,
että ette luule kielien menneen ihan sekaisin.
Abi-infot uudistuneet!
Yliopiston markkinoinnissa panostetaan vahvas-
ti uusien opiskelijoiden rekrytointiin. Sitä varten
myös yliopiston lukioinfot on täysin uudistettu.
Enklaavin puheenjohtaja Tomi Pyrhönen kokosi
markkinointihenkisen opiskelijajoukon kyltereitä
ja teekkareita kehittelemään infoihin kokonaan
uuden konseptin. Tästä syntyikin hieno yliopiston
viestinnän alla toimiva projekti. Uudistuneessa
lukioinfossa on iskevä ja markkinointihenkinen
PowerPoint-kalvosarja, jossa parin vauhdikkaan
videopätkän siivittäminä kerrotaan innostavasti
lukiolaisille opiskelijaelämästä Lappeenrannassa ja
millaisiin töihin täältä valmistunut pääsee. Opinto-
tätikin oli esityksen nähtyään erittäin vaikuttunut
:) Tomin johtama joukko oli tehnyt kertakaikkisen
upeaa työtä!
Jos olet innostunut markkinoimaan yliopistoamme
lukioissa, ota yhteyttä viestintäsuunnittelija Laura
Saloseen, puh. 040 764 5370, laura.salonen@lut.fi.
Laita sähköpostiin itsestäsi seuraavat tiedot: nimi,
koulutusohjelma, vuosikurssi ja sähköpostiosoit-
teesi, sekä lukio, johon haluaisit lähteä.
Iloisen Joulun odotuksin ja toivotuksin,
Minna
Opintoasioissa voit ottaa yhteyttä seuraa-
viin täteihin:
Mailis Heinonen – opintoneuvoja
Puh. (05) 621 7227, huone 7351.1
mailis.heinonen@lut.fi
Kaija Huotari – opintosuunnittelija
Puh. (05) 621 7225, huone 7352.2
Vastaanottoaika ma-pe klo 9 – 12.00
kaija.huotari@lut.fi
Kirsti Tiainen – opintosihteeri
puh.(05) 621 7292, huone 7385.2
kirsti.tiainen@lut.fi
Esitä kansainväliseen maisteriohjelmaan
liittyvät kysymykset seuraavalle tädille:
Essi Reponen – suunnittelija,
kansainväliset asiat
puh. (05) 621 7214, huone 7385.1
essi.reponen@lut.fi
Jos olet kiinnostunut jatko-opinnoista, ota
yhteyttä seuraavaan tätiin:
Minna Ranta – opintopäällikkö
puh. (05) 621 7226, huone 7386
minna.u.ranta@lut.fi
Ulkoministeri Alexander
Stubb luennoi MITIM-
ohjelman opiskelijoille
Pietarissa, GSOM:ssa
28.10.2008.
Kuva: St. Petersburg State University,
Graduate School of Management
KYYLEF 41
Varmasti tutun kuuloinen huuto monelle kam-
puksemme tallaajalle, mutta kuka tai mikä on
tämän lennokkaan ja inspiroivan sloganin taka-
na? Mikä instituutio teki itsestään päivänpoltta-
van puheenaiheen Skinnarilan vapaavaltiossa?
Tietenkin LIITTO, yliopistomme poikkitieteelli-
nen salaseura, jonka lonkerot ovat pitkin syksyä
levittäytyneet kaikkialle ja kaikkiin. LIITTOn
tavoitteena ei kuitenkaan ole vallankaappaus,
vaan teekkari- ja kylteritoiminnan alakulttuurin
edistäminen ja oman arvovaltansa kasvattami-
nen. LIITTOn johdossa vaikuttaa Hallitus, jonka
jäsenten henkilöllisyydet pidettäköön salassa sa-
lamavaloilta ja julkisuuden valokeilalta. Heidän
päämajansa, TOIMISTO, kätkee sisäänsä huip-
pusalaisia dokumentteja, vapaavaltion synkimpiä
salaisuuksia ja Liquiditeettiä, joita vartioi Pullon-
henki.
LIITTOn Hallitukseen valitaan uhkarohkeim-
mat teekkarit ja kylterit, jotka ovat osoittaneet
joukkuehenkeä ja päättäväisyyttä, ja jotka ovat
valmiit tekemään tiukkojakin alkoholipoliittisia
linjauksia yleisen edun nimissä. Hallituksella on
tukenaan jäsenistönsä, LIITTO- The Dark Side,
josta valitaan dynastian jatkajat.
Tulossa on yleisen hämmentämisen lisäksi vä-
hintään kaksi LIITTOn kaikille kanssaeläjillensä
tarkoittamaa tapahtumaa. Näistä valtakunnan
ykkösjuhlista on tarkoitus poimia uusia jäseniä
jatkamaan legendan synnyttämistä ja epävirallis-
ta vaikuttamista suljettujen ovien takana.
-LIITTO-
KYYLEF 42
Luottorutistusta pällistellessä...
