Eksklaavi 1/2011

Sivu 1

KyylefKyy1/2011 LUT SCHOOL OF BUSINESS
KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJAT
LUT GOES EDUSKUNTA - COOKS OF THE HOODS - NOVELLI: VIIMEINEN KESÄPÄIVÄ

Sivu 2

2 KYYLEF 1/2011
Ravintola Giggling Marlin on nykyaikai-
nen yökerho- ja baariyhdistelmä
keskustassa. Tyylikkäitä ravintola-
tiloja voidaan muuntaa sopiviksi
erilaisiin tilaisuuksiin.
Ravintola soveltuu loistavasti myös
yritys- ja yksityistilaisuuksiin. Omalla
persoonallisella ilmeellä ja huippuosaa-
jien avustuksella räätälöidyt tilaisuu-
det onnistuvat 50 - 650 henkilölle.
Ruokatarjoilun järjestäminen tilai-
suuksiin onnistuu cateringyritysten
toimesta. Ruokatarjoilua järjestettä-
essä suosittelemme joko cocktail-
tilaisuus-tyylistä tarjoilua tai buffet-
ruokailua. Tilaisuuden jälkeen on
mahdollista jatkaa iloista illanviettoa
yökerhossamme.
Tartu tilaisuuteen!
Giggling Marlin
Oksasenkatu 2
53100 Lappeenranta
www.gigglingmarlin.fi
SK Ravintoloiden myyntipalvelu
Palvelee ma-pe klo 9-17
p. 020 7759 888
myynti@sk-ravintolat.fi
www.sk-ravintolat.fi/yritysmyynti
YRITYS- JA YKSITYISTILAISUUDET
GIGGLING MARLIN

Sivu 3

KYYLEF 1/2011 3
KYYLEF 1/2011
Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppati etellisten
opiskelijoiden ainejärjestön lehti
PÄÄTOIMITTAJA
Juha Kanerva (kyylef@enklaavi.fi)
TOIMITUS
Aki Illikainen, Anna Kajava, Anni Kuittinen, Anni
Wahlroos, Ella Laurila, Huliando, Johanna Noreila, Karlo
Haapiainen, Kiti Friman, Laura Kannela, Maria Kuutsa,
Minna Ranta, Niko Ratala, Virve Juntunen
ILMESTYY
4 numeroa vuodessa, 1 FuksiKyylef, 1 Yritysnumero
JULKAISIJA
Enklaavi ry, PL20, 53851 Lappeenranta, www.enklaavi.fi
PAINO
Lappeenrannan kirjapaino oy
PAINOS
400 kappaletta
Pitelet juuri kädessäsi uuden päätoimittajan ensimmäistä Kyylefiä. Kiitokset täs-
tä, yritän tehdä lukukokemuksistanne mitä parhaimpia! Itse vietän tällä hetkellä
keskiviikkoiltaa, helmikuun 23. päivää ja lehti on paketissa aikalailla tätä pää-
kirjoitusta lukuun ottamatta. Ulkolämpömittari näyttää -15,7 astetta ja edessä-
ni on sekalainen nivaska muiden ainejärjestöjen lehti ä. Viimeiset päivät ovat
olleet todella työläitä tuulimyllyjä (lue: inDesign-ohjelma ja väsyneet silmät)
vastaan taistellen. Mutta tämä on elämää, on hienoa ottaa vastaan uusia haas-
teita ja päästä toteuttamaan itseään. En olisi esimerkiksi muutama vuosi sitten
todellakaan pystynyt kuvittelemaan itseäni taittelemassa lehteä, mutta näin ne
ajat vaan muuttuvat. Enkä kadu hetkeäkään lähtemistä tähän touhuun! Suuret
kiitokset myös ketteräliikkeiselle (ex)-päätoimittaja-Jahnille, joka on jaksanut
perehdyttää minua ja vastailla kysymyksiini.
Mutta asiaan, tähän esikois-Kyylefiin valikoitui päällimmäiseksi teemaksi lähes-
tyvät eduskuntavaalit. LUT:sta hakeville ehdokkaille on päätett y antaa palsta-
ti laa kertoa hiukan itsestään. Tämän lisäksi Niko Ratala kolumnoi tästä kevään
suuresta taistelusta. Kyylef, kuten myös Enklaavi, pysyy silti täysin poliittisesti
riippumattomana, joten suuntaan katseeni LUT Goes Eduskunta –jälkeisiin osi-
oihin.
Kävi nimittäin niin, että tapasin herrasmiehen nimeltä Huliando. Hetken aikaa
hänen kanssaan juteltuani selvisi hänen suuri himonsa kirjoittamista kohtaan.
Ainoastaan julkaisija puuttui. Pääti n ojentaa auttavan käteni ja ottaa hänen esi-
koisnovellinsa julkaistavaksi, sillä näin hänen teksti ssään suuremman luokan
potentiaalia. Tämä viisikkohenkinen kesäinen kertomus tuo lämpöä talven kes-
kelle ja antaa aihetta keskusteluun.
Jotta roolini ei rajoittuisi pelkästään taittoon, pääti n tutustua Skinnarilan niemi-
maan keittiöihin ja laittaa maukkaat opiskelijaruokareseptit jakoon. Toivon että
niistä on hyötyä Sinulle. Lisäksi neuvon sinua tutustumaan aamulenkki + avanto
–komboon, jonka ympärille on syntynyt jo ti etyn asteinen kansanliike.
Vuonna 2011 Kyylef ilmestyy hiukan poikkeavalla tavalla. Koska Enklaavi viettää
20-vuotissynttäreitään syksyllä, joita nyt hulppeudessaan voisi verrata lähinnä
SaiPan mahdollisiin Suomen mestaruus -juhliin, on Kyylefin kakkosversiosta
päätett y laatia historiallisempi versio. Tämän vuoksi kannesta et välttämättä
tule bongaamaan sitä skumppapulloa vappupiknikiltä. Pysy siis ajantasalla, älä-
kä missaa kakkosnumeronkaan ilmestymistä!
Lopuksi pikku rekryä. Kiinnostaisiko saada omaa juttua näkyville Kyylefiin? Vai
onko mielessäsi jotain josta haluaisit lukea? Ota ihmeessä yhteyttä, sillä tämä
lehti on tarkoitett u juuri sinulle ja toivon että koet jatkossakin viihtyisiä hetkiä
tämän läpyskän parissa!
Suuret kiitokset kaikille lehden tekoon osallistuneille!
Palailemisiin,
Juha Kanerva,
Päätoimittaja
Pitelet juuri kädessäsi uuden päätoimittajan ensimmäistä Kyylefiä. Kiitokset täs-
PÄÄKIRJOITUS

Sivu 4

SISÄLLYS
4 KYYLEF 1/2011
3 Pääkirjoitus: Juha Kanerva
5 Nuijan päässä: Aki Illikainen
Enklaavi ry:n puheenjohtaja kertoo alkuvuoden kuulumisista
6 Opintotiimi tiedottaa:
LSB:n puolelta opintoihin liittyvät terveiset
8 LUTES: Johanna Noreila
Blogi: Tuleeko minusta nyt yrittäjä vai naisyrittäjä?
9 isKyylef: Maria Kuutsa
Greeti ngs to Internati onal students
11 LUT Goes Eduskunta:
12 Laura Peuhkuri
14 Tomi Sandström
16 Tuomas Telkkä
18 EKE
Etelä-Karjalan Ekonomien puheenjohtaja Virve Juntunen ti edottaa
heidän toiminnastaan
20 Kyllin hyvää
Kylli-täti Anni Wahlroos kertoo kylteripäivistä ja SEFE:n tarjoamasta
avusta kesätyönhakuun
22 Novelli: Viimeinen kesäpäivä
Salaperäisen Huliandon viisikkohenkinen esikoisnovelli
24 Cooks of the Hoods - Skinnarilan
ruokanurkkaus kuvina
26 Opiskelijaystävällinen resepti sivu
27 Liugur 2011
Ella Laurila raportoi tästä alkuvuoden neonkeltaisesta
huipentumasta
30 NESU ’11 esittäytyy
NESU-toimiryhmän henkilökuvat
33 Kolumni: Rahalla Suomikin saa
Anna Kajavan ajatuksia Suomi-brändistä
34 Jäätävää toimintaa
Näin kehität jutun Kyylefiin
35 Bonjour Paris!
Kiti Friman opiskelijavaihtonsa ensiviikoista
38 Kolumni: Suomineidon ralli aallonharjalta
pöpelikköön voi olla yhtä lyhyt kuin Jutan lento
Niko Ratalan pohdiskelua tulevista eduskuntavaaleista
39 Madrid, te amo!
Laura Kannela kertoo vaihdostaan ja matkustamisesta sen aikana
42 Kiltakummittelut: Karlo Haapiainen
LTKY:n puolelta terveisiä

Sivu 5

KYYLEF 1/2011 5
Kiirettä? Ei kai. Tämähän on vain elämää!
Oikein hyvää vuoden alkua myös teille rakkaat jäsenet ja muut luki-
jat!
Taas on yksi vuosi pyörähtänyt liikkeelle, eikä todellakaan mikään vä-
livuosi! Tänä vuonna saamme nauttia Enklaavin 20v. juhlavuodesta
sekä teineyden loppumisesta. Vuosi tuo tullessaan monenlaista ta-
pahtumaa, joissa pyrimme tuomaan juhlavuotta esille mahdollisim-
man monella innovatiivisella tavalla.
Toivottavasti moni teistä on jo eksynyt Enklaavin sivuille kohtaan ”toi-
mintasuunnitelma”, mistä löydätte pääsuuntaviivat tälle vuodelle. Jos
ette, niin tässä vuoden suunnitelmat pähkinänkuoressa:
Juhlavuoden kunniaksi järjestettävät• järisyttävät koko viikon
kestävät vuosijuhlat syyskuun lopussa
Alumnien akti voiminen heille suunnatt uihin tapahtumiin esim.•
vuosijuhlat.
Kiltahuoneen viihtyisyyden lisääminen•
Excursioiden ja tapahtumien kiinnostavuuden lisää-•
minen pyrkimällä yhdistämään tapahtumia muiden
KATI-ainejärjestöjen kanssa esim. Pietari-excursio
Näiden asioiden lisäksi järjestämme normaalit Enklaavin vuoteen
kuuluvat tapahtumat, joita ovat mm. useat GM-bileet, Liugur2011,
fuksi-, yritys- ja Pietari-excursiot, BeachParty, NESU-sitsit, SK-10
–juoksutapahtuma sekä monet muut mielenkiintoiset tapahtumat.
Hallituksen vuosi on lähtenyt tohinalla käynti in. Kiirettä on pitänyt
varmasti jokaisella meistä, kun olemme tutustuneet tehtäviimme
ja yrittäneet hypätä Enklaavin neonkeltaisen kärrynpyörän kyyti in.
Tässä olemme onnistuneet erittäin hyvin ja voin täydellä sydämellä
sanoa, että kasassa on taatusti yksi historian parhaista hallituksista!
Jokainen on ottanut tehtäviinsä kuuluvat asiat tunnollisesti hoitaak-
seen ja tämä on myös näkynyt yhteishengessämme. Tätä yhteishen-
keä on haett u orientaatioristeilyn, sefe- ja kylteripäivien sekä muiden
yhdessä vietett yjen hetkien kautta ja se toivottavasti auttaa meitä
jaksamaan koko vuoden yhtä tarmokkaasti kuin tähänkin saakka!
Yksi suurimmista omista toiveistani ja tavoitteistani tälle vuodelle on,
että saisimme teidät jäsenet innostett ua vieläkin kovemmalla tarmol-
la Enklaavin toimintaan ja tapahtumiin. Toivottavasti saamme teiltä
apua tulevassa kiltahuoneprojektissa ja pääsemme yhdessä suunnit-
telemaan ja rakentamaan sellaista kiltahuonetta, missä mahdollisim-
man moni viihtyy ja kokee sen omakseen.
Onneksi aurinko on jo alkanut lämmittää myös itäistä Skinnarilan va-
paavalti ota ja kevään fiiliksen voi aurinkoisina päivinä jopa ehkä jo
tunteakin! Seuraavan kerran tämän palstan ti imoilla saattaa olla hie-
man historiallisempi sävy, joten ole tarkkana huhtikuussa ettei Kyylef
2/2011 pääse livahtamaan ohi silmien ;)
Aurinkoisin kevätf iiliksin,
Aki Illikainen
Puheenjohtaja
Enklaavi ry
Kiirettä? Ei kai. Tämähän on vain elämää!
NUIJAN PÄÄSSÄ
KYYLEF 1/2011 5
Oikein hyvää vuoden alkua myös teille rakkaat jäsenet ja muut luki-
Taas on yksi vuosi pyörähtänyt liikkeelle, eikä todellakaan mikään vä-
livuosi! Tänä vuonna saamme nauttia Enklaavin 20v. juhlavuodesta
sekä teineyden loppumisesta. Vuosi tuo tullessaan monenlaista ta-
pahtumaa, joissa pyrimme tuomaan juhlavuotta esille mahdollisim-
Toivottavasti moni teistä on jo eksynyt Enklaavin sivuille kohtaan ”toi-
mintasuunnitelma”, mistä löydätte pääsuuntaviivat tälle vuodelle. Jos
ette, niin tässä vuoden suunnitelmat pähkinänkuoressa:
järisyttävät koko viikon
Alumnien akti voiminen heille suunnatt uihin tapahtumiin esim.
Excursioiden ja tapahtumien kiinnostavuuden lisää-
minen pyrkimällä yhdistämään tapahtumia muiden
KATI-ainejärjestöjen kanssa esim. Pietari-excursio
Näiden asioiden lisäksi järjestämme normaalit Enklaavin vuoteen
kuuluvat tapahtumat, joita ovat mm. useat GM-bileet, Liugur2011,
fuksi-, yritys- ja Pietari-excursiot, BeachParty, NESU-sitsit, SK-10
–juoksutapahtuma sekä monet muut mielenkiintoiset tapahtumat.
Hallituksen vuosi on lähtenyt tohinalla käynti in. Kiirettä on pitänyt
varmasti jokaisella meistä, kun olemme tutustuneet tehtäviimme
ja yrittäneet hypätä Enklaavin neonkeltaisen kärrynpyörän kyyti in.
Tässä olemme onnistuneet erittäin hyvin ja voin täydellä sydämellä
sanoa, että kasassa on taatusti yksi historian parhaista hallituksista!
Jokainen on ottanut tehtäviinsä kuuluvat asiat tunnollisesti hoitaak-
seen ja tämä on myös näkynyt yhteishengessämme. Tätä yhteishen-
keä on haett u orientaatioristeilyn, sefe- ja kylteripäivien sekä muiden
yhdessä vietett yjen hetkien kautta ja se toivottavasti auttaa meitä
jaksamaan koko vuoden yhtä tarmokkaasti kuin tähänkin saakka!
Yksi suurimmista omista toiveistani ja tavoitteistani tälle vuodelle on,
että saisimme teidät jäsenet innostett ua vieläkin kovemmalla tarmol-
la Enklaavin toimintaan ja tapahtumiin. Toivottavasti saamme teiltä
apua tulevassa kiltahuoneprojektissa ja pääsemme yhdessä suunnit-
telemaan ja rakentamaan sellaista kiltahuonetta, missä mahdollisim-
Onneksi aurinko on jo alkanut lämmittää myös itäistä Skinnarilan va-
paavalti ota ja kevään fiiliksen voi aurinkoisina päivinä jopa ehkä jo
tunteakin! Seuraavan kerran tämän palstan ti imoilla saattaa olla hie-
man historiallisempi sävy, joten ole tarkkana huhtikuussa ettei Kyylef