Uutiset ovat pelkkää credit crunchia. Jengi käy
hätäilemässä vuoron perään televisiouutisten
haastatteluissa jatkuvasti. Väittäisin, että tällä
hetkellä CNN:n ohjelmatarjonnasta noin 42 %
sisältää ihmetteleviä asiantuntijoita, jotka jo-
kainen vuorollaan kertoo oman mielipiteensä
omasta tietämättömyydestään. 28 % on B.O:n
valintaa ja loput 30 % on Malesian valtion mat-
kailumainoksia. Näyttää hivenen monotonisel-
ta, joten pitäisköhän vaihtaa kanavaa?
Ei suinkaan. Hugo-peikkoa lainatakseni: ”Nyt
on tosi kyseessä!”
Mitäs ihmettä on oikein tapahtunut? Jokainen
kylteri ja ekonomi tietysti tietää, mistä kaikki
alkoi ja mihin tämä talouden kiristyvä hirttos-
ilmukka oikein johtaa. Tarkastellaanpa tätä
kokonaisuutta hivenen pidemmältä aikaväliltä,
laajasti yksinkertaistettuna.
Vuosituhannen vaihde näki melkoista turbu-
lenssia maailman rahoitusmarkkinoilla, kun
IT-huumassa tulevaisuudenodotukset teknolo-
giayhtiöistä nousivat feenix-linnun lailla jon-
nekin taivaan pilviin ja talouden ylikuumene-
misesta alkoi näkyä maailmalla merkkejä. Näin
ollen esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankki
Federal Reserve nosti ohjauskorkoaan puoli-
toista prosenttiyksikköä vajaan vuoden aika-
na hidastaakseen markkinoiden kasvuvauhtia
ja hillitäkseen muodostuvaa arvostuskuplaa.
Täysin oppikirjojen mukaista rahapolitiikkaa.
Ongelmat kuitenkin alkoivat, kun taivaisiin ar-
vostettujen teknologiayhtiöiden todellinen tule-
vaisuus alkoi paljastua ja sijoittajat havaitsivat,
että näissä pilvilinnoissa voi mennä polvet pa-
hemman kerran ruvelle. Näin ollen teknokupla
puhkesi alkuvuodesta 2001. Itku tuli monella,
niinkuin syklin tässä vaiheessa yleensä käy. Fed
reagoi tähän omaisuuden arvonhaihtumistrage-
diaan aloittamalla rankan koronlaskujen sarjan
tammikuussa 2001, laskien ohjauskorkoaan alle
vuodessa jopa 4,25 prosenttiyksikköä ja kahdes-
sa vuodessa 5,5 prosenttiyksikköä. Maailmanta-
louden hurjaa hidastumista tuolloin vauhditti
myös eräiden neropattien idea pelata romural-
lia lentokoneilla.
Erittäin matala ohjauskorko Yhdysvalloissa toki
tarkoitti sitä, että likviditeettiä oli saatavilla hal-
vemmalla kuin saippua ja tämä on nähtävä myös
yhtenä suurena sysäävänä tekijänä tämänhet-
kiseen tilanteeseen. Alhainen korkokanta tar-
koitti myös dollarin arvon laskemista suhteessa
muihin päävaluuttoihin. Tämän seurauksena
ulkomaista rahaa alkoi virrata maahan entistä
enemmän. Rahan tarjonta Yhdysvalloissa siis
nousi lähes räjähdysmäisesti ja tarkoitti tietysti
sitä, että sijoittajat alkoivat kiinnostua yhä suu-
rempiriskisistä sijoituskohteista. Tämä näkyy
subprime-lainojen osuuden hurjana nousuna
kokonaisasuntolainakannasta vuosituhannen
alun jälkeen. Eli ensin kun oli kaikki perintei-
set lainantarvitsijat hommattu asiakkaiksi, niin
sitten joukko idiootteja kokoontui saman pöy-
dän ääreen miettimään, että mitäs nyt tehtäis.
Tyhmät päät yhteen lyötyään nämä neropatit
päättivät, että miksei rakennettaisi asuntolaina-
tuote myös sille kansanosalle, joka sitä lainaa ei
välttämättä takaisin pysty maksamaan! Loista-
vaa – let it flow sanoi jenkki kun rahansa kai-
voon kaatoi.
Sijoittaja sitten kokosi nämä asunto(roska)
lainat ”nippuun” ja myi eteenpäin esimerkiksi
investointipankille. Investointipankki sitten sii-
vosi omaa tasettaan, laittoi tälle niputetulle ros-
kalainajoukolle ”oman firman” (SIV, Structured
Investment Vehicle) pystyyn ja laittoi sen koti-
paikaksi Caymansaaret. Kun sitten asuntomark-
kinat saavuttivat Yhdysvalloissa liikatarjonnan
tilan, puhkesi jälleen yksi kupla ja asuntojen
hinnat alkoivat laskea. Oltiin jo pisteessä, josta
ei enää paluuta löydy. Asunnonostajat joutuivat
negatiivisen oman pääoman piiriin, eli tilaan,
jossa asunnon arvo on alempi kuin sen lainan.