Sivu 6

6 KYYLEF 1/2011
OPINTOTIIMI TIEDOTTAA
Alkanut vuosi on juhlavuosi, sillä ensi syksynä LSB on kouluttanut
kauppatieteiden maistereita pyöreät kaksikymmentä vuotta. Kaup-
patieteiden opiskelu LUT:ssa alkoi siis vuonna 1991. Toiminta on
laajentunut ja kehittynyt noista ajoista huomattavasti, mutta ke-
hitämme toimintojamme edelleenkin jatkuvasti ja tämäkään juh-
lavuosi ei tule olemaan siinä suhteessa poikkeus. Ohjelmaportfo-
lio-uudistuksemme ja MIMM-ohjelman akkreditointihanke (josta
enemmän seuraavassa Kyylefi ssä) siivittävät meitä ansiokkaasti
kolmannelle vuosikymmenellemme :)
Opetusohjelma lukuvuodeksi 2011 - 2012
Lukuvuoden 2011 – 2012 opetusohjelmaa ja tutkintorakenteita
työstetään parhaillaan. Edellisistä kirjoituksistani ja ti edotteistam-
me toki jo ti edättekin, että ensi lukuvuonna kauppati eteiden kandi-
daatin ohjelmassa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: johtaminen,
kansainvälinen liiketoiminta ja talousjohtaminen. Suomenkieliset
maisteriohjelmat ovat laskentatoimi, strateginen johtaminen sekä
ti etojohtaminen ja informaati overkostot (TIMO). Englannin kielellä
tarjottavat kansainväliset maisteriohjelmat (Master’s Degree Pro-
grammes) ovat Internati onal Technology and Innovati on Manage-
ment (MITIM), International Marketing Management (MIMM) ja
Strategic Finance (MSF). Näistä kv-markkinointi ja rahoitus olivat en-
nen suomenkielisessä tarjonnassa.
Ohjelmien sisältö pohjautuu nykyisiin pääaineisiimme (hankintojen
johtaminen, johtaminen ja organisaati ot, kansainvälinen markkinoin-
ti , laskentatoimi, rahoitus, strategiatutkimus ja yritysjuridiikka) sekä
LSB:n ydinosaamisalueisiin strategiseen johtamiseen, kansainväli-
seen liiketoimintaan sekä teknologian ja innovaati oiden johtamiseen.
Uusi ohjelmakokonaisuus tukee erinomaisesti Bolognan-prosessin
mukaista tutkinnon kaksiportaisuutta. Opintojaksot ja ohjelmien
tutkintorakenteet ovat nähtävissä lopullisessa muodossaan lukuvuo-
den 2011 – 2012 opinto-oppaassa, mutta ti edotamme ja päivitämme
muutoksista myös nettisivuillamme (joilla onkin jo mukavasti tietoa
uudistuksesta, käypä kurkkaamassa, jos jostakin syystä et vielä ole
perehtynyt asiaan), sitä mukaa kuin asia edistyy.
Siirtymäajan puitteissa kaikki pystyvät halutessaan valmistumaan
myös nykyisestä pääaineestaan. Siirtymäaika on kolme vuot-
ta eli pääaineiden tutkintorakenteiden mukaan pystyy valmistu-
maan 31.7.2014 asti . Tämän jälkeen opiskelijat siirtyvät uusien
ohjelmien mukaisiin tutkintorakenteisiin. Kaikki halukkaat voivat
luonnollisesti kin siirtyä uusiin ohjelmiin heti ensi lukuvuoden alus-
sa. Siirtyminen on helppoa, koska kaikki tähän mennessä tutkintoon
suoritetut opinnot hyväksytään myös ”uuteen” tutkintoon. Opiskeli-
joita neuvotaan siirtymävaiheessa niin, että kenellekään ei jää epä-
selväksi, miten oma tutkinto sujuvammin muodostuu. Huhti kuussa
järjestämme järeän KATI-EXPO:n, jossa esittelemme näyttävästi uusi-
en ohjelmiemme sisällön.
500. kauppatieteiden kandidaatti valmistui
Sopivasti juhlavuoden alussa 28.1. valmistui tiedekuntamme viides-
sadas kauppati eteiden kandidaatti Mira Nisula. Mira suoritti tutkin-
tonsa erinomaisin arvosanoin ja tavoiteajassa. Opintonsa hän aloitti
syksyllä 2008 pääaineenaan laskentatoimi. Sivuaineina Mira on luke-
nut rahoitusta ja yritysjuridiikkaa. Tiedekunta järjesti dekaani Jaana
Sandströmin toivomuksesta Miran valmistumisen kunniaksi pieni-
muotoisen kahvitilaisuuden, jossa saimme kuulla valmistuneen kan-
didaati n kokemuksia opiskelusta. Sivuhuomautuksena tässä kohdin,
että ti edekunta järjestää jatkossa keväisin ja syksyisin kandeille oman
valmistujaisti laisuuden, josta tiedotamme erikseen.
Mira noudatti opinnoissaan luontevasti kaksiportaista mallia eli suo-
ritti ensin kandidaati n tutkinnon kurssit ja vasta nyt, valmistutt uaan
kandiksi alkaa tehdä maisterin opintoja.
Minusta tuntui hyvälle, että opinnoissa on välitavoitteena kan--
didaati n tutkinto. Opinnot eivät tunnu niin pitkiltä, Mira toteaa.
Kandidaatin papereilla on varmasti jotain arvoa työmarkkinoil-
lakin, kun hakee esimerkiksi kesätöitä, hän uskoo.
Tulevaisuudessa Miraa kiinnostaa ti lintarkastusala ja hän onkin tämän
kevään työharjoittelussa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä ta-
loushallinnon tehtävissä. Onnittelemme lämpimästi Miraa valmistu-
misen johdosta ja toivotamme menestystä myös maisteriopintoihin.
Kauppatieteiden yhteisvalintojen hakuaika
Erillisvalintojen hakuaika päätt yy 28.2 ja on mielenkiintoista nähdä,
kuinka uudet maisteriohjelmamme houkuttelevat hakijoita. Kaup-
pati eteiden yhteisvalintojen hakuaika alkaa 7.3. ja päätt yy 12.4.2011
klo 16.15. Nyt on siis oikea aika mainostaa ainutlaatuista ainetar-
jontaamme kiinnostuneille hakijoille. Yhteisvalinnan kautta kauppa-
ti eteiden maisterin tutkintoa suorittamaan valitaan 125 opiskelijaa
eli vähän on valittavien lukumäärää pienennett y. Valintakokeet jär-
jestetään tiistaina 14.6.2011 klo 10.00 – 14.00. Yhteisvalintopasta
voi tilata yliopistomme hakijapalveluista. Opas löytyy myös yliopiston
www-sivuilta.
Tarkemmat ti edot: htt p://www.lut.fi/hakuopas/ tai valintasihteeri
Riikka Hämäläinen, puh. (05) 621 6051, riikka.hamalainen@lut.fi
Tiedotusterveisin,
Minna

Sivu 7

KYYLEF 1/2011 7
Opintoasioissa voit ottaa yhteyttä seuraaviin henkilöihin:
Mailis Heinonen – opintoneuvoja
Puh. (05) 621 7227, huone 7351.1
mailis.heinonen@lut.fi
Kaija Huotari – opintosuunnittelija
Puh. (05) 621 7225, huone 7352.2
Vastaanottoaika ma-pe klo 9 – 12.00
kaija.huotari@lut.fi
Kirsti Tiainen – opintosihteeri
puh.(05) 621 7292, huone 7385.2
kirsti .ti ainen@lut.fi
Mervi Lensu – opintosihteeri
Puh. (05) 621 7223, huone 7384.2
mervi.lensu@lut.fi
Esitä kansainväliseen maisteriohjelmaan liittyvät kysymykset:
Essi Reponen – suunnittelija, kansainväliset asiat
puh. (05) 621 7214, huone 7385.1
essi.reponen@lut.fi
Jos olet kiinnostunut jatko-opinnoista, ota yhteyttä:
Minna Ranta – opintopäällikkö
puh. (05) 621 7226, huone 7386
minna.u.ranta@lut.fi
Kuvaus: Anna-Liisa Pirhonen
Mira Nisula kukitettiin kauppatieteiden 500. kandidaattina.

Sivu 8

8 KYYLEF 1/2011
Tuleeko minusta nyt yrittäjä vai naisyrittäjä?
Olen nyt neljä vuotta opiskellut kauppatieteitä, ja vuosien
varrella jatkuvasti törmännyt samanlaiseen ilmiöön, olen
ollut tietämättäni ”naisyrittäjä” näköjään koko ajan. Jos
luennolla ei varoiteta moneen kertaan tulevaisuudessa
häilyvästä lasikatosta ja epäoikeudenmukaisuudesta, voit
törmätä siihen vaikkapa aktiivitoiminnassa vapaa-ajallasi.
Kahden vuoden ainejärjestön hallituskokemuksen myötä
kasvoin järkevämmäksi tai ainakin sain yliannostuksen
juhlimisesta ja päädyin rauhallisempiin hommiin
yliopistolle. Tämä ei tietenkään ollut omaa ansiotani
eräiden miespuolisten hallitusystävieni mielestä, heidän
mielestään he olivat armollisesti kouluttaneet minusta
näinkin fiksun naisen. Pääsen varmaan assistentiksi
heille jonakin armon päivänä. =)
Lopulta löysin yrittäjyyden viime syksynä liityttyäni
LUTESiin ja sitä kautta myös siirryttyäni kyseisen
yhdistyksen hallitukseen. JES, vihdoinkin löysin
sukupuolineutraalin ympäristön, jossa maailmaa ei
määrää lasikatto tai muu vastaavanlainen ahdistava
tulevaisuuden pelko. Pääsin vihdoinkin hyvään porukkaan
kehittelemään hyviä ideoita. Yrittäjyyden maailmassa
arvostus syntyy todella siitä miten osaava, aikaansaava
ja tehokas olet.
Sitten, menin yrittäjien tutkimuksen luennolle ja eteeni
lätkäistiin käsite, naisyrittäjyys. Naisyrittäjä on siis
naispuolinen yrittäjä, joka on heikompi versio yrittäjästä,
eli miespuolisesta, maskuliinisesta yrittäjästä. Mitä
helvettiä?
EU:n raportti yrittäjyydestä (2003) on hyvä esimerkki
käsitteen ala-arvoisuudesta. Raportissa esitellään
naisyrittäjät näin: ”Naisilta puuttuvat usein itsevarmuus
ja taidot aloittaa ja pyörittää yritystä.” WTF.
Suomessa on pari yhdistystäkin, joissa naisyrittäjille
annetaan vertaistukea, niin vertaistukea, yrittäjyydessä
pärjäämiseen. Pahinta tässä on se, että nämäkin
yhdistykset toimivat naisvetoisesti. Suomessa kuitenkin
on noin 75 000 naispuolista yrittäjää, jotka ovat
keskimäärin nuorempia ja koulutetumpia kuin miehet.
Jos jollekin jäi epäselväksi, minusta tulee sitten yrittäjä.
Käykää katsomassa tulevat tapahtumat ja tutustumassa
LUTESin toimintaan: www.lutes.fi
YRITÄ EDES!
TBlogi: Johanna Noreila

Sivu 9

Hi everyone! Some of you may already know who I am,
but just to be sure, I’ll start my very first Kyylef- column
with an introduction. My name is Maria Kuutsa, I´m 21
years old and originally from the Helsinki metropolitan
area. I’m a second-year student majoring in Internati onal
Marketi ng. My hobbies include going to the gym and vari-
able aerobics classes and for a few weeks now, I’ve been
a proud owner of an adorable Havanese puppy girl. This
year I will be at your service as the new academic and
international affairs person in the board of Enklaavi. Since
I’m not the main subject of this column that is enough
about yours truly.
The main point in writi ng a column in English for this
magazine is that all you non-Finnish students would have
a clue on what’s happening in our wonderful School of
Economics. Since Kyylef is published four ti mes a year, I
also have other ways of communicati ng with you. I will
be contacti ng you and informing you about internati onal
affairs on the IC e-mail list, isLUT Facebook-page and on
Enklaavi’s webpages. On this webpage you can also get to
know the other members of our board.
This year Enklaavi celebrates it’s twentieth birthday so
this is a time for celebrati on and progress. We are better
than ever! This special anniversary means more acti on,
more glamour and more events. During this Spring En-
klaavi will organize a Giggling Marlin party to launch the
Enklaavi’s Anniversary overall badge. So everyone who is
lucky enough to have an overall, you’ll definitely want to
get one!
In the beginning of April, Enklaavi and Internati onal Club
will organize a Sits-party for Enklaavi’s members and in-
ternational students. A sits- party means singing, drink-
ing and socializing. It’s an important part of Scandinavian
student culture, so if you’re looking for new experiences,
attend!
Bringing down social barrios between exchange students
and our nati ve ones is a matter very close to my heart.
The friendships made during an exchange are worth cher-
ishing. We Finnish people can be a little “slow-warming”
but believe me; we’re all warm and lovely on the inside.
Luckily I’m not the only person taking care of internati on-
al communicati ons. We have a whole internati onal com-
mittee devoted for this cause. The committee includes
representati ves from each guild, the internati onal affairs
person from the Student Union’s board, a representative
of the Internati onal Club and representatives of Interna-
ti onal Services.
Later this spring, in May, comes Vappu. Vappu is festi val
traditionally celebrated by the working class and under-
graduates. Thank to our wonderful technical students
who especially cherish the joys of Vappu (the “teekkar-
is”), the festi vities in Lappeenranta last for almost three
weeks! Later this spring, I’ll write a more thorough de-
scripti on about Vappu and an event ti metable on Enk-
laavi webpages.
This is all I had to write for now, but stay tuned for more!
XOXO,
Maria Kuutsa
Academic and International Affairs
Hi everyone! Some of you may already know who I am,
but just to be sure, I’ll start my very first Kyylef- column
Hi everyone! Some of you may already know who I am,
but just to be sure, I’ll start my very first Kyylef- column
isKYYLEF
KYYLEF 1/2011 9

Sivu 10

10 KYYLEF 1/2011
Yksiö keskustasta vai kaksio kauempaa?
/X]SK]_XXYXY]^YYXVSS^^ccZKVTYXUc]cWcU]Ss
6SS^^cO]]s]S-ROMUSXK]SKUUKKU]S]KK^Uc]cWcU]SS]S
`K]^K_U]SK-ROMUSXXO_`YTSOXK]SKX^_X^OW_]YX
Usc^ƒ]]s]SROY`K^O\SUYS]^_XOO^X_Y\^OXZKXUUSTK
`KU__^_]K]SYSNOXRYS^YYX-ROMUSXK]SKUUKKXK
]KK^Wcƒ]^_X^_`SKO^_TKU_^OXK]_X^YVKSXKXSVWKX
Ts\TO]^OVcZKVUUSY^K
I_d'.¸(.#lkej_Wi"b__jodoj9^[Ya#_d#Wi_Wa#
aWWai_"ie_jW&(&&)&&&flcccW¸f[.¸(&
jW_b^[jo^j[oZ[dejjefoodjeie_jj[[iiWdehZ[W$\_$
Nordea Pankki Suomi Oyj
Teemme sen mahdolliseksi
nordea.fi

Sivu 11

KYYLEF 1/2011 11

Sivu 12

12 KYYLEF 1/2011
Laura Peuhkuri
Suomen Kristillisdemokraattien (KD) ehdokas
Kymen vaalipiiri
Olen 35-vuotias lappeenrantalainen opiskelija, vaimo ja kahden lap-
sen äiti. Valmistuin syksyllä 2000 Helsingin yliopistosta pääaineenani
kansantaloustiede (VTM). Suuntautumisvaihtoehtonani oli tuolloin
julkistalous ja erityisesti ympäristö- ja luonnonvarataloustiede.Val-
mistuttuani siirryin suoraan yksityiselle sektorille: liikkeenjohdonkon-
sultiksi Pöyrylle. Projektit liittyivät mm. ympäristöstrategioihin,teollis
uuspolitiikkaan ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Asiakkaita oli
monenlaisia pienistä yrityksistä suuriin, ministeriöistä edunvalvonta-
järjestöihin.
LUT:ssa aloitin syksyllä 2010 opiskelut teknologiayrittäjyyden mais-
teriohjelmassa tutalla. Teknologiayrittäjyyden opinnoissa parasta on
monipuolisuus ja mahtavat opiskelukaverit. Elämänkokemuksen ja
yrittäjyyden jakamisesta on ollut hyötyä opiskelussa. Sivuaineena-
ni opiskelen ympäristötekniikkaa ja muutamia kursseja myös ener-
giatekniikan puolelta. Siellä on ollut mahdollisuus verkottua sekä
muiden alojen opiskelijoiden että kansainvälisten opiskelijoiden
kanssa. Viihdyn yliopiston kirjastossa ja kahvilassa opiskellen ja ka-
vereiden kanssa maailmaa parantaen. Iloisena ja rohkeana ihmisenä
uusien tuttavuuksien hankkiminen ei tuota ongelmia. Hyvänä kata-
lyyttinä toimivat myös lukuisat harkkatyöt. Mielestäni Lappeenran-
nan yliopisto on sopivan kokoinen, kaupallisten ja teknisten aineiden
yhteistoiminta on edistyksellistä ja täällä on reipas tekemisen mei-
ninki.
Alan olla vakuuttunut siitä, että tällä yliopistolla on paikkansa Suo-
men korkeakoulukartalla jatkossakin. Opiskelijoiden jaksaminen ja
opinnoissa edistyminen ovat tärkeitä tavoitteita. Opintotuen tulo-
rajojen poistamistakin voisi harkita, kunhan opinnot edistyvät. Aka-
teemisesta yrittäjyyttä on toivottu pitkään ja hartaasti. Se on tulevai-
suudelle yksi kannatettava suunta ja positiivisena puolena on se, että
koulutuksen lisääminen tekee todennäköisemmäksi yrityksen onnis-
tumisen. LUTESin kaltaiset aloitteet ovat ajanhenkisiä ja tervetulleita
yliopistokenttään. Tällaista toimintaa kannattaa tukea laadukkaan ja
ajantasaisen opetuksen ohella.
Ajankohtaisista poliittisista aiheista minulle läheisiä ovat esimerkiksi
julkisen talouden saattaminen kestävälle pohjalle. Nykyinen velkaan-
tuminen ei ole kestävällä uralla, jos tätä vauhtia jatketaan trendin-
omaisesti tulevaisuuteen. Puhtaampi energiantuotanto on suuri
haaste. Ehdottomasti ympäristöystävällisintä energiankäyttöä on sen
säästäminen. Tässä on potentiaalia vielä paljon, eivätkä tähänastiset
panostukset ole olleet likimainkaan riittäviä. Uusiutumattomia ja
uusiutuvia luonnonvaroja on kumpiakin käytettävä viisaasti. Mate-
riaalin kierrätyksen ja jätteiden hyötykäytön mahdollisuuksia löytyy
kokoajan lisää. Kestävän talouden ja ympäristön yhteensovittamisek-
si tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa, sekä julkista että yksityistä
toimintaa. Ympäristöasia on ollut itselleni tärkeä jo kauan ennen
nykyistä buumia. Yläasteikäisenä haaveilin lähteväni opiskelemaan
Tampereen teknilliseen korkeakouluun ympäristötekniikkaa, joka oli
silloin tuore oppiaine. Näin sitä lopulta päätyi samojen aineiden pa-
riin, tosin mutkan kautta.

Sivu 13

KYYLEF 1/2011 13
Politiikkaan lähdin mukaan syksyn 2008 kuntavaaleissa Helsingissä.
Tuli lähdettyä, koska en malttanut enää seurata sivusta asioiden ete-
nemistä. Se, että lähdin mukaan juuri nyt johtui myös siitä, että ta-
loudelliset ja ympäristöpoliittiset teemat ovat saaneet enemmän pai-
noarvoa päätöksenteossa. Osallistumisesta seurauksena oli erilaisia
luottamustehtäviä puolueen parissa. Pienessä puolueessa on se etu,
että verkostot ovat tiheät ja, jos osaat ja haluat, saat nopeasti vastuuta.
Markkinatalouden kannattaminen tietyin ekologisin ja sosiaalisin
reunaehdoin hyvä linjaus. Kristillinen ihmiskäsitys on realistinen.
Ihmisellä nähdään silloin olevan mahdollisuus hyvään tai pahaan. Jo-
kaisella ihmisellä on kuitenkin luovuttamaton arvo omana itsenään,
eikä ensisijaisesti suoritustensa kautta. Toisaalta ihmisellä on vapa-
us valita, mutta heikoimmassa asemassa olevista tulee pitää huolta.
Perinteiset arvot kelpaavat edelleen päätöksenteon perustaksi. Siksi
olen kristillisdemokraatti. Yliopistolaissakin todetaan, että opiskeli-
joita tulee kasvattaa “palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa”. Aika
yleviä tavoitteita, mutta sopivat hyvin kaltaiselleni idealistille.

Sivu 14

14 KYYLEF 1/2011
Aloitin opiskelut Lappeenrannan kauppatieteellisessä tiedekunnassa
2009 syksyllä ja tuo aloitus sisälsi aika paljon kuminauhaefektiä. Sa-
mana syksynä nimittäin kävin yllätystiukkaa kamppailua Kokoomuk-
sen Nuorten Liiton puheenjohtajuudesta, mikä luonnollisesti haittasi
opintoja alkuvaiheessa.
Hävittyäni tuon kisan kahdella ja puolella äänellä oli aika keskittyä
opintoihin antaumuksella. Keväästä eteenpäin kurssisuorituksia on
paukkunut oodiin niin mukavaa tahtia, että nyt voi rauhassa keskittyä
eduskuntavaaleihin.
Pääkaupunkiseudulta kotoisin olevana ja siellä paljon aikaa viettävä-
nä on täytynyt kummastella tiedekuntamme kyvyttömyyttä tuottaa
luennoista verkkoversioita. Maailman huippuyliopistot ovat laitta-
neet luentojaan youtubeen jo jonkin aikaa, samalla kun me LUT:ssa
keskitymme kuluttamaan kutostietä viikonloppuisin.
Toisaalta ripeä opiskelutahti on herättänyt kysymyksiä opintotukem-
me kannustamattomuudesta. Ei tarvitse paljoa tehdä töitä, kun opin-
totukia pitää jo maksella takaisin. Samalla voi verotiedoista todeta
maksaneensa muutaman opiskeluystävänsä opintotukien verran
veroja. No Suomea ei ole ehkä rakennettu kannustavuuden näkökul-
masta – vielä.
Opintojen tukemisesta valmistumisen kannustamiseen
Nykyisin opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä, opin-
tolainan valtiontakauksesta sekä opiskelijoiden ateriatuesta, jota
maksetaan suoraan yrittäjille. Opintorahaa maksetaan enintään 70
kuukaudelta, riippumatta siitä, valmistuuko 35:ssä vai sadassa kuu-
kaudessa.
Ensinnäkin byrokratian ja paperinpyörittämisen vähentämiseksi,
opintoraha ja asumistuki on yhdistettävä yhdeksi, yleiseksi opinto-
tueksi.
Toiseksi, tämän tuen suuruuden on riiputtava opiskelutahdista. Uu-
distus voitaisiin toteuttaa vaikka siten, että nykyisen 70 kuukauden
tuen voisi saada käyttöön siinä ajassa, kuin sen tarpeelliseksi näkee.
Ne, jotka eivät valmistu lainkaan, maksaisivat saamansa tuen takai-
sin.
Jos siis haluaisin valmistua nopeasti ja ahkeroisin opintoni 35:ssä
kuukaudessa, opintotukeni suuruus olisi nykyiseen verrattuna kak-
sinkertainen.
Mallin seurauksena valtion välittömät kustannukset kasvaisivat, kos-
ka suurin osa käyttäisi koko 70 kuukauden pottinsa, toisin kuin nyt.
Toisaalta, jos opiskelijamme valmistuisivat uudistuksen seurauksena
edes hieman nopeammin, olisi nettotulos herkästi plussalla.
Tämän kaltainen opintotuki kannustaisi ahkeruuteen ja mikä tärkein-
tä, täysipäiväinen opiskelu tulisi taloudellisesti mahdolliseksi myös
suurissa kaupungeissa.
Kortistoon kouluttamisen aika on ohi
Monille aloille tuotetaan Suomessa kymmeniä kertoja enemmän ih-
misiä, kuin mitä alalla tarvitaan ja samaan aikaan osa aloista kärsii
työvoimapulasta. On epäreilua nuorta opiskelijaa kohtaan kouluttaa
hänet turhaan työttömyyskortistoon, mutta yhtä epäreilua on tuh-
lata veronmaksajien rahoja siihen, että koulutamme ihmisiä aloille
joilla ei ole kysyntää.
Pahinta on se, ettemme edes kannusta ihmisiä luomaan uutta kysyn-
tää kaupallistamalla ideoitaan. Suomalaisten teekkareiden piirissä
kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan laahaa alamaissa, jos vertaa monen
muun maan teknillisiin osaajiin.

Sivu 15

Yhteiskuntamme ilmapiiriä pitää muuttaa yrittäjyysmyönteisempään
suuntaan ja turhasta keskinäisen kateuden lietsonnasta tulee päästä
eroon. Mutta täytyy myös todella kysyä, että onko nykyinen aloitus-
paikkojen määräytymistapa paras mahdollinen? Entäpä rahoituspe-
rusteet?
Mielestäni korkeakouluille voisi antaa enemmän valtaa vaikuttaa
omiin koulutusmääriinsä. Samalla yhdeksi rahoituksen osa-alueeksi
pitäisi ottaa valmistuneiden työllistyminen. Tällöin sellaiset korkea-
koulut, jotka kouluttavat liikaa ihmisiä tietyille aloille tai päästävät
heidät työmarkkinoille liian puutteellisin eväin, olisi pakko tarkastella
koulutusmääriään tai opetuksen sisältöjään uudella tapaa.
Yliopistojen kannattaisi myös kannustaa opiskelijoitaan nykyistä
enemmän kaupallistamaan ajatuksiaan, sillä se vaikuttaisi heidän
rahoitukseensa. Uusi kasvu syntyy innovaatioista, meidän tehtävänä
on luoda sopivat puitteet niiden syntymiselle.
Eiköhän tehdä taas ahkeruudesta kannattavaa?
Usein ihmettelen, miksi ahkeruudesta rangaistaan Suomessa. Jos olet
työtön, ei sinun kannata ottaa keikkaduuneja vastaan, koska käteen
jäävä tulosi pienenee helposti tukien menettämisen seurauksena. Tai
jos sinulle tarjotaan ylitöitä, niin miksi mennä, jos verokarhu kerran
vie puolet lisätuloista?!
Tasavero pidetään meillä saatanan keksintönä ja perustuloa komma-
reiden kikkailuna. Verotuksen pääasiallinen tarkoitus tahtoo usein
olla tuloerojen kaventaminen, kun sen pitäisi olla riittävän verokerty-
män kerääminen mahdollisimman pienellä rasitteella.
Suomeen tarvitaan perustulo, joka tekee ahkeruuden kannattavaksi
matalilla tuloilla ja tasavero, joka kannustaa ahkeruuteen ylemmissä
tuloluokissa. Samalla voidaan pienentää virastoja miehittävää by-
rokraattien armeijaa ja parhaimmillaan vapauttaa heidän aikaansa
hankalassa asemassa olevien ihmisten todelliseen auttamiseen.
KYYLEF 1/2011 15
Tomi Sandström
Toisen vuoden kauppatieteilijä LUT:lla-
Reserviupseerikurssinsa oppilaskunnan puheenjohtaja-
Politiikassa mukana jo 7 vuotta-
Varavaltuutettu ja opetuslautakunnan jäsen Vantaalla-
Kokoomuksen puoluevaltuutettu ja Uudenmaan Kokoo--
muksen varapuheenjohtaja
Oli mukana Jyrki Kataisen vetämän, hyvinvointiyhteis--
kunnan pelastamista pohtivan ministerityöryhmän
työssä
Aikoo juosta toisen maratoninsa kesällä-

Sivu 16

16 KYYLEF 1/2011
Tuomas Telkkä on mies, jonka kämmentä kirah-
vin kieli on kuti tellut Afrikassa – ja mies, joka
parikymmentä vuotta myöhemmin on paiskonut
samaista kämmentä lukuisten Suomen päämiesten
kanssa. Hänen poliittinen intohimonsa on vienyt
hänet ensin opiskelijapolitiikan huipulle, sitten
yhtenä kaupungin ääniharavoista Lappeenran-
nan kaupunginvaltuustoon. Nyt hän on ehdolla
eduskuntaan. Mutta millainen on mies poliittisen
agendan takana – mies, joka monen mielestä on
ministeriainesta?
T����� T����� - M���������������
1989: Kirahvien kanssa kansainvälistymässä
Tuomas aloitti kansainvälistymisen nuorena. 5-vuotiaana hän asui
vuoden Afrikassa vanhempien johtaessa Keniassa suomalaista kou-
lua. Se oli Tuomaksen ensikosketus toisenlaiseen maailmaan. ”Sen
vuoden kokemukset ovat antaneet elämääni paljon. Varmaan se on
osaltaan vaikuttanut siihen, että minusta on tullut maailmankan-
salainen.” Kolme sairastett ua malariaa eivät kuulu miellyttävimpiin
muistoihin, mutta onneksi hauskojakin kokemuksia riitti. ”Pääsin
syöttämään kirahvia kädestä. Muistan vieläkin, miten hassulta sen
kieli tuntui!” Afrikassa Tuomas oppi myös lukemaan ensimmäistä
Aapistaan. ”Äiti on kertonut, että talousuutiset, pörssikurssit ja ulko-
maan uutiset kiinnostivat pienenä eniten.”
1991: Älypelin parissa
7-vuoti aana kuvioihin astui rakas harrastus, pesäpallo. Nuoren pe-
siskoululaisen lahjakkuus huomattiin ja se avasi mahdollisuuden la-
jin harrastamiseen kunnolla. Pesisuran aikana Tuomas pelasi muu-
taman miesten SM-tason hallimatsinkin. ”Pesäpallo on älypeli ja
mukavan suomalainen laji. Se on opettanut paljon joukkuehenkeä
ja yhdessä tekemistä.” Pikkuhiljaa politiikka harrastuksena alkoi kui-
tenkin viedä voiton.
2001: Ensikutkutus vaikuttamiseen
Sukeltaminen opiskelijapolitiikkaan tapahtui ensimmäisen kerran
Kimpisen lukion oppilaskunnan hallituksessa. Tähtäin oli alusta asti
korkealla ja Tuomaksen ensimmäinen positio olikin puheenjohtajan
paikka. ”Minua kiinnosti huolehti a lukiolaisten yhteisistä, tärkeiksi
kokemista asioista.” Voisi todeta, että loppu on historiaa.
2006-2007: Oppivuodet LTKY:ssä
Monelle teekkariaika merkitsee loputtomasti opiskelijabileitä ja
uusintatenttejä. Tuomaksen opiskelija-arki oli erilaista. ”Minua kiin-
nosti edelleen suunnattomasti yhteisten asioiden hoitaminen. Se
oli moti ivina lähteä mukaan ylioppilaskuntaan”. Ensimmäinen hal-
litusvuosi LTKY:ssä sujui koulutuspoliittisen ja kv-vastaavan roolissa.
Vuosi sen jälkeen pestit vaihtuivat puheenjohtajan viittaan. Kaikkea
ei silti ole tarvinnut puurtaa vakavalla naamalla. ”Wappuna 2006
tuli kaveriporukalla hiihdett yä eräässä Skinnarilan Vapaavaltion rap-
pukäytävässä. Lopuksi laskettiin suksilla portaita alas, hauskaa oli!”

Sivu 17

KYYLEF 1/2011 17
2008: Kädenvääntöä Kataisen kanssa
Onneksi hiihtäjä ei kuvaa Tuomasta opiskelijapoliitikkona, muuten
Suomen opiskelijakenttä näyttäisi nyt hieman erilaiselta. Tuomas ni-
mittäin valittiin menestyksekkäästi myös Suomen ylioppilaskuntien
liiton puheenjohtajaksi. ”Ensimmäinen ajatus oli että mahtavaa, nyt
saan toteuttaa unelmaani opiskelija-aktiivina Suomen huipulla!”
Vuosi opiskelijapolitiikan piikkipaikalla opetti loistavasti johtamistai-
toa ja tiukoista tilanteista selviytymistä – ja niitähän riitti. ”Yliopisto-
jen verokohtelusta vääntäminen Jyrki Kataisen kanssa oli tiukka setti.
Vaikuttajana olen kuitenkin oppinut myös sen, että ministeritkin ovat
ihan tavallisia ihmisiä, samanlaisia makkaransyöjiä kuin me muut-
kin.”
2008: Tuomas ”kylterinhoito” Telkkä
Erityisen mukavaksi Tuomaksen puheenjohtajavuoden teki eräs
tietty kylterikaunotar Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskun-
nan johdossa. ”Tietyistä syistä taisin kiertää KY:n vuosijuhlaviikolla
kaikki mahdolliset kylterikestit!” Vaivannäkö palkittiin ja tiet Kata-
riina Kycklingin kanssa kohtasivat viimein vuosijuhlilla. Sittemmin
Aalto-yliopiston ylioppilaslehti Aino onkin tituleerannut Tuomasta
itseoikeutetusti Tuomas ”kylterinhoito” Telkäksi. Mutta vakavasti-
kin ottaen perhe on Tuomakselle tärkeä. ” Minulla on karjalaiseen
tapaan läheiset välit perheeseen ja sukuun. Saan siitä valtavasti si-
sältöä elämään.”
2008: Ääniharavana vaikuttamaan
Jottei SYL:n puheenjohtajuudesta ja seurustelusta jäävä vapaa-aika
olisi päässyt yllättämään, Tuomas asettui Lappeenrannassa ehdol-
le kunnallisvaaleihin. ”Kampanjoiminen oli hauskaa, etenkin kun
mukana oli myös kavereita. Se loi kampanjaan hyvää fiilistä!” Lap-
peenrantalaiset osoittivat uskonsa nuoreen poliitikkoon valitsemalla
hänet hurjalla äänisaaliilla (371 ääntä!) Lappeenrannan valtuustoon.
Sitten oli Tuomaksen aika lunastaa uskottavuutensa. ”Aluksi tuli tie-
tysti vähän katseita pitkin nenänvartta, mutta sittemmin tämä on
korjaantunut. Nuorena poliitikkona oma asema ja vaikutusvalta pi-
tää ansaita osoittamalla olevansa pätevä ja osaava. Pelkällä valitta-
misella ja verkkosukkahousuilla ei politiikassa pärjää.”
2011: The tutkinto
Vaikka Skinnarilassa on mukavaa, myös Tuomas haluaa valmistua.
Diplomi-insinööri hänestä tulee suunnitelmien mukaan virallises-
ti maaliskuun lopussa. ”Akateeminen loppututkinto avaa ovia työ-
markkinoilla. Ilman sitä ei ole helppo rakentaa uraa.” Mutta mitä
uraa Tuomas sitten haluaa rakentaa? Ainakin seuraava tähtäin on
Arkadianmäellä.
2011: Ministeriainesta
”Eduskunnassa tarvitaan enemmän nuorten ääntä. Sukupolven-
vaihdos tekisi hyvää.” Tuomaksella on kevään eduskuntavaalien
jälkeen tähän aito mahdollisuus. Tavoitteena on olla seuraava pit-
käaikainen kansanedustaja Etelä-Karjalasta. ”Haluan huolehtia sii-
tä, että Suomi on jatkossakin hyvä paikka olla, elää ja yrittää. Sitä
paitsi uskon, että olisin tähän tehtävään hyvä kaveri!” Se on help-
po uskoa, kun kuuntelee Tuomaksen ajatuksia: vähemmän julkisen
sektorin byrokratiaa, enemmän edellytyksiä koulutukselle ja liikun-
nalle. Vaalikampanjassakin on koko alkuvuoden ollut mainio pöhinä
päällä. Mitä tässä vielä tarvitaan? ”Äänestäjiä. Varsinkin nuorten
kannattaa äänestää tai eläkeläiset äänestävät puolestamme.” Selvä.
Ja mitä Tuomas aikoo tehdä ensimmäiseksi vaalituloksen selvittyä?
”Järjestän kampanjatiimille ja tukijoille isot bileet kiitokseksi tuesta
ja tehdystä työstä! Jos pääsen eduskuntaan, olen myös luvannut os-
taa Katalle uuden iltapuvun Linnan juhliin.” Toivokaamme siis neiti
Kycklingille uutta iltapukua!

Sivu 18

18 KYYLEF 1/2011
Tervehdys kaikille,
Etelä-Karjalan Ekonomit ry on maakunnan ekonomien oma yhteis-
työ-, palvelu- ja etujärjestö. Yhdistyksemme on yksi 25:stä Suomen
Ekonomiliiton - SEFE ry:n ekonomijäsenjärjestöstä. Liitto on Akavan
neljänneksi suurin. Liitossa on yhteensä noin 33 000 ekonomijäsentä.
Lisäksi kauppati eteiden opiskelijat, kylterit, kuuluvat SEFEen omien
kylteriyhteisöjensä kautta. Etelä-Karjalan Ekonomeihin kuuluu noin
420 jäsentä.
Etelä-Karjalan Ekonomeihin liitytään samalla, kun liityt Sefeen. Jäse-
nenä myös Sefen monipuoliset palvelut: työsuhde ja muu juridinen
neuvonta, urapalvelut, palkkati lastot, työttömyyskassa (erillismaksu)
ym. ovat käytössäsi. Liiton neuvottelemat rahalliset edut ovat myös
merkittävät: ammattilehti ä ilmaiseksi tai alennuksella ja alennuksia
mm. vakuutuksista, polttoaineista, matkoista ja autonvuokrauksesta.
Lisäksi Etelä-Karjalan Ekonomit ry on neuvotellut puolestasi joukon
rahanarvoisia etuja mm. pankkipalveluihin, jotka ovat jäsenenä suo-
raa säästöä sinulle.
Jäsenyys Etelä-Karjalan Ekonomeissa tarjoaa sinulle paljon etuja. Tu-
tustut muihin ekonomeihin ja luot kattavan verkoston maakunnan
päättäjiin yhdistyksen tapahtumissa. Järjestämme monipuolisia ta-
pahtumia kuten esim. elokuvailtoja, liikuntatapahtumia, karti ngia,
retkiä, yritysvierailuja, ekonomipokeria sekä sääntömääräiset kevät-
ja syyskokouksen. Myös puolisosi voi lähes aina osallistua tapahtu-
miimme.
Lisää tietoa nettisivuillamme: www.etelakarjalanekonomit.fi
Näkemisiin!
Virve Juntunen
puheenjohtaja

Sivu 19

KYYLEF 1/2011 19

Sivu 20

20 KYYLEF 1/2011
KYLLIN HYVÄÄ
Kohti kevättä!
Vuoden 2011 SEFEn järjestämät Kylteripäivät olivat menestys,
kun yli 400 kylteriä kokoontui Turkuun oppimaan, juhlimaan
ja verkostoitumaan. Puheenvuorot olivat varsin monipuolisia
ja näin ollen opinnoissaan eritavoin suuntautuneet opiskelijat
pääsivät laajentamaan näkemyksiään talousmaailman nopeista
muutoksista. Juhlaseminaarin aloitti Risto Kyhälä, joka toimii Realia
Groupin toimitusjohtajana. Seuraavana lavalle asteli täysin erilaista
”Brändikästä” näkemystä edustava Lisa Sounio. Lopuksi päivän päätti
MTV Median varatoimitusjohtaja Heikki Rotko.
Kylteripäivillä keskeisessä roolissa ovat opettavat puheenvuorot,
mutta kuten me kylterit tiedämme, tietoakin tärkeämpää voivat
olla luomamme sosiaaliset verkostot ja suhteet. KyPä on tähän
mitä mainioin tapahtuma, sillä uusilta ystäviltä ei voi välttyä kun
lauma kyltereitä lähtee juhlimaan ja vauhti sen kun yltyy aamun
pikkutunneilla. Perinteitä kunnioittaen KyPä sai päätöksensä mega
Silliksen merkeissä. Minä pääsin nauttimaan Turusta kokonaisen viikon
verran. Viikko alkoi Kyllitapaamisella, kun kaikki Kyllit kokoontuivat
kasaamaan vuoden toimintasuunnitelmia. Seuraavaksi vuorossa oli
SEFE-päivä, joka on SEFEn järjestämä hallitusakti ivien koulutuspäivä.
Loppuhuipennus olikin sitten kaksipäiväinen KyPä.
”Itku pitkästä ilosta”, kokonaisuutena aivan mahtava reissu, josta
selvittiin hengissä, mutta palautuminen vei aikaa! :)
Kuvat: Kimmo Karinen

Sivu 21

KYYLEF 1/2011 21
Opintopisteitä Helsingin talousalue Muu maa
< 120 op 1900 € 1750 €
120-180 op 1980 € 1800 €
180-220 op 2080 € 1860 €
220 op < 2200 € 1960 €
Seuraavaksi vuorossa on hieman ”raskaampaa” luettavaa. Kevät tuo
mukanaan kesän, jota moni jo odottaa. Lapsena kesät menivät leik-
kien ja laulaen, koulusta lomaillen. Opiskelijan kesäloma ei kuiten-
kaan tuo mukanaan vapaa-aikaa, vaan mahdollisuuden tehdä töitä.
Kesätöiden haku voi olla varsin raskas prosessi, mutta onneksi kevään
myötä päivät kirkastuvat, pitenevät ja SEFE auttaa sinua.
Kylterit.net on uudistunut, jotta voisit saada työnhakuun SEFEltä
mahdollisimman paljon tukea. Asettaudu siis koneen ääreen ja käy
kurkkaamassa nettisivuilta osio ”Kylteri työelämässä” Sivuilta löytyy
apua niin työhakemuksen, kuin CV:n tekoon ja työhaastatteluun val-
mistautumiseen ja palkkasuosituksia. Hyvä työsopimus ei ole itses-
täänselvyys, mutta sinulla on siihen oikeus. Muista siis, ennen kuin
allekirjoitat työsopimuksen, voit lähettää sen SEFEn juristeille tarkis-
tettavaksi. Kylterit.netistä löytyy myös mallit työsopimuspojasta, jo-
hon voit verrata omaa sopimustasi ennen nimen alle laittamista.
Uudet kesätyöpalkkasuositukset löytyvät nyt myös netistä. SEFEn te-
kemät palkkasuositukset perustuvat syksyllä 2010 tehtyyn tutkimuk-
seen, yleiseen ansiotasokehitykseen ja vuodelle 2011 annettuihin
ennusteisiin. Suositukset koskevat työtä, jossa pääset käyttämään
ekonomikoulutuksessa hankkimiasi oppeja ja valmiuksia. SEFEn vuo-
sittaisista suosituksista voit hakea tukea omiin palkkaneuvotteluihin,
mitään ehdottomia alarajoja ne eivät kuitenkaan ole. Tarkista siis alla
olevan taulukon palkkasuositukset, jotta osaat perustella palkkatoi-
veesi. Gradun työstämiseen on puolestaan omat palkkasuositukset,
2300€ kuukaudessa tai kuukausipalkattoman toimeksiannon korvaus
on 6500€.
Tsemppiä kevään työnhakuun, muista että hyvästä työpaikasta pää-
set nauttimaan koko kesän!
Terveisin,
Kylli-täti
Anni Wahlroos
Kylteriyhdyshenkilö
Suomen Ekonomiliitto SEFE ry
044-301 9632
anni.wahlroos@sefe.fi

Sivu 22

Oli elokuun 8. Päivä. Aurinko pilkotti ujosti läheisen metsän takaa.
Jyrki oli kantanut aamiaistarvikkeet ulos terassille. Hän levitti ma-
joneesia paahdetulle vehnäleivälleen, joka oli kevyesti kuorrutettu
seesamsiemenillä. Majoneesin päälle tuli juustoa ja juuston päälle
kalkkunaleikettä. Kaksi leipää koottuaan, Jyrki latoi ne päällekkäin
niin, että täytepuolet jäivät vastakkain.
Jyrki ei piitannut kevytmajoneesista. Hän halusi majoneesinsa täyte-
läisenä, paksuna ja pehmeänä. Mitä enemmän siinä oli rasvaa, sitä
enemmän Jyrki sitä rakasti. Maito oli kaadettu lasiin. Leipä odotti val-
koisella posliinilautasella. Jyrki pyrki parhaansa mukaan pitkittämään
rakentamansa aamiaisen ensipuraisua. Mitä pidempään hän odottai-
si, sen paremmalta se maistuisi.
Jyrkin alavatsaa kihelmöi kun hänen tärisevät sormensa kietoutuivat
leivän ympärille. Hän tiesi, että hampaidensa painautuessa rapean,
paahtuneen pinnan läpi, tulisi majoneesi purkautumaan hallitsemat-
tomasti hänen käsilleen ja todennäköisesti myös paidalleen. Jyrki ei
välittänyt. Hän ei halunnut pilata hetkeä ajattelemalla liikaa. Jyrki
sulki silmänsä ja aukaisi suunsa ammolleen. Tämä seesamsiemenil-
lä kuorrutettu vehnäleipä oli vain viiden senttimetrin päässä hänen
etuhampaistaan.
Tätä hetkeä Jyrki oli odottanut eilisestä illasta lähtien. Silloin, hänen
arpoessaan avoimen jääkaapin edessä, oli hänen vanhempiensa
palkkaama kodinhoitaja Paula kieltänyt häntä syömästä. Paula to-
tesi, ettei kello yhdeksän jälkeen tulisi syödä. Kuuleman mukaan se
on sekä epäterveellistä että lihottavaa. Paula lienee tämän henkilö-
kohtaisesti todennut, ajatteli Jyrki ilkikurisesti. Halusiko Paula kenties
vihjata, että Jyrki oli kesän aikana kerännyt vatsanseudulleen ylimää-
räisiä kiloja? Hän pyyhki ajatuksen nopeasti mielestään ja palasi aa-
miaishetkeensä.
Huusiko joku Jyrkin nimeä? Jyrki laski leivän takaisin lautaselle. Kor-
vat höröllä Jyrki kuunteli ja tarkkaili ympäristöä. Äänet lähestyivät ja
kohta hiekkaista pihatietä pitkin pyöräili häntä kohti tuttu hahmo.
Tyttö hakkasi pyöränsä torvea vimmatusti ja huusi pölypilven kes-
keltä. Vauhtia hänellä oli luultavasti kolmisenkymmentä kilometriä
tunnissa. Tyttö löi noin kymmenen metriä ennen Jyrkiin törmäämistä
jarrut pohjaan ja lensi sarvien yli mukkelis makkelis nurmikolla. Jyrki
katsoi ymmärtävästi hymyillen tätä edessään naama turpeessa ma-
kaavaa tyttöä. He olivat tunteneet pienestä asti. Tämä tyttö, nimel-
tään Elli, oli pari vuotta Jyrkiä nuorempi tyttö naapurista. Elli nosti
itsensä ylös, käveli pöydän ääreen ja istuutui Jyrkiä vastapäätä. ”Hae
pyöräsi avain, minun on pakko näyttää sinulle jotain”
Vastahakoisesti Jyrki pakkasi aamiaisleipänsä voipaperin sisään ja
kaatoi maidot lasipulloon. Hän ajatteli aamiaistavansa siellä, mihin
Elli oli häntä viemässä. Elli ei suostunut kertomaan tarkemmin mis-
tä oli kyse. Jyrki heitti repun selkään ja asettautui pyöränsä selkään.
”Näytä tietä!”
He ajoivat tuttua peltotietä kohti läheistä uimarantaa. Elli ei kui-
tenkaan kääntynyt uimarantaa kohti vaan ajoi eteenpäin. Jyrki ei
ikinä ollut ajanut tätä kyseistä reittiä ja tien kunnosta päätellen ei
juuri kukaan muukaan. Jyrki mietiskeli kuinka Elli ikinä oli edes tällai-
seen paikkaan eksynyt. Avatessaan suutaan, kysyäkseen asiasta Elli
pysähtyi, kaatoi pyöränsä ja osoitti kohti kuusimetsää. Jyrki kurtisti
kulmiaan ja kysyi mitä metsässä on, mutta Elli oli kadonnut kuusien
lomaan. Jyrki juoksi hänen peräänsä ja tavoitti hetken harhailtuaan
Ellin puisen arkun luota. Arkku oli noin metrin jokaiselta kantiltaan.
Sivussa oli metalliset kantokahvat.
Elli hihkui onnellisena ja pyöri arkun ympärillä. ”Eikö olekin suuren-
moisen jännittävä löytö?”. Jyrki oli kieltämättä positiivisesti yllätty-
nyt. Kokeiltuaan nostaa arkkua, Jyrki arvioi sellaisen arkun kanta-
misen vaativan ainakin kaksi harteikasta miestä. Arkku näytti olleen
paikallaan vain hetken. Korkeintaan viikon. Jyrki kysyi Elliltä, kuinka
tämä oli törmännyt arkkuun. Elli ei suostunut kertomaan. Jyrki tuhah-
ti ärtyneesti. Ellillä oli tapana salailla täysin turhanpäiväisiä asioita.
Jyrkin oli monesti tehnyt mieli avautua asiasta kunnolla, mutta toi-
saalta Ellin hellyttävän vakava suhtautuminen turhimpiinkin asioihin
oli Jyrkistä suloista.
Elli nosti sormensa pystyyn ja avasi silmänsä ammolleen! Hän seisoi
niin jäykkänä, että olisi luultavasti kaatunut puun tavoin, jos joku olisi
häntä tönäissyt. Jyrki ymmärsi mistä oli kyse ennen kuin Elli ehti sa-
noa mitään. Heidän yhteinen tuttunsa Timo oli varsin taitava monella
eri osa-alueella. Matematiikka, elektroniikka, sarjakuvat, pienoismal-
lit sekä eräs asia, josta hänen vanhempansa olivat hieman huolissaan.
Timo avasi lukon kuin lukon vaikka irti repimällään kynnellä. Timon isä
tapasi aina sanoa, että noin näppäräsorminen poika ei tulisi olemaan
aikuisiällä yksinäinen. Jyrki ei täysin ymmärtänyt tämän letkautuksen
tarkoitusta. Asiaa enempää miettimättä Jyrki ja Elli suuntasivat kohti
Timon kotitaloa. Tämä asui parin kilometrin päästä uimarannasta, eli
vajaan kolmen kilometrin päässä arkusta. Pyöräillessään vaikeakul-
kuista metsätietä takaisinpäin he näkivät tien reunassa auton. Jyrki
tunnisti auton Ford Fairlaneksi. Sen avoimesta ikkunasta he näkivät,
että auton etupenkeillä istui kaksi pulleahkoa, karkeakasvoista mies-
tä. Pelkääjän paikalla istuva, - ehkä jopa tätä toista rumempi – tuntui
olevan kuskille vihainen. Jyrki ja Elli katsoivat toisiinsa kysyvästi ja jat-
koivat matkaansa ajonopeutta hieman nostaen.
Elli hakkasi Timon kotitalon ovea. Timo ei vaikuttanut olevan koto-
na. Hänen vanhempansa olivat töissä. Jyrki istahti pettyneenä Timon
kotitalon portaille. Elli käveli hänen edessään ympyrää ja repi hiuk-
sia päästään. Timo oli lievästi ihastunut Elliin. Elli ei tätä ollut ikinä
ymmärtänyt ja piti Timon käytöstä lähinnä kummallisena. Hieman
jopa pelottavana. Elli oli turhautunut. Kerrankin kun Timoa kaivattai-
siin niin tämä oli jossain. Luultavasti lammen rannalla uppoutuneena
scifi-sarjakuviin. Timon etsiminen olisi turhaa. Monesti he olivat yrit-
täneet, mutta Timo tuntui aina löytävän sen kaikista ennalta-arvaa-
mattomimman paikan. Hän saattoi tehdä sen tarkoituksella.
Elli käänsi katseensa kohti Timon kotitaloa ja huusi. ”SÄ OOT TIMO AI-
VAN TOMPPELI!” Samassa hän punastui. Timo katsoi häntä hämmen-
tyneenä talonsa katolta. Siellä se poika oli ollut nojaamassa savupiip-
puun ja taistelemassa avaruuspetoja vastaan kaukaisissa galakseissa.
Timo kiipesi katolta alas ja teki sen timomaiseen tyyliin erittäin köm-
pelösti. Äherrystä oli vaikea katsoa. Sekunnit tuntuivat minuuteilta
kun tämä heiveröinen niljake laskeutui maanpinnalle. Jyrki selitti ti-
lanteen Timolle ja tämä pakkasi tiirikointipakin reppuunsa.
Jyrki, Elli ja Timo. He ajoivat rinta rinnan kylän hiekkatietä, joka leikka-
si valtavat pellot keskeltä suoraan kahtia. Oikealla, noin puolen kilo-
metrin päässä vaelsi noin satapäinen lauma lampaita. Elli tunsi sääliä
noita uimakelvottomia otuksia kohtaan. Niiden elämässä ei koskaan
tulisi tapahtumaan mitään niin jännittävää kuin mitä heille oli juuri
tapahtumassa. Lampaita tuijottaessaan Ellin ajolinja alkoi vienosti
kaartua oikealle. Timo mankeloi iloisena tietämättään vasemmalta
kaartavasta kiilaajasta. Metalli löi metalliin, Elli löi jarrut pelästynee-
nä pohjaan ja Timo lensi tien reunassa solisevaan ojaan.
Jyrki riensi nopeasti katsomaan miten Timon oli käynyt. Kaikkien on-
neksi tämä oli laskeutunut pehmeälle savelle. Ainut vahinko olivat
hänen likaantuneet vaatteensa. Ellikin juoksi ojan reunalle. Timo kat-
soi kavereitaan silmille valuneen tukkansa alta. Elli yritti hymyllään
pyytää anteeksi. Jyrki ojensi kätensä ja nosti Timon ojasta. Elli käveli
Timon luo ja oli halaamassa tätä. Elli kuitenkin kiljaisi! ”TIMO! Mikä
sinun housuissasi pullottaa?” ”KURNAU!”, kuului Timon housuista. Ti-
mon silmäkulmaan ilmestyi kyynel. Hän avasi varovaisesti housunsa
vetoketjun ja päästi pinteeseen joutuneen luontokappaleen vapau-
teen. Sammakko loikki hädissään takaisin kotikoloonsa. ”Timo, sinä
olet kyllä ihan hassu!” sanoivat Jyrki ja Elli kuin yhdestä suusta. Tilan-
teen koomisuuden havaittuaan myös Timo liittyi naurunremakkaan.
22 KYYLEF 1/2011
Viimeinen kesäpäivä
Kirjailijalupaus Huliandon esikoisnovelli

Sivu 23

KYYLEF 1/2011 23
Kaverukset ajoivat uimarannan ohi. Timo hengitys alkoi käydä ras-
kaaksi. Sitä se teettää kun lukee päivät pitkät sarjakuvia ja rakentaa
pienoismalleja sen sijaan että pelaisi jalkapalloa ja juoksisi metsäs-
sä. Onneksi Jyrki oli huippukunnossa ja saattoi auttaa työntämällä
oikealla kädellään Timolle lisävauhtia. Jyrki juoksi Cooperissa 3500
metriä ja oli luokkansa toiseksi paras. Ford Fairlane oli hävinnyt tien
reunasta ja sen jäljet veivät kohti aarrearkun kätköä. Elli alkoi muut-
tua epäileväksi. Hänen lapsellinen mielensä ei vielä tajunnut, etteivät
kaikki häntä kiinnostaneet asiat kiinnosta kaikkia maailman ihmisiä.
He olivat parin sadan metrin päässä kohteestaan. Auton jäljet veivät
edemmäs ja yli kohdan, josta Elli ja Jyrki olivat edellisellä kerralla tun-
keutuneet metsään sisään. Elli huokaisi helpottuneena. Pyörät jäivät
niille sijoilleen kun kaverukset tunkeutuivat Ellin johdolla metsään.
Hetken harhailtuaan Elli löysi arkun luokse. Jyrkin mieltä kiihotti, että
he todella pääsisivät hetken kuluttua tutustumaan arkun sisältöön.
Timo kaivoi tiirikointipakkinsa esille, asetteli instrumentit kankaanpa-
lan päälle ja tutki lukkoa tarkkaan. ”Tässä menee hetki. Minun täytyy
taitella rautalangasta lukkoon sopiva muoto”. Elli ei voinut uskoa kuu-
lemaansa. Törpön noutamisessa oli kulunut uskomattoman pitkä aika
ja nyt pitäisi vielä odotella ylimääräistä. Elli istahti kivelle ja painoi
kämmenensä poskiaan vasten. Hän hengitti raskaasti haluten kaik-
kien huomaavan kuinka paljon tätä tyttöä tällä hetkellä tympi. Jyrki
kaivoi repustaan kesken jääneen aamupalansa. Se näytti jopa parem-
malta kuin aamulla. Aseteltuaan leivät ja maidon valmiiksi Jyrki oli
valmis aloittamaan.
Timo oli väkertänyt lukon parissa jo kymmenen minuuttia. Jyrki oli
tässä ajassa ehtinyt nauttia aamupalansa. Siinä oli ollut kaikki pieles-
sä, eikä Jyrki uskonut voivansa antaa itselleen ikinä anteeksi. Hän oli
heittänyt puolet leivästä harakoille ja kaatanut repussa lämminneen
maidon yhden hörpyn jälkeen matojen juotavaksi. Jyrki oli vihainen,
mutta ei niin pahasti kuin oli Elli tympääntynyt. Elli puhisi kuin höyry-
juna. Hän otti livohkat kun Timon suoritusta kuvitteellisesti seuran-
neiden tarkkailijoiden kello löi neljännestunnin. Elli sulautui puiden
joukkoon kuin vanha venäläinen sissi eikä hänestä puolen minuutin
päästä saattanut nähdä enää vilaustakaan.
Timo väkersi. Hän tiesi että häntä odotettiin ja se sai hänet hermos-
tuneeksi. Jos Timo olisi ollut yksin työhuoneessaan olisi lukko ollut
jo pitkään auki. Taisi hänen käsiään tärisyttää myös jännitys siitä
mitä arkusta paljastuisi. Timo irroitti kätensä lukosta ja veti syvään
henkeä. Jyrki heitti häntä kävyllä päähän. Jyrki katsoi Timoa tuimasti
kulmiensa alta ja näytti kieltä. Timo käänsi katseensa takaisin luk-
koon, veti uudestaan henkeä ja työnsi tiirikan lukon sisään. Mitään ei
tapahtunut. Timon kärsivällisyysmittari näytti nollaa. Hän nousi pys-
tyyn ja potkaisi arkkua vihapäissään. Timon jalkapohja iskeytyi kovaa
puuarkkua vasten huudon säestämänä. Kuului epämiellyttävä ääni.
Se ei tullut arkusta eikä lukosta vaan Timon jalasta. Timon nilkka oli
vääntynyt sijoiltaan.
Timo huusi kuin luodista saanut jalkaväkimies. Jyrki katsoi Timoa pe-
lokkaana. Hän laskeutui polvilleen ja yritti tehdä jotain kaveria aut-
taakseen. Jyrki palautti mieleensä mitä koulussa oli opetettu tämän-
kaltaisia tilanteita silmälläpitäen. Hän repi paitansa hihan irti, etsi
puun alta tarpeeksi tukevan kepin ja sitoi Timon jalan tukevaksi. Kiris-
tettyään solmun Jyrkin silmät osuivat maassa lojuvaan metalliesinee-
seen. Se näytti olevan keskeltä halki. Jyrkin silmät kirkastuivat. Hän
käänsi päänsä ja repesi nauruun. Timon potku oli rikkonut nilkkansa
lisäksi arkun lukon.
Jyrki yritti nostaa arkun kantta. Se painoi pirusti. Jyrki ei kuitenkaan
luovuttanut vaan otti paremman asennon ja puski kantta uudestaan
auki. Hänen voimansa eivät riittäneet. Jyrki pyysi Timon apuun. Timo
pystyi juuri seisomaan ottamalla tukea läheisestä puusta. Kun Jyrki
nosti kantta uudestaan, työnsi Timo kannen väliin puunpalan. Rako
oli kuitenkin liian pieni, jotta siitä olisi edes nähnyt arkun sisältöä.
Siihen ei myöskään mahtunut tarpeeksi vahva vipuvarsi. Jyrki oivalsi,
että aisti mikä oli nyt hyödynnettävissä oli hänen hajuaistinsa. Hän
työnsi nenänsä syvälle väliin ja haistoi. Ainut tuoksu, jonka Jyrki saat-
toi erottaa oli öljy. Jyrkin ei ymmärtänyt mitä sellaista mikä tuoksuisi
öljyltä, saattoi olla tämänkaltaisessa arkussa. Jyrki työnsi nenänsä sy-
vemmälle ja pyrki haistamaan tarkemmin. Samassa Timon asettama
puunpala petti. Kansi paiskautui voimalla kiinni ja Jyrki jäi nenästään
jumiin. Kipu ei ollut niin suuri kuin olisi voinut kuvitella. Pahinta oli
asento, josta Jyrki ei päässyt liikkumaan. Kannen iskeytyminen oli pe-
lästyttänyt myös Timon, joka oli säikähdykseltään kaatunut ja makasi
nyt Jyrkin jalkojen juuressa sammaleella. Siinä he olivat, raskaan puu-
arkun nujertamina, täysin voimattomina tekemään mitään.
Elli oli vaeltanut metsässä tovin. Hän oli syönyt mustikoita ja jahdan-
nut pupuja. Koko arkku oli miltei häipynyt hänen mielestään. Arkun
suunnalta kuulunut repivä huuto oli kuitenkin herättänyt hänen
pelonsekaisen mielenkiintonsa. Elli lähti varovaisesti takaisin kohti
arkkua. Olivatko pojat saaneet arkun auki ja paljastaneet sen sisäl-
tä jotain tappavan hirvittävää? Elli harkitsi menevänsä suoraan ko-
tiin, mutta totesi lopulta ettei voinut jättää kavereitaan pulaan. Hän
nopeutti tahtiaan. Poikien säilyminen hengissä oli ehkä sekunneista
kiinni.
Timo makasi sammaleella. Hänen nilkkansa oli taittunut huonom-
paan kuntoon hänen kaaduttuaan maahan. Timon silmäkulmaan
ilmestyivät päivän toiset kyyneleet. Tällä kertaa ne eivät olleet hä-
peästä. Timo itki, koski luuli kuolevansa. Metsästä kuului rapinaa.
Joku liikkui lähistöllä. Timo huusi apua niin kovaa kuin pystyi. Metsä
vastasi puheen sorinalla. Se joku liikkui nyt lähempänä ja Timo saat-
toi nähdä liikettä puiden lomassa. Hän sulki silmänsä, esitti hiljaisen
toiveen. Hän ei halunnut vielä kuolla. Nyt hän kuuli askeleet parin
metrin päässä. Jyrki näki kahden hahmon lähestyvän. Hän näki asen-
noltaan ainoastaan heidän jalkansa. Ne jalat kuuluivat kahdelle isol-
le miehelle. Toinen miehistä käveli arkun viereen ja nosti kantta niin
että Jyrki sai itsensä vapaaksi. Jyrki konttasi kiven juureen, jossa hän
oli aikaisemmin syönyt aamupalaansa. Hän käänsi itsensä selälleen.
Miehet olivat kävelleet hieman etäämmälle puhumaan keskenään.
He katsoivat vuoroin Timoa ja vuoroin Jyrkiä. Toinen miehistä pyö-
ritteli kädessään valtavaa puukkoa. Tämä teki sormillaan eleen, joka
sai Jyrkin itsesuojeluvaiston hereille. Miehen etusormi liikkui kaulan
sivulta toiselle. Jyrkin pään täytti pakokauhu. Hän summasi tilanteen
nopeasti, nousi pystyyn ja spurttasi metsään.
Jyrki juoksi niin kovaa kuin saattoi. Hän pysyi vaivoin pystyssä vaikeas-
sa metsämaastossa. Tiheän kuusimetsän kuivat alaoksat raapivat
Jyrkin naamaa ja käsivarsia tämän pyrkiessä niin kauas arkusta kuin
mahdollista. Hänellä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, mihin suun-
taan hän oli lähtenyt. Jyrkin lähdettyä juoksuun oli toinen miehistä
lähtenyt huutaen hänen peräänsä. Nyt huuto oli lakannut, mutta
Jyrki ei uskaltanut katsoa vielä taakseen. Hän itse arvioi edenneensä
kymmenisen minuuttia. Edessä häämötti aukea. Jyrki silmissä välähti.
Nyt hän tiesi mihin suuntaan hän oli arkun luota lähtenyt. Edessä vas-
taantuleva aukea oli järvi. Se alueen ainoa järvi, jonka rannalla Jyrki
usein kavereineen kalasti ja ui. Järvi oli pieni ja matala. Saavuttuaan
rannalle Jyrki nousi kivelle ja katsoi ympärilleen. Yleinen uimaranta,
jota kutsuttiin kylällä pikkulahdeksi, oli kolmensadan metrin päässä
oikealla. Jyrki näki rannalla ihmisiä ja huusi apua. Hän huusi, mutta
kukaan ei tuntunut noteeraavan. Vedessä leikki lapsia, joiden mete-
löinti ilmeisesti peitti alleen kaiken muun.
Jatkuu sivulla 27

Sivu 24

24 KYYLEF 1/2011
COOKS OF T
SKINNARILAN RUOKA
Jokaisessa meissä asuu pieni kokki. Valitettavasti kaikki kokit eivät ole
liikkeellä aivan samoilla eväillä, vaan joillekin on yksinkertaisesti suo-
tu enemmän taitoja kuin toisille. Osalle tuottaa haastetta saada pizza
oikeaan aikaan pois uunista (terveiset SK28:lle), kun taas osa kykenee
luomaan säilykepäärynöistä jotain, joka lämmittää mieltä vielä vuot-
ta myöhemminkin. Tästä johtuen on parempi palata back to basics ja
käydä läpi niinkin perinteisen ruokalajin kuin jauhelihakasti kkeen val-
mistus. Pahoittelut kaikille jotka odottivat jotain gordonramsaymais-
ta makuhermoja kutkuttavaa syötävää taideteosta, sillä nyt on aika
paneutua opiskelijabudjeti lla pyöritettävään ns. perusmättöön.
Ruoanlaitto ja teamwork kuuluvat yhteen. On huomattavasti miel-
lyttävämpää kerätä mukava porukka kasaan ja kokata yhdessä, kuin
sirpaloitua yksin kotona ti skipöydälle hajoavien makaroonipussien
kanssa. Tätä varten keräsimme kolmen hengen tehotiimin, jolla saim-
me noin kolmen euron hintaan (per henkilö) ravitsevan kolmen ruo-
kalajin aterian piristämään vähemmän villiä sunnuntai-iltapäivää. Al-
lekirjoittaneelle vastuualueeksi jäi jälkiruokapannukakun valmistus.
Lähdetään pannukakun taikinan tekemisestä liikkeelle. Sekoitetaan
kuivat ainekset keskenään. Laitetaan kulhoon n. pari desiä vehnäjau-
hoja, melkein desi sokeria, sekä puolikkaat teelusikalliset leivinjau-
hetta, suolaa ja vaniliinisokeria. Kyseiseen sekoitukseen kaadetaan 4
desiä maitoa, yksi kananmuna ilman kuoria sekä margariinia oman
dieetin mukaan. Tämän annetaan turvota hetken ajan ennen siirtoa
leivinpaperilliselle uunipellille odottamaan uunin lämpeämistä pariin
sataan asteeseen. Uunissa tuotos saa kypsyä sellaiset 25 minuuttia.
Samaan aikaan jäljelle jäävä kaksikko aloittaa jauhelihakastikkeen val-
mistuksen. Suosittelen tällaista työnjakoa: henkilö A paistaa jauheli-
haa ja henkilö B pilkkoo sipulin ja raastaa tämän kastikkeen specia-
lin, kokonaisen porkkanan. Annetaan jauhelihan ruskistua ja sipulin
ottaa väriä ennen suurustamista pienellä määrällä jauhoja. Sopivalla
hetkellä on myös syytä laittaa spagetit kiehumaan. Kasti kkeen voi
tässä kohtaa siirtää kattilan puolelle hautumaan tomaattikasti kkeen,
oreganon, basilikan, paprikan, pippurin ja valkosipulin kanssa. Ruoat
valmistuvat aikanaan. Tarkkaile pannukakun valmistumista!
Myöhemmässä vaiheessa ajankohtaiseksi tulee pöydän kattaminen,
kuten myös salaattiainesten pilkkominen. Tässä kohtaa suosimme to-
maatteja, kurkkua ja salaattia. Niiden pilkkomisesta ei sen enempää
– tarpeen vaatiessa siihen löytyy youtube-tutoriaaleja.
Luonnollisesti ruoasta muodostui oikein maukasta. Allekirjoittaneen
pannukakku ruskett ui hiukan liikaa. Tomaattikasti ketta on aina kohte-
liasta pudottaa käyttämättömälle valkoiselle pöytäliinalle. Ruokahet-
ken jälkeen on aika asett ua lattialle, sohvalle tai sängylle jumittamaan
ja katselemaan uusia, monimutkaisempia vinkkejä kokkiohjelmista.
Taatt ua viihdearvoa tuo myös tyynyn jatkuva pudottaminen lattialla
lepäävän henkilön kasvoille, joka on vielä hiukan dagen efter-tunnel-
missa, ja tämän episodin videoiminen.
Muista myös keksiä joku toinen meno illalle, niin pystyt välttää ti skaa-
misen! ”Ohoh, onpas kello paljon, joudunkin tästä lähteä tekemään
vuosijuhlabudjettia kiltikselle” toimii.
Heräsikö hämmennyksen tunne? Opiskelet yliopistolla ja luit juuri mi-
ten kokataan jauhelihasti kastike. Ei se mitään, riittävällä harjoittelulla
jonain kauniina päivänä kastikkeen valmistus sujuu kuin taloudellisen
lisäarvon laskeminen.
Hyvä työnjako on edellytys onnistuneeseen iltaan

Sivu 25

KYYLEF 1/2011 25
HE HOODS
ANURKKAUS KUVINA
Porkkana luo kauniin, oranssin säväyksen kasti kkeeseen
Pannukakusta muodostui... pannukakku.Kynttilä piristää talven keskellä.
”Sleep ’ti l you’re hungry, eat ’ti l you’re sleepy”
(Tuntematon)
Teksti : Juha Kanerva

Sivu 26

26 KYYLEF 1/2011
Jääkaapin oveen kiinnitettävä reseptisivu
26 KYYLEF 1/2011
Skinnarilan kotikokkien kootut resepti t:
Tonnikalamättö (Nimim. Savon Tyttö)
Makaronia
1-2prk chilitonnikalaa öljyssä
1-3 valkosipulinkynttä
chiliä
pippuria
suolaa
ketsuppia
tomattipyrettä
ti ppa hunajaa
1. keitä ruokahalun mukaan makaronia 2. pilko valkosipulit ihan
pieniksi 3. paista valkosipuleita ja chilitonnikalaa hetki 4. sekoita
tonnikalat ja makaroni 5. mausta
Jos laiskottaa, eikä jaksa tiskata, voi valkosipulit ja tonnikalat heittää
suoraan keitett yjen makaronien sekaan.
Salsakanaa ja riisiä (Nimim. Pappa_U)
Tarvitaan:
-pala ruisleipää
-voita
-kinkun viipale
-semmonen kolme-neljä sataa grammaa kannaa
-purkki lidlin salsadippiä
-putilo ranskankermaa/creme fraichea (esim. ehrmann!)
-yksi sipuli
Laita leipä leikkuulaudalle. Voitele voilla. Laita kinkun viipale leivän
päälle. Syö leipä, jotta jaksat odottaa ruuan hautumisen. Sen jälkeen
ruskista kanat pannulla, tarpeen vaatiessa heitä vähän suolaa mukaan.
Seuraavaksi salsadippi, ranskankerma ja kuutioitu sipuli. Anna hautua
hyvän aikaa. Tarjoile riisin ja suosikkiruokajuoman kanssa.
Helkkarin heleppo kinkkupasta (Nimim. PezQ)
Tarvitaan:
-makaroonia
-pari purkkia creme fraichea
-pari pussia kinkkusuikaleita (halvin tais olla lapin lihan)
Keitä roonit, sekoita kattilaan ranskankerma ja kinkkusuikaleet. Syö.
Äyriäismix (Nimim. Kävin Lapissa kerran)
Paistetaan pannulla pakastett uja katkarapuja, simpukoita
(säilyketölkistä) ja kidneypapuja.
Maustetaan kaikella mitä löytyy kaapista.
Lisukkeeksi riisiä.
Hyvää tästä tekee lisäkekermaviilikasti ke, johon tsatsiki-dippiä.
Broilerinkoivet (Nimim. Kyllästynyt pikkusisko)
Osta neljän koiven rasia (paljon proteiinia).
Laita ne uuniin tunniksi.
Forssalaiset kalapuikot ja pensselimiehen tare tare –kastike.
(Nimim. Pensselimies)
Tämä resepti on tehty rakkaudella. Rakkaudesta ruokaan, yksin
elämiseen ja total kitchen tyyppiseen ajattelutapaan jossa ruoka on
tarkoitett u syötäväksi ja mahaan. Eikä siis silmillä rakasteltavaksi ja
wannabe gourmee ruuaksi jota saa ravintolasta kalliilla.
1. Paketti kalapuikkoja pellille, jos kodistasi löytyy leivinpaperia laita
sitä pellin ja puikkojen väliin.
2. Tökkää uuni kalapuikkopaketi n ohjeiden mukaiselle lämpötilalle.
3. Tökkää puikot saman ti en uuniin. Samalla kun uuni lämpenee
tavoitelämpöön saavat puikot rapsakan pinnan.
4. Kun kalapuikkopaketi n ohjeaika on täysi, sammuta uuni ja jätä
puikot hautumaan 3 minuutiksi.
5. Tässä vaiheessa seuraa yleinen salaisuus. Ruiskuta claes ohlsonilta
ostetulla öljypullolla oliiviöljyä puikkojen päälle. Tämä takaa
pehmeyttä rapsakkuuteen.
Voit nauttia Forssalaiset kalapuikot vaikkapa munanuudeleiden kera.
Tilkka soijaa antaa mukavan jiirin nuudeleihin.
Tare tare –kastike
2,5 dl majoneesia
2 rkl kurkkusalaattia
1 rkl sipulia hienonnett una
1 rkl tilliä silputtuna erittäin heikoksi
0,5 rkl suolaa
0,5 rkl pippuria
1 rkl sitruunamehua
Tehty rakkaudella, Pensselimiehen Tare Tare –kastike kruunaa Fors-
salaiset kalapuikot. Hienonna sipuli ja tilli ja sekoita ne majoneesiin.
Mausta kastike sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla. Taustamusiik-
kina kannattaa kuunnella Tom Jonesin kappale It´s not unusual. Tare
Tare –kasti ke auttaa kaksisuuntaiseen mielenhäiriöön, sydänsuruihin
ja yleiseen morkkikseen.
Päätoimittaja kiittää kaikkia tasapuolisesti kokkausvinkeistä!
Nauttikaa!

Sivu 27

Jatkoa sivulta 23
Jyrki pyrki rantaviivaa pitkin kohti pikkulahtea. Hän tarkkaili metsää.
Niin tukevarakenteinen mies oli luultavasti jäänyt jälkeen jo alkumet-
reillä. Jyrkin paniikki hellitti. Hänen pulssinsa laski kahdestasadasta
sataanviiteenkymmeneen. Jyrki ei halunnut kuitenkaan tulla ylläte-
tyksi. Eteneminen rantaa pitkin oli hidasta. Jyrki pysyi poissa metsän
puolelta, koska rannassa hän oli paremmin katseilta suojassa. Kah-
densadan metrin etenemiseen kului kymmenisen minuuttia. Hän
kuuli jo lasten huudot. Noin sata metriä ennen pikkulahtea ranta
muuttui niin vaikeakulkuiseksi, että Jyrkin täytyi siirtyä etenemään
metsään. Vaikka maasto oli avoin ja Jyrki saattoi nähdä ettei satojen
metrien etäisyydellä liikkunut kukaan, hän kuitenkin päätti juosta lop-
pumatkan niin kovaa kuin saattoi. Jyrki sulki silmänsä ja veti syvään
henkeä. Sitten hän lähti . Jyrki näki puiden lomasta rannalla auringos-
ta nauttivia ihmisiä. Siellä olivat hänen naapurinsa, kunnanjohtaja ja
lääkäri, joka parhaillaan asetteli laastaria itsensä kolhineen lapsen
polveen. Päivä oli kaunis ja yksi sateiden riivaaman kesän lämpimim-
mistä. Matkaa ranta-aukealle oli enää kivenheiton verran. Jyrki pyrki
lisäämään vauhtiaan. Hänen jalkansa eivät kuitenkaan enää pysyneet
tahdissa ja hänen syöksynomainen juoksuasentonsa kääntyi kriitti-
sesti liian etupainotteiseksi. Jyrkin kengänkärki nappasi juurakkoon
ja poika lensi naama edellä karhealle metsäpohjalle lyöden päänsä
liu’ussa kiveen.
Jyrki havahtui. Joku kantoi häntä olkapäällään. Jyrki hymyili varovai-
sesti , vaikka hänen päätään särki. Hän näki kaiken sumeana, mutta
saattoi huomata ettei aukeaa enää näkynyt. Hän oli kaukana rannas-
ta. Metsä näytti tutulta. Kiven juurella oli lasipullo kyljellään. Matka
jatkui läpi ti heän kuusikon. Kantaja ei tuntunut välittävän Jyrkiin is-
keytyvistä oksista. Kantajan kengänpohjien alla narskui hiekka. Jyrki
näki kaukana vasemmalla heidän pyöränsä. Kantaja laski hänet maa-
han ja nosti kainaloista polvilleen ylös. Jyrki tarkensi ja näki edessään
auton takaluukun. Viimeistään tässä vaiheessa hän ymmärsi, etteivät
rannalla ilakoineet kuntalaiset olleet häntä löytäneet.
Jyrki arvioi maanneensa metsän pohjalla tajuttomana pitkän tovin.
Aurinko, joka hänen pakomatkallaan oli porottanut suoraan ylhääl-
täpäin, oli nyt laskeutunut miltei horisonti n taakse. Hän oli maannut
auringossa tunti kausia ja saanut pahoinvoinnistaan päätellen aurin-
gonpistoksen. Jyrkin kädet sidottiin hänen selkänsä taakse ja jalat ni-
putettiin nilkoista yhteen. Hän oli liian voimaton pistääkseen vastaan.
Jyrki lensi takakonttiin ja luukku iskettiin kiinni. Hän kuuli auton ulko-
puolelta vihaista keskustelua. Oli täysin pimeää. Takakontin lattia oli
märkä ja haisi kuvottavalle. Jyrki ei koskaan ollut haistanut vastaavaa.
Päänsärky ja haju saivat hänet voimaan pahoin. Hän oli tajuttomuu-
den rajamailla. Jyrki säpsähti hereille, kun kontin sisältä kuului puhet-
ta. Pienen tytön surun murtama ääni kuiskasi. ”Antakaa anteeksi”
KYYLEF 1/2011 27
LIUGUR 2011
KYYLEF 1/2011 27
Toim. huom. Ylläoleva tarina ei liity millään tavalla Liugur-
talvitapahtumaan tai Enklaavin toimintaan ylipäätänsä.

Sivu 28

Järjestäjien iloksi juurikin 17.2 torstai oli yksi tämän talven kylmim-
mistä päivistä. Aamulla oli mukava alkaa pohtimaan mitä ihmettä
pitäisi laittaa päälle, kun elohopea lähentelee kolmeakymmentä pak-
kasastetta. Auringon noustua ilma oli kuitenkin uskomattoman upea,
pakkanen hieman laski ja kymmenen kerraston alle kylmyyttä ei edes
huomannut. Pieniä teknisiä ongelmia toki oli, kun kaasupullot olivat
jäätyneet kiinni, paku ei lähtenyt käyntiin ja palkintoskumpat sekä
kaikki muu juotava jäätyi hetkessä.
Paikalle saapui kylmyydestä huolimatta oikein mukavasti porukkaa,
osa suksilla tai laudalla, osa pulkan kanssa. Jälkimmäinenkään ei ollut
yhtään hullumpi vaihtoehto, sillä pulkkamäki oli mahtava! Pienem-
pinä aktiviteetteina oli tarjolla Nordean tandemhiihtoa sekä Sefen
snowgolf. Molemmat osoittautuivat yllättävän haasteellisiksi ja hie-
noja suorituksia nähtiin. Puheenjohtajamme Aki järjesti rinteeseen
streettiskaban, johon osallistui kymmenkunta tasokasta laskijaa. Jou-
dun valitettavasti raportoimaan, että neonkeltaiset hävisivät teekka-
reille köydenvedossa, vieläpä kahteen kertaan. Yritys oli kyllä kova,
mutta onpahan tavoitetta ensi vuodeksi!
Tunnelmaa piti yllä dj:nä toimineet Techmun pojat, joilla oli musaa
mukana jopa tällaisen ”Enklaavilaisen perustytön” makuun (tyyliin
Mohombi: Bumpy Ride;)). Mökkiin pääsi lämmittelemään kaakaon
kera ja syömään nugetteja, mahdollisuutena oli myös itse paistaa
makkaraa.
Sefen laskuvälinekisa oli tänä vuonna varsin mielenkiintoinen, sillä
osallistujajoukkueita oli neljä ja panostusta oli havaittavissa. Kolman-
neksi laski neonkeltaisella laskuvälineellään Kaplaaki ja toiseksi sijoit-
tui Enklaavin sukellusvene, jossa oli pieniä ohjausongelmia. Ansaitus-
ti ensimmäisen sijan vei tänä vuonna KRK laskuvälineellään ”Arctic
Ballerinas”. Alastonta mieskauneutta ja ballerinaliikkeitä näkyi, noh,
sanotaanko että vähintäänkin riittävästi.
Haluan kiittää kaikkia tapahtumaan osallistuneita opiskelijoita, jär-
jestelyissä auttaneita kerhoja, Myllymäen laskettelukeskusta sekä
yhteistyökumppaneitamme Sefeä, Nordeaa ja Accenturea. Valtava
kiitos myös järkkääjätiimillemme, joka ei hyytynyt kovassakaan pak-
kasessa sekä SK-ravintoloille iltabileistä.
Teksti: Ella Laurila
28 KYYLEF 1/2011
”Aamulla oli mukava alkaa pohtimaan mitä ihmettä pitäisi laittaa päälle,
kun elohopea lähentelee kolmeakymmentä pakkasastetta.”
Kun kaikki snowgolfin pallot olivat vielä ehjiä...

Sivu 29

KYYLEF 1/2011 29
”toiseksi sijoittui Enklaavin sukellusvene, jossa oli pieniä ohjausongelmia”
Pauliinan nugetteja ja Aapon makkaraa. Arctic Ballerinas

Sivu 30

NESU eli Nordiska Ekonomie Studerandes Union on 50-luvulla Tuk-
holmassa perustett u kauppati eteilijöiden verkostoitumiseen erikois-
tunut järjestö. NESU-nimen järjestö sai vuonna 1972. Silloin NESU:n
tarkoitukseksi linjattiin vaikuttaa pohjoismaiseen ekonomikoulutuk-
seen, ylläpitää ja vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä, vaihtaa koke-
muksia ja herättää keskustelua ajankohtaisista kysymyksistä.
Nykyäänkin linjaus on aivan pätevä sillä juuri verkostoitumista ja
suhteiden luomista muiden Suomen kaupunkien ja muiden pohjois-
maiden kauppatieteilijöihin NESU juuri on. NESU mahdollistaa myös
akti ivina toimimisen ja sitä kautta saadut hienot kokemukset. Lap-
peenrantaan NESU on tullut 2009 ja tänä vuonna toimintaa pyörit-
tää 7-henkinen innokas toimiryhmä. NESU-Enklaavi järjestää kaikki
Enklaavin sitsit ja on muistakin tapahtumista vastuussa, joihin kaik-
kiin kannattaa ehdottomasti ottaa osaa ja tutustua mahtavaan NESU-
meininkiin. Ja kun meininki on tullut tutuksi täällä omassa kaupungis-
samme, on kynnys matalampi lähteä muihin Suomen kaupunkeihin
nesuilemaan sitsejen merkeissä tai vaikkapa valloittamaan Islantia!
Vuoden kuumin toimiryhmä esittäytyy:
Puheenjohtaja: Katri Kautovaara
Heippa! Olen Katri Kautovaara ja minulla on kunnia toimia vuonna
2011 NESU-Enklaavin puheenjohtajana. Meillä on mahtava toimiryh-
mä kasassa tälle vuodelle ja olen erittäin innoissani tulevan vuoden
haasteista. Olen 20-vuotias ja kotoisin Itä-Helsingistä, vuoden kau-
punginosaksi’10 valitusta Roihuvuoresta. Tennis on intohimoni ja Ro-
ger Federer idolini. Tenniksen lisäksi aika vietän Sykkeellä yöbodaile-
massa ja koulussa pörrään väliä 1381-2310. Koulussa myös I. Jussilan
ja M.I. Niemen tentit ovat tulleet hyvin tutuiksi johtamisen ja organi-
saatioiden sekä yritysjuridiikan maailmoihin perehtyessä. Minut on
myös bongatt u kuluneen lukuvuoden aikana useaan otteeseen neon-
keltaisissa muiden kaupunkien sitseiltä ja Lappeessakin bileissä olen
’vakiokalustoa’. Minua saa tulla aina hihasta vetäsemään jos on mitä
tahansa asiaa NESUun liittyen tai jos tarvitset tietoa tai rohkaisua
muiden kaupunkien sitseille lähtemisestä. Keittis suosittelee!
Varapuheenjohtaja: Anni Kuittinen
Heippa! Olen Anni Kuittinen, 20-vuotias Imatran Onnelassa vartt unut
tyttö, joka nykyään asustelee Skinnarilan Vapaavaltiossa. Minut voi
tavata koululla rahoituksen saloihin perehtymässä, Sykkeellä yöbo-
dailemassa tai –ehkä todennäköisemmin- jossakin lappeen Rannan
ykkös menomestoista El Tiempo –viiniä sivistyneesti maistelemassa.
Toimin vuonna 2011 NESU-Enklaavin varapuheenjohtajana. Tämä
on toinen vuoteni nesulaisena, ja toivon, että tuomme lappeeseen
tänä vuonna enti stäkin elämysrikkaampaa nesumeininkiä. 2010 oli
unohtumaton (joiltakin osin hyvin unohdett u) nesuvuosi, joka opet-
ti minulle, että kannattaa pitää kengistä hyvää huolta ja silmät auki.
Odotan alkavaa vuotta innolla!
Tiedottaja & sihteeri: Esko Väänänen
Moro kaikille !
Tosiaankin nimi on Esko ja tulen Helsingin Jollaksesta. Olen täs-
sä vuoden aikana saanut kyseenalaisia lempinimiä, muun mu-
assa Super-Esko ja Tuksun naapuri. Harrastuksiin kuuluu sa-
lilla käyminen ja lenkkeily, mikä on kylläkin viime viikkoina
jäänyt vähän taka-alalle. Olen myös kiinnostunut erilaisista
kamppailulajeista, mutta vielä ei ole juuri sitä omaa löytynyt.
Kiinnostus akti ivitoimintaa kohtaan heräsi jo ensimmäisellä vii-
kolla ja nyt oma paikka on sitten löytynyt NESU-toimiryhmän
ti edottajan pallilta. Toisin sanoen minä tulen olemaan sen toi-
nen tyyppi, joka spammaa mailiosoitteitanne ah niin arvokkailla
sitsikutsuilla ja muilla vastaavilla. Suosittelen kaikille lämpimäs-
ti osallistumista NESU-toimintaan, itse ainakin olen kokenut sen
erittäin palkitsevaksi. Siinä saa suhteita ympäri suomea, unoh-
tumattomia muistoja ja ti etenkin rutkasti hyvää meininkiä.
Mutta joo minä kuittaan tässä nyt sen pitemmittä puheitta. Jos kiin-
nostus heräsi yhtään NESUa kohtaan tästä lyhyestä hommelista, niin
tulkaa nykäsemään hihasta.
30 KYYLEF 1/2011
Varapuheenjohtaja: Anni Kuittinen
NESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ESNESU ’11 ES

Sivu 31

ITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYYITTÄYTYY
Webmaster: Kalle Kinnunen
Morjesta! Olen Kalle Kinnunen ja ikääkin on ehti nyt kertyä jo 21. Vii-
me vuonna NESU-ryhmään haku meni hieman ohi, mutta tällä kertaa
korjasin virheen. Tämän vuoden webmasterina olisi tarkoitus hoitaa
NESU-Enklaavin julkisivua ja osittain ti edotusta interwebissä ainakin
nyt Enklaavin nettisivuilla ja sosiaalisen median syövereissä. Pidän
siis huolen, että facebook muistuttaa jokaista tulevista bileistä. Jotta
pääsisin toisinaan tutustumaan myös Elämään™, olisi tavoitteenani
kiertää mahdollisimman monta kylterikaupunkia läpi tulevan vuoden
aikana, aloittaen heti tammikuussa Oulusta.
Kotoisin olen Suomen Chicagosta, josta siirryin lappeen Rantaan sa-
moiltuani vuoden Vekaranjärven metsissä (6 op). Kesäisin uhmaan
kuolemaa hyppimällä lentokoneista ja talvisin yritän vain pysyä hen-
gissä väistellen fillarilla autoilevia willimiehiä ja –naisia. Olen par-
haani mukaan kiertänyt kaikki kissanristiäiset lappeen Rannassa ja
Nesuun lähdin mukaan kiertääkseni vastaavat ti laisuudet nyt myös
vapaavaltion ulkopuolella. Olen varma, että omalta ja toimiryhmän
osalta tämä vuosi tulee olemaan ikimuistoinen ja toivon, että saam-
me aikaan muistoja (tai vaihtoehtoisesti muistikatkoksia) myös muul-
le jäsenistölle
Projektivastaava: Tiina Korjus
Olen Helsingin yti men kasvatti ja hyvin Skinnarilan elämäntyyliin sa-
maistunut toisen vuosikurssin studerande. Nesusta olen enemmän
kuin innostunut sekä kehittämismielessä, että sen kautta avautuvas-
ta mahdollisuudesta osallistua Sitsirundeihin ympäri Suomen. Olen
Soikkelin kanssa parivaljakkona järjestämässä Nesu-Enklaavin tulevia
projekteja. Uskon toimiryhmämme saavan aikaiseksi paljon uusia,
mielenkiintoa herättäviä tapahtumia tänä vuonna. Niistä tulette ai-
van varmasti kuulemaan! Pidän musti sta oliiveista kovasti , sillä ne
maistuvat sekä dagen före että dagen efter.
Tarjoiluvastaava: Reetta Kataja
Jou! Olen Reetta, vuosimallia ysikybä ja fuksimallia 2010. NESU-
Enklaavissa toimin tarjoiluvastaavana. Olen kotoisin Sysmästä. Ei
siitä sen enempää. Minulle tärkeitä juttuja ovat mm.pankkikortti
(löytyiskö budjeti nhallinnan peruskurssia?!), jenkki-purkka makua
peppermint, kämppikseni, musiikki, sekä ti etenkin kaverit, joiden
nurkissa pyörin aina kun mahdollista, enemmän tai vähemmän toi-
vott una vieraana. Koska otan pesti ni NESUssa vakavasti , käytän usein
vapaa-aikaani perehtyen sitsijuomien koostumuksiin. Juhlimisen
vastapainona tykkään kaikennäköisestä liikunnasta, tällä hetkellä
ehdottomana ykkösenä on Orion-koulu-välin dallaaminen 25-asteen
pakkasessa.
Elämässä yleensä hienoa on uusiin ihmisiin tutustuminen, uudet ko-
kemukset ja haasteet. Näitä NESU varmasti tarjoaa runsain mitoin.
Odotan innolla, varmasti paljon huikeutta edessä! Siijuu!!
Projektivastaava: Olli Soikkeli
Moro! Soikkelin Olli on nimi ja kolmatta vuotta viihdyn lappeen Ran-
nassa. Alunperin kotoisin Espoon suunnalta. NESU -hommissa pyörin
nyt toista kertaa eli jos kiinnostaa sitsit täällä ja muualla Suomessa
niin voi tulla kysymään.
Suosittelen kaikille, että lähette ainakin kerran NESU-porukan mes-
siin sitsaamaan vaikka Turkuun tai Mikkeliin tai minne vaan!
KYYLEF 1/2011 31

Sivu 32

32 KYYLEF 1/2011
Tuore NESU-Enklaavin toimiryhmä, vahvistuksenaan vanha NESU-pj
ja NESU-Finlandin edustaja, lähti tammikuun alussa seikkailemaan
Ouluun kahden henkilöautollisen voimin. Retki alkoi perjantaiaamu-
na hieman huonovointi sen pj:mme herättelyllä, mutta pienen tovin
vierähdett yä johtajamme oli jo valmiina uusiin haasteisiin. Kevyen
yhdeksäntunti sen taipaleen taituttua saavuimme etkoilemaan Fi-
nanssin kiltahuoneelle ja havaitsimme, että maailman värikkäimmät
ja rumimmat seinät löytynevät Oulun yliopistosta. Loppuilta vierähti
jouhevasti Kaarle-nimisessä tanssiravintolassa, vaikka paikalliset tas-
kuvarkaat (tai kenti es boomarit) verottivatkin hieman omaisuuttam-
me.
Lauantaina alkoi varsinainen NESU-Dagen. Ensimmäisenä ohjelmassa
oli maakokous, jossa keskusteltiin järjestön toiminnasta ja päätettiin
muun muassa tulevista tapahtumista. Seuraavaksi NESU-hallitukset
ja toimiryhmäläiset pääsivät tutustumaan toisiinsa ja keskustele-
maan mieltä askarruttavista asioista. Illalla vuorossa oli sitsit, joilla
tavalliseen tapaan oli tarjolla hyvää(?) ruokaa ja sulosointuisia lau-
luesityksiä. Seuraavan aamun oloista päätellen myöskään nesteytyk-
sestä ei unohdett u huolehtia. Pyhän NESU-hengen voimalla jotkut
urheat jatkoivat juhlintaa aamuun asti, allekirjoittanut kylläkin kömpi
pikkutunneilla jonkinlaiseen ruokakärryyn nukkumaan, mistä sitten
oli mukavaa herätä ja lähteä selkä vetreänä takaisin kohti Lappeen-
rantaa.
Toimiryhmämme kiittää NESU-Finanssia hienosti järjestetyistä da-
geneista. NESU-vuosi on kuitenkin vasta aluillaan, ja suosittelemme
lämpimästi kaikille enklaavilaisille NESU-matkailua. Uusia NESU-
kaupunkeja ovat Kuopio, Joensuu ja Tallinna, jotka järjestävät sitsejä
seuraavasti :
11.3. Joensuu
12.3. Kuopio
18.3. Tallinna
Kaikki mukaan sitsaamaan!
NESU-terveisin,
Anni Kuittinen
Enklaavin NESU-vpj’11
Tuore NESU-Enklaavin toimiryhmä, vahvistuksenaan vanha NESU-pj
ja NESU-Finlandin edustaja, lähti tammikuun alussa seikkailemaan
Ouluun kahden henkilöautollisen voimin. Retki alkoi perjantaiaamu-
na hieman huonovointi sen pj:mme herättelyllä, mutta pienen tovin
vierähdett yä johtajamme oli jo valmiina uusiin haasteisiin. Kevyen
yhdeksäntunti sen taipaleen taituttua saavuimme etkoilemaan Fi-
nanssin kiltahuoneelle ja havaitsimme, että maailman värikkäimmät
ja rumimmat seinät löytynevät Oulun yliopistosta. Loppuilta vierähti
jouhevasti Kaarle-nimisessä tanssiravintolassa, vaikka paikalliset tas-
kuvarkaat (tai kenti es boomarit) verottivatkin hieman omaisuuttam-
Lauantaina alkoi varsinainen NESU-Dagen. Ensimmäisenä ohjelmassa
oli maakokous, jossa keskusteltiin järjestön toiminnasta ja päätettiin
muun muassa tulevista tapahtumista. Seuraavaksi NESU-hallitukset
ja toimiryhmäläiset pääsivät tutustumaan toisiinsa ja keskustele-
maan mieltä askarruttavista asioista. Illalla vuorossa oli sitsit, joilla
tavalliseen tapaan oli tarjolla hyvää(?) ruokaa ja sulosointuisia lau-
luesityksiä. Seuraavan aamun oloista päätellen myöskään nesteytyk-
sestä ei unohdett u huolehtia. Pyhän NESU-hengen voimalla jotkut
urheat jatkoivat juhlintaa aamuun asti, allekirjoittanut kylläkin kömpi
pikkutunneilla jonkinlaiseen ruokakärryyn nukkumaan, mistä sitten
oli mukavaa herätä ja lähteä selkä vetreänä takaisin kohti Lappeen-
Toimiryhmämme kiittää NESU-Finanssia hienosti järjestetyistä da-
geneista. NESU-vuosi on kuitenkin vasta aluillaan, ja suosittelemme
lämpimästi kaikille enklaavilaisille NESU-matkailua. Uusia NESU-
kaupunkeja ovat Kuopio, Joensuu ja Tallinna, jotka järjestävät sitsejä
seuraavasti :
11.3. Joensuu
12.3. Kuopio
18.3. Tallinna
Kaikki mukaan sitsaamaan!
NESU-terveisin,
Anni Kuittinen
Enklaavin NESU-vpj’11
NESU-DAGEN’11 – JA OULU EI PILANNUTKAAN AIVAN KAIKKEA

Sivu 33

KYYLEF 1/2011 33
RAHALLA SUOMIKIN SAARAHALLA SUOMIKIN SAARAHALLA SUOMIKIN SAA
Ei, en aio väittää osaavani brändätä Suomea paremmin kuin Ollila. En
myöskään aio käydä jo puhkikulutett ua keskustelua Suomi-brändin
ytimestä. Sen sijaan haluan puhua rahasta ja siitä, mitä sillä saa –
maabrändikin.
Brändiraportin julkaisemisen jälkeen lumen luonti lentokentällä on
Suomi-brändiä ja Duudsonit – he eivät ole vain hulluja suomalaisia,
vaan Suomi-brändin suurlähettiläitä. Ja kun Mari Kiviniemi puhuu
Merkelin kanssa saksaa, se vasta Suomi-brändiä onkin! Voimme tie-
tysti jatkaa samalla linjalla ja yrittää vakuuttaa ulkomaalaiset (tai ke-
net nyt ikinä haluamme vakuuttaa), että tämä on sitä “the Suomea”.
Bränditietoisuutta voi tosin kasvattaa myös toisin – rahalla.
Suomen maabrändin luominen perustuu pitkälti joko yritysten
omaan markkinointi in tai vahvaan PR-toimintaan. Yritysten tehtävä
on kuitenkin ensisijaisesti markkinoida omaa brändiään, ei Suomea.
Tämän hoitaa hienosti esimerkiksi Finnair. Lentoyhtiö taidetaan tun-
tea nykyään paremmin Aasian-lennoistaan kuin suomalaisuudestaan.
Toisaalta yrityksen vahva profiloituminen suomalaiseksi ei sekään ole
aina hyvästä – look at case Nokia.
PR taas on tehokasta, mutta kivaa vain niin kauan kuin se on hyvin
hoidett u. Eläkeläiset, Ilkka Kanerva, saunakisat – onhan se ilmaista
julkisuutta, mutta ikävä kyllä täysin Ollilan ja brändityöryhmän kont-
rollin ulott umattomissa. On kuitenkin olemassa lukuisia markkinoin-
ti kanavia, joiden tehokas hyödyntäminen vahvistaisi maabrändiä sii-
nä, missä se vahvistaa kuluttajabrändejäkin.
Niinä harvoina viikonloppuiltoina, kun ehdin avata Berliinissä tv:n,
enkä jaksa katsoa 90-luvulla tuotett uja elokuvia tai saksalaista iskel-
mälaulantaa, vaihdan CNN:lle tai BBC:lle. Sen jälkeen alkaa tehdä
mieli matkustaa Afrikkaan, Malesiaan, Turkkiin. Kyseisten maiden
mielikuvamainonta kanavilla on uskomatonta – hiekkarantoja, kult-
tuuritarjontaa, auringonlaskuja suurkaupungissa, ihmisten ystävälli-
siä hymyjä. Mutta missä on Suomi? Suomen toivo lepää Duudsonei-
den ja Eläkeläisten harteilla.
Suomi-brändi ja onnistunut Suomi-brändi ovat kuitenkin kaksi eri asi-
aa. Onnistunutta brändiä johdetaan. Siksi Suomi saa ja sen kannattaa
hyödyntää rehelli-stä, rahalla ostett ua markkinointia maabrändinsä
vahvistamisessa. Sekunnit BBC:llä tai lehti kampanja Economistissa
vaatii euroja, mutta mielikuvamarkkinointi on tehokasta brändin ra-
kentamista. Jopa kunnat ovat heränneet tajuamaan hyvin toteute-
tun markkinointikampanjan tärkeyden ja tekevät ti ivistä yhteistyötä
markkinointi toimistojen kanssa – miksei siis brändityöryhmäkin.
Vaikkei Suomi brändinä ole yksiselitteinen – tai ehkä juuri siksi – am-
mattimaisesti toteutett u markkinointikampanja kommunikoi brän-
diviesti n paremmin kuin yksikään keikka tai poliitikko puhumassa
kieliä. Miksi toivoa, että Eläkeläiset humppaisivat Suomen maailman-
kartalle, kun iskevä markkinointi kampanja tekee sen huomattavasti
tehokkaammin? Because not all publicity is good publicity.
Anna Kajava
KTM, ex-enklaavilainen
“Berliinin kirjeenvaihtaja”
www.annakajava.com

Sivu 34

34 KYYLEF 1/2011
Näin keksit Kyylefiin jutun
Kyylef hakee jatkuvalla syötöllä uusia jutun aiheita ja kirjoittajia.
Kyseessä on kuitenkin koko neonkeltaisen ainejärjestön lehti , joten
siitä löytyy tilaa halukkaille kirjoittajille. Mistä sitten raapustaa leh-
teen? Kerron esimerkkitapauksesta, siitä miten juttu voikaan syntyä.
Saavut Turkuun Sefe-päiville. Päädyt muiden päätoimit-1)
tajien, webmasterien, tiedottajien yms. kanssa yhteiseen
workshoppiin. Teidät jaetaan viiteen ryhmään, jossa jokai-
sen ryhmän tulee suunnitella yksi numero kauppati eteen
opiskelijoille tarkoitett u lehti .
Seuraat muiden esityksiä ja huomaat heti alkuun toteu-2)
tuskelpoisen idean fläppitaululta. Kyseessä tiedottaja/sih-
teerimme Hannan ryhmä, jonka cover storyna kertomus
miehestä, joka kerää ympärilleen kansanliikkeen käymällä
ensin aamulenkillä ja pulahtamassa tämän jälkeen hyiseen
avantoon. Tätä ryhmää ei kaksinumeroiset pakkaslukemat
heilauta.
Kiität Hannaa, otat yhteyttä tähän fiktiiviseen mieheen,3)
joka tottelee nimeä Petteri Uronen, ja pyydät saada tehdä
jutun. Neuvottelut sujuvat positiivisessa ilmapiirissä ja joh-
tavat myönteiseen tulokseen.
Mutta itse asiaan. Maanantai 14. helmikuuta. Takana talven kylmin
yö. Minulla on kello soimassa puoli seitsemältä.. Tarkoituksenani on
käydä tutustumassa tähän edellä mainittuun toimintaan. Tapaamin-
en on sovittu klo 7.10 Saimaalle, yliopiston läheiselle mattolaiturille.
Tänään on avannon huoltopäivä, joten aamulenkki on saanut jäädä
väliin ja on aika puhkaista jää uudelleen. Tätä kautta pystyn parem-
min keskustelemaan Petteri Urosen, Esa Parkon ja Eero Inkerin kanssa
ja tarkkailla heidän työntekoaan kameran linssin takaa. Parkko (toin-
en idean kantaisistä) ja Inkeri (akti ivikävijä) ovat energiatekniikan
opiskelijoita, kun taas monessa liemessä keitett y Uronen edustaa
neonkeltaista väriä.
Paukkupakkaset ovat tehneet tehtävänsä. Styrox ei ole millään kes-
tänyt eristeenä ja avanto on umpeutunut. Hyvillä työvälineillä avanto
on kuitenkin hetkessä auki. Ja eipä aikaakaan, kun jo miehet vuoro-
tellen käyvät polskuttelemassa ja ihmettelemässä kelluvia jääpaloja
hyisessä Saimaassa. Mistään pikaisista pyrähdyksistä on turha puhua,
sillä jokainen heistä nauttii selvästi tästä elämyksestä. Ainoastaan
lukuisten vaatekerrosten uudelleenpukeminen tuottaa pikku pulmia
sormien jäätyessä väkisin tässä -20 asteen kelissä.
Talven mittaan tähän leikkiin on lähtenyt noin kymmenkunta opiskeli-
jaa, naisia heistä melko tarkkaan puolet. Uronen & co haluavat ko-
rostaa, että toimintaan otetaan mukaan uusia halukkaita kansallisuu-
teen tai sukupuoleen katsomatta. Jatkuva rekry on siis käynnissä.
Aamulenkit kiertävät Orionin ja Punkkerin kautta, joista on mah-
dollista hypätä matkaan, ennen saapumista mattolaiturille. Terveel-
listä, piristävää, uudenlaista kokemusta ja ennen kaikkea takuuvarma
ansaita facebook-tykkäyksiä! Liity ihmeessä tähän seuraan!
JÄÄTÄVÄÄ TOIMINTAATeksti : Juha Kanerva
Hanna kertomassa ideastaan workshopissa.
Työntekoa ennen auringonnousua.
Petteri aamukylvyssä.

Sivu 35

KYYLEF 1/2011 35
Bonjour Paris!Teksti: Kiti Friman
Hyvät luttilaiset, täällä puhuu Pariisin kirjeenvaihtajanne Kiti.
Enklaavin pj:n viitta on vaihdettu trikolorinvärisiin aatteisiin ja
korkokengät suunnattu kohti tyylin ja rakkauden mekkaa Pariisia.
Opiskelen kesäkuuhun asti valon kaupungissa, mutta tavoitteenani
on myös tutustua kaupunkiin niin hyvin, että osaisin sen paremmin
kuin tiheässä käytössä ollut hetkellinen raamattuni, LonelyPlanetin
Paris –kirja.
Matkani kohti tuntematonta alkoi 31. tammikuuta, kun BlueOnen
sinivalkoiset siivet tiputtivat minut Ranskanmaalle. Olin hoitanut
kaiken mahdollisen valmiiksi, mikä vain hoidettavissa oli. Mukaan
oli pakattu enemmänkin kuin koko elämä, passi ja muut tärkeät
paperit olivat niin hyvässä järjestyksessä, että äitikin olisi ollut
ylpeä ja tutorini tulisi minua vastaan lentokentälle ja heittäisi
minut upeaan yksiööni Notre Damen viereen. Aikatauluni olin
hoitanut niin, että ennen kun koulu alkaisi seuraavana päivänä eli
tiistaina, minulla oli koko maanantaipäivä aikaa heittää tavarani
uuteen kotiini, allekirjoittaa vuokrasopimus, käydä etsimässä
puhelinliittymä ja tsekata uusi koulumatkani. Vaan pieleen meni.

Sivu 36

36 KYYLEF 1/2011
Valitettavasti tämä upea ja huokeahintainen penthouse-asuntoni
olikin jotain sellaista, jota olisin kuvaillut vankilaselliksi. Kuudennessa
kerroksessa sijaitsevaan yhdeksän neliön rotanloukkuun kivuttiin
talon pääkäytävän sivussa kulkevia vanhoja ja lohkeilleita lautaisia
kierreportaita. Ilman hissiä, tietenkin. Ennalta luvattu ”suihku” oli
lähinnä huono käytännönpila ja vessaa ei löytynytkään ollenkaan.
Katto meni vinoon ja ikkunalasi oli sarjassamme ”kootut teokset” ties
mistä löytyneitä lasinpaloja.
Turha kaiketi mainita, että kaupat jäi tekemättä. Yritin kieltäytyä
hymyssä suin asunnon vuokraamisesta 80-vuotiaalle mummolle, joka
valitettavasti kuitenkin sai hepulin, kun en osannut arvostaa Pariisin
antimia. Viiden minuutin sadattelun, varausshekkini heittelemisen
ja ovien paumauttelemisen jälkeen mummeli poistui hissiin
huutelemaan ja emme tosiaan tehneet vuokrasopimusta.
Kahden tupakan ja kahden matkalaukun alaskannon jälkeen seisoin
19-vuotiaan tutorini kanssa keskellä pariisilaista katua ilman paikkaa,
minne mennä, ilman puhelinta, ilman nettiä ja ilman ketään, kelle
soittaa ja pyytää vinkkiä. Tutorini kohotti vielä mielentilaani sanomalla
ääneen, ettei usko, että löydän mitään muutakaan asuntoa, sillä
Pariisi on kuulemma tupaten täysi. Perfect, ajattelin minä ja punnitsin
mielessäni, että kumman valitsisi: viereisen hotellin yötaksan 120e
vai lennon Helsinkiin 60e.
Päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa tilanteen
herrattareksi. Onnekseni 19-vuotias sääli minua sen verran, että
lupasi majoittaa minut yöksi. Hän teki kyllä myös harvinaisen selväksi,
että sellainen ei kyllä ole tapana. Mitäs siinä muuta sitten kuin kamat
vuoden -94 punaiseen pikkurelluun ja kohti ”kotia”.
“Tutorini kohotti vielä mielentilaani sanomalla
ääneen, ettei usko, että löydän mitään muuta-
kaan asuntoa, sillä Pariisi on kuulemma tupaten
täysi. Perfect, ajattelin minä ja punnitsin mieles-
säni, että kumman valitsisin: viereisen hotellin
yötaksan 120e vai lennon Helsinkiin 60e.”
Tutorini asuikin tietenkin sitten vielä vanhempiensa luona
Pariisin periferiassa eli noin 30 km hutiin seuraavan aamuisesta
määränpäästäni. Eikä siinä muuten mitään, mutta en ole koskaan
ollut mielestäni yhtä lähellä kuolemaa, kuin kyseisessä autokyydissä,
vaikka oikeassa elämässä olen kerran jäänyt auton allekin :D Tytöllä
oli ennen kokematon itsetunto autonsa ja ajotaitojensa suhteen.
Turvavälit olivat selvästikin vain urbaani legenda ja jos unohtui
kääntyä oikealta liuskalta pois, niin ei muuta kuin pakki päälle ja
takaisin. Matka tuntui hivenen pitkältä, kun yritin muistella, että mikä
henkivakuutussummani lähiomaiselle olikaan.

Sivu 37

KYYLEF 1/2011 37
Vaikka olinkin hieman lannistunut asunto-ongelmastani, uskon
silti ennen kaikkea optimismiin. Joten ensimmäisen koulupäiväni
aikana kaikki toiveet asunnosta täyttyivät, kun kanadalainen
vaihto-opiskelijatyttö tuli kysymään, tahtoisinko muuttaa hänen
ja espanjalaisen tytön luokse 10 päiväksi, kunnes löydän itselleni
pysyvän asunnon. Koulupäivän jälkeen kärräsin jo liian tutuiksi
tulleet matkabagaasini Amelien asuinseudulle Montmartrelle ja
pääsin vihdoin asettumaan hetkeksi. Hyvä tuuri jatkui edelleen, sillä
seuraavana päivänä eräs Havaijilla opiskeleva ruotsalaistyttö tuli
kysymään, tahtoisinko muuttaa heidän kanssaan yhteiseen asuntoon
seuraavalla viikolla. Loppu hyvin siis, ja nyt kirjoitan tätä tarinaa omasta
asunnostani, jossa oma huoneeni on noin 20 neliötä, huoneessa 2
ranskalaista parveketta, marmoritakka ja siivooja käy kerran viikossa.
Ihan vain näin muutamia mainitakseni. Vuokra tietenkin hipoo pilviä,
mutta vaakakupin toisessa päässä häämöttävään asunnottomuuteen
verrattuna tämä on erittäin toimiva ratkaisu. Plussana vielä se, että
katumme päästä on esteetön näkymä iltalenkkipaikalle, Sacré-
Coeurille.
Alun hankaluuksien jälkeen Pariisi on ollut juuri sitä, mitä toivoin ja
odotinkin. Ihania ihmisiä, halpaa punaviiniä, tunnelmallisia iltoja ja
uusia kokemuksia. Se on sitä, kun avaat ikkunan ja kuulet, kuin nuori äiti
opettaa lastaan laskemaan ranskaksi kymmeneen ja sitä, kun autonsa
parkkeerausta yrittävä mies vahingossa kolhaisee seuraavaa autoa
yhä uudelleen ja uudelleen ja sitä, kun kadulla oleva hedelmäkauppias
sulkee kojunsa markiisin illalla kovaan ääneen kirskuen. Se on sitä,
että alat laulaa kadulla yhteislauluna Wonderwallia ja joku heittää
ylhäältä päällenne 3 ämpärillistä vettä. Se on myös sitä, kun joku
töytäisee täydessä aamumetrossa take out –kahvit rinnuksillesi ja
sitä, kun juokset uusilla kengillä koiranp*skaan, mutta myös sitä, kun
kaadat itsellesi lämpimänä kevätiltana helmikuussa (+15!) lasillisen
punaviiniä, istut puoliksi ulos ranskalaiselta parvekkeeltasi ja sytytät
savukkeen ja katselet kadun vilinää ja olet hetken tyytyväinen. Paris,
je t’aime!
Terveisiä ihanaan lappeen Rantaan! Vaikka se niin mahtava paikka
onkin, niin suosittelen vaihtoonlähtöä juuri sinulle, joka luet tätä. Ei
ole parempaa tapaa oppia maailmasta, kielistä ja itsestään.
”...(Pariisi) on sitä, että alat laulaa kadulla yh-
teislauluna Wonderwallia ja joku heittää ylhääl-
tä päällenne 3 ämpärillistä vettä. Se on myös
sitä, kun joku töytäisee täydessä aamumetrossa
take out –kahvit rinnuksillesi ja sitä, kun juokset
uusilla kengillä koiranp*skaan, mutta myös sitä,
kun kaadat itsellesi lämpimänä kevätiltana hel-
mikuussa (+15!) lasillisen punaviiniä, istut puo-
liksi ulos ranskalaiselta parvekkeeltasi ja sytytät
savukkeen ja katselet kadun vilinää ja olet het-
ken tyytyväinen.”

Sivu 38

38 KYYLEF 1/2011
Eduskuntavaalit – tuo sosiaalipornon todellinen päätähti Marti inan
ja BB-Saulin rinnalla – kaikkine onnenonkijoineen ovat jälleen täällä.
Viimeistään sen huomaa siitä, kun galluppeja aletaan julkaista yhtä
usein kuin ekonomisti sanoo ”kestävyysvaje”. Sitten alkaa ilmestyä
kaiken maailman timosoineja muita menestysnäyttelijöitä kaikkiin
mahdollisiin medioihin ja tapahtumiin. Gallupeista päästäänkin kaik-
kia takapuolesta nipistävään kysymykseen: voivatko persujen kanna-
tusluvut olla todellisia? Gallupeilla toki on omat ongelmansa, mutta
viitteelistä arvoa niillä kyllä on. Ei käy kiistäminen sitä, etteikö sinival-
koiseen maahamme olisi syntynyt nyt neljäs ”suuri puolue”.
Muistelisin edellisestä elämästäni, että samankaltainen kannatus-
nousu tapahtui viimeksi vuonna 1970 ja heti perään 1983. Tuolloin
Suomen poliittiselle taivaalle nousi Suomen Maaseudun Puolue. Tuo
puolue ja sen kannatuksen nousut henkilöityivät voimakkaasti sen
johtajiin Veikko ja Pekka Vennamoon. Onko persujen tapauksessa sit-
ten kyseessä uuden SMP:n syntymisestä? Vai oliko se nyt niin uusi?
SMP:n kannatus romahti hallitusvastuun napsahtaessa populisti n
nilkkaan ja sisäiset risti riidat lopulta ajoivat puolueen taloudellises-
ti kin konkurssiin.
Mutta kuka olikaan SMP:n viimeinen puoluesihteeri? Timo Soini –niin
siis se menestysnäyttelijä.
Tämän päivän tilanteessa voi nähdä myös samantyyppisiä piirteitä
kuin taannoisessa kirkosta eroamishuumassa Päivi Räsäsen suoraan
50-luvulta repäisemien kommenttien jälkeen. Ihmiset haluavat olla
voittajan puolella ja se luo laumasieluisuutta. Realismilla on tämän
ilmiön kanssa yhtä vähän tekemistä kuin eräällä takavuosien curling-
tähdellä (PS) ja järjenjuoksulla. En voi välttyä ajattelemasta, että on
paljon helpompaa mennä massan mukana, kuin ottaa oikeasti selvää
asioista ennen itsenäisen mielipiteen muodostamista.
Pitäisiköhän tunnustaa tosiasiat ennenkuin näemme SMP:n uusin-
nan?
On selvää, että puolueilla on peiliin katsominen. Politiikka on valitet-
tavasti etääntynyt entisestään kansalaisesta ja tämän aallon harjalla
Timo Soini menestyksekkäästi nyt ratsastaa. Mieleeni juolahtaa ta-
kavuosien hitti ”Tämä on pop-pop-pop-pop-pop-pop (ulismi) musiik-
kia”.
Mikä tähän riemunkatkeraan ti lanteeseen onkaan ratkaisuna? To-
siasioiden tunnustaminen ja nuoren polven äänestäminen vallan-
kahvaan. Tarvitsemme uutta energiaa ja tuoretta näkemystä, jotta
saamme rakkaan kotimaamme tulevaisuuden jälleen näyttämään
ilotulituksen täytteiseltä. Tämä onnistuu hyvin yksinkertaisella re-
septi llä: yrittäjyyden kynnyksiä madaltamalla, innovaatiopolitiikkaa
ja -kannusti mia uudistamalla, työuria pidentämällä ja ulkomaisia
investointeja houkuttelemalla. Tällä tavalla saamme kansantalout-
eemme tuottavuuden kasvua kahdesta suunnasta: sisältä ja ulkoa.
Kestävä hyvinvoinnin kasvu syntyy aidoista kannusti mista, joita ovat
mm. tuloverotuksen ja omistajaverotuksen ohentaminen ja inves-
tointisubventi ot ulkomaisille yhteisöille. Emme todellakaan tarvitse
paluuta mummonmarkkaan, devalvaation tuomaan näennäiseen kil-
pailukykyyn kansan selkänahasta ostovoimaa repien ja ammattiliit-
tojen terroriaikaan. Mehän olemme jo nähneet mihin nämä johtavat:
todellisen kilpailukyvyn menettämiseen, suhdannevaihteluiden voi-
mistumiseen, lamaan ja lopulta massairti sanomisiin kustannustason
järjettömän nousun johdosta. Timo, tätäkö sä haluat?
Nyt on aika kannustaa naapuriakin ottamaan pää ulos sieltä taka-
puolesta ja tunnustamaan ne tosiasiat.
Minä äänestän monissa persoonissani muun muassa seuraavasti:
Kymi: Tuomas Telkkä
Lappi: Liisa Ansala
Helsinki: Lasse Männistö
Uusimaa: Alexander Stubb
Häme: Sanni Grahn-Laasonen
Entä sinä?
Iloa, valoa ja pelkkiä voittoja kevään kynnyksellä sinulle toivottaen,
Niko Ratala
ps. mielestäni yksi järjettömimmistä asioista maailmassa on olla
äänestämättä.
SUOMINEIDON RALLI AALLONHARJALTA PÖPELIKKÖÖN VOI OLLA YHTÄ LYHYT KUIN
JUTAN LENTO

Sivu 39

KYYLEF 1/2011 39
Madrid, te amo!
Madrid. Kun tentteihin lukiessa kahvitauot voi
viettää ulkona terassilla aurinkoa ottaen ja tam-
mikuun aleista ostetut ballerinat voi laittaa saman
ti en jalkaan. Sade? Se ei nyt itsestään ihan kauhe-
asti muistuttele. Alan pikkuhiljaa päästä eroon sii-
tä suomalaisille hyvin tyypillisestä huonosta oma-
tunnosta olla sisällä, kun ulkona paistaa aurinko.
Parin ensimmäisen kuukauden jälkeen pystyi jo
melkein viettämään kokonaisen aurinkoisen päi-
vän kotona harkkatöiden kanssa tapellen. Yleensä
kuitenkin opiskellaan ulkona: slidepinkat, sanakir-
ja ja motivaatiopussi (=ylihinnoiteltua salmiakkia
Fuencarralilta) mukaan ja puistoon tai parvekkeel-
le. Vaihtoehtoisesti viimehetken pänttäämiseen
kelpaa hätätapauksessa myös viereisen kirjaston
ylimmän kerroksen opiskelutila lasiseinin. Voin
kuvitella kesän tenttiviikkojen kuluvan uudella
omalla isolla kulmaterassilla. Aurinko! Valo! Jopa
opiskelu täällä on näin hoidett una yllättävän
hauskaa. Odotan jo innolla syksyistä Susirajaa, voi
sitä valon määrää..
Teksti : Laura Kannela

Sivu 40

40 KYYLEF 1/2011
Madridissa on jo vierähtänyt melkein 6 kuukautta enkä ymmärrä mi-
ten nopeasti aika voi mennä. Alun kämpän etsimis- ja vaihtamissekoi-
lun jälkeen olen asettunut Quevedon kaupunginosaan ihanan asun-
non jättimäiseen huoneeseen minimaalisella vuokralla. En myöskään
valita vuokraan kuuluvasta omasta kylppäristä, terassista tai asunnon
yhden huoneen valloittaneesta eläintarhasta. Syksyn kestäneen pe-
räänantamattoman kitinän ja painostuksen jälkeen sain kämppiksen
viemään hämähäkit ja yhden tylsän limasammakon korttelin eläin-
kauppaan ja tieto hämähäkkien poistumisesta lisäsi eksponentiaali-
sesti kämpän viihtyisyyttä. Näitä elukoita tuli korvaamaan kameleont-
ti numero 2 (jokaisessa kämpässähän pitää siis tietenkin olla jo yksi
kiintiökameleontti), joka on huomattavasti pienempi paha. Samoin
kuin siellä huoneessa jo asuvat keltaripsinen lisko, vihreät sademet-
säsammakot ja siili, jotka ovat vähintään yhtä huvittavia kuin kämp-
piksen hölmö terrieri. Ja joo, mulla oli tuuria asunnon kanssa!
Aika nopeasti viikot muuttuivat normaaliksi arjeksi, rutiineiksi. Maa-
nantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin kävelen 10 minuuttia Moncloaan,
otan bussin A Somosaguasin kampukselle ja istun 2-7 tuntia luennoil-
la, päivästä riippuen. Aamuluennot oli pannassa koko syyslukukau-
den, mutta nyt kevääksi en pystynyt enää luistamaan. Nyt tiistain
luennot 9-16 tuntuu turhan rankalta, erasmus-lukkariksi. Torstaista
sunnuntaihin koko syksy tuli vietettyä lounaalla, kahvilla, puistossa,
ostoksilla, taas kahvilla, reissuissa, drinkeillä, illallisella ja ulkona. Ja
kahvilla. Tavallaan olen aika onnellinen ettei Madridin tapas-kulttuuri
ole yhtä antelias kuin eteläisemmissä kaupungeissa. Juoman kanssa
täällä saattaa saada pienen annoksen oliiveista pähkinöihin ja hillo-
sipuleihin. Ei kuitenkaan niitä jäätäviä Granadassa saatavia annoksia
esimerkiksi ilmakuivatulla kinkulla täytettyjä leipiä. Onneksi en tyk-
kää oliiveista enkä hillosipuleista ja yleensä en täällä Madridissa on-
nistu saamaan edes niitä pähkinöitä. Ei sillä, että tykkäisin niistäkään
ihan liikaa. Saa täältä onneksi hyvääkin ruokaa (mmm croquetas) ja
välillä itse asiassa vielä vähän parempaa! Tammikuussa meitä noin
kymmentä Complutensessa opiskelevaa suomalaista vaihto-oppilasta
hemmoteltiin lounaalla Suomen suurlähettilään residenssissä. Vaikka
Madridissa hintataso on huomattavasti Suomea edullisempi, on opis-
kelija aina opiskelija ja hyvä ruoka maistuu, varsinkin noin mielen-
kiintoisissa puitteissa! Neljän tunnin rennon lounaan ohella saatiin
kuulla paljon suurlähetystön toiminnasta, maiden välisistä suhteista
ja suurlähetystön näkemyksestä Espanjan tilanteesta. Yksi ehdotto-
masti mielenkiintoisimmista iltapäivistä Madridissa!
”Syksyn kestäneen peräänantamattoman kiti-
nän ja painostuksen jälkeen sain kämppiksen
viemään hämähäkit ja yhden tylsän limasam-
makon korttelin eläinkauppaan ja tieto hämä-
häkkien poistumisesta lisäsi eksponentiaalisesti
kämpän viihtyisyyttä”
Syyslukukaudella tuli vietettyä paljon aikaa Madridissa, loppuvuoden
muutamaa reissua lukuun ottamatta. Lokakuussa vuokrattiin auto ja
ajettiin pitkäksi viikonlopuksi Lissabonin kaatosateisiin. Marraskuus-
sa reissasin reiluksi viikoksi Etelä-Saksaan ja heti perään joulukuun
ensimmäisellä viikolla Shanghaihin, Kiinaan. Näen vieläkin painajai-
sia viisumisotkuista Kiinan konsulaatin kanssa. Tämän jälkimmäisen
reissun ansiosta tutustuin paremmin kuin hyvin espanjalaisten viras-
tojen surkeisiin 9-13 aukioloaikoihin, niiden sijainteihin eri puolilla
6miljoonan asukkaan kaupunkia ja juoksemiseen luukulta luukulle,
ilman tulosta tietenkin. Yleisen yhteistyöhalukkuuden, tai sen puut-
teen, yritän epätoivoisesti unohtaa. Onneksi reissu itsessään oli ihan
mahtava, kiitos ihan parhaan isännän ja matkaseuran!

Sivu 41

KYYLEF 1/2011 41
Nyt kevään torstai-sunnuntai väli on jo täyttynyt kiitettävästi reissuil-
la. Laskeskelin viettäväni esimerkiksi helmikuusta vain noin 10 päivää
Madridissa. Vuoden lyhimpään kuukauteen on jo mahdutettu reissut
Granadaan ja Lissaboniin. Granadassa nautittiin keväästä, auringosta,
ystävällisestä ja lämpimästä ilmapiiristä ja kauniista, vanhasta kau-
pungista. Lissaboniin lähdettiin kaverin synttäreille, eikä tällä kertaa
kierrelty enää turistinähtävyyksiä, vaan keskityttiin enemminkin ka-
verin juhlimiseen. Oli yllättävän rentouttavaa, kun ei tarvinnut rava-
ta tornilta x linnalle y parin päivän tiukassa aikataulussa. Helmikuun
reissuputken päättää aurinko ja budjettimatkan kohde vaihtui lopul-
ta, tietyistä syistä, Pohjois-Afrikasta Kanariaan. Kevään viikonloput
alkaa muutenkin täyttyä vieraista tai muista reissuista. Matkakohde
– lista vaan kasvaa, vaikka kuinka yritän ruksia siltä kohteita pois! Ke-
väälle yritän mahduttaa vielä ainakin pitkän reissun Italiaan, kierrok-
sen Pohjois-Espanjassa sekä etelän kaupungeista Sevillan ja Cadizin.
Ainiin ja Salamancan, Valencian, Ibizan ja Barcelonan! Ja ehkä jonkun
kivan pienen