Tämä kun puolestaan antaa kannustimen lähteä
asunnosta, niiden hinnat luisuivat hurjempaan
laskuun. Niputettujen asuntolainainstrument-
tien arvon laskeminen kävi mahdottomaksi,
kun lainojen takaisinmaksut keskeytyivät. Äk-
kiä luisuttiin tilanteeseen, jossa investointipan-
kit alkoivat tunnustaa, että ne eivät enää kyen-
neet laskemaan vastuidensa määrää suhteessa
omaisuuteen. Kun pankit alkoivat sitten tutkia
omia taseitaan ja löytää samankaltaisia ongel-
mia, alkoivat ne pitää tiukemmin kiinni omista
varoistaan ja avot: ”Credit Crunch has entered
the building”, kun pankit lakkasivat lainaamas-
ta varoja toisilleen.
John McCain sitten näytti todelliset lahjansa to-
detessaan, että ”Maamme talouden fundamentit
ovat vakaalla pohjalla” kolme päivää ennen kuin
kolme erittäin suurta toimijaa Yhdysvaltain ra-
hoitusmarkkinoilla kaatuivat. Oli varmaan mie-
hellä melkoinen voittajafiilis sen jälkeen. Kansa
näki ja äänesti.
Soppaan kun lisätään vielä markkinatoimijoiden
luottovakuutukset, eli vakuutusinstrumentit,
joiden avulla voit vakuuttaa itsesi siltä riskiltä,
ettei asiakkaasi pysty maksamaan lainaa takai-
sin (konkurssi, ym) niin tulistahan siitä syntyy.
Kun näiden vakuutusinstrumenttien myyjien
maksukykyä alettiin markkinoilla epäillä, niin
luottokriisin hirttosilmukka senkuin kiristyi. Ja
nyt siis ollaan tilanteessa, jossa valtiot toisensa
perään työntävät pankkeihinsa peräruiskeilla
veronmaksajien rahaa, jotta korttitalo ei koko-
naan sortuisi. Islannilla tähän ei varaa ollut ja
nyt maa on kirjaimellisesti konkurssissa. Sitten
oli auttajista ensimmäisenä Venäjä paikalla,
käytännössä ostamassa koko valtiota. Niin, mi-
ten kävi sen kansallisen identiteetin kanssa?
Mä keskustelin pitkään yhden hyvän ystäväni
kanssa, joka tohtorintutkinnostaan ja kym-
menvuotisesta investointipankkiirinurastaan
huolimatta sai kenkää eräästä Lontoossa toi-
mivasta eurooppalaispankista luottokriisin
seurauksena. Hän totesi, että tässä tilanteessa
ainoa ulospääsy on pankkien sosialisoiminen,
lähes täydellinen sellainen. Allekirjoittaneen
kapeassa maailmankuvassa kun sosialismi her-
kästi tarkoittaa kommunismia ja kirosanaa,
oli tämä jokseenkin mieleenpainuva jutustelu.
Oliko kapitalismi sittenkin ottanut pataansa ja
pahasti tässä rytäkässä? Ei sentään. Nykyises-
tä hyvinvoinnin tasosta saamme kiittää lähes
yksinomaan vapaaseen markkinatalouteen
nojautuvaa talouspolitiikkaa. Luottokriisi vain
muistuttaa, että moderaattoreiden (markkina-
valvojien, eli valtioiden) on toimittava tän pelin
erotuomareina, jotta se voisi moitteetta toimia.
Kauan eläköön keskustaoikeistolaisuusko? Eh-
kä. Jenkit suuttuivat pahasti ja loikkasivat va-
semmalle.
Onneksi Kotisuomi oppi jotakin omasta teini-
iästään, kun iso paha luottoekspansio 90-luvun
alussa löi kakkosnelosella leukaan. Käytännös-
sähän tässä on kyse samankaltaisesta tilantees-
ta. Nyt vain kun keskipisteenä on Yhdysvallat ja
markkinat ovat avoimemmat, ovat myös kriisin
vaikutukset globaalit.
Ja kenen syy tämä soppa on? Ei ole olemassa
syypäätä. Ei voida osoittaa sormella ketään yk-
sittäistä tahoa tai ryhmittymää. Markkinat on-
nistuivat lähes täydellisesti sokaisemaan kaikki
sen osapuolet, erotuomarista lähtien.
Ja taas opittiin tonnikaupalla. Valtioiden tehtä-
vänä on nyt harjoittaa ekspansiivista finanssi-
politiikkaa ja sitä kautta ”mäkistartata” oma ta-
loutensa jälleen nousu-uralle julkisen kysynnän
kasvattamisen ja pankkien uudelleenrahoitta-
misen kautta.
Toivottavasti seuraat, mitä tapahtuu! Tämä ti-
lanne avaa kaiken kurjuuden rinnalla myös pal-
jon mahdollisuuksia!
Rakkautta ja mahtavia tunteita talven haastei-
siin, ystäväni!
Niko Ratala
niko-ratala.blogspot.com
”let it flow
sanoi jenkki
kun rahansa
kaivoon
kaatoi”
Kolumnisti on toiminut edustajiston ja LTKY:n puheenjohtajana sekä Enklaavin hallituksessa. KYYLEF 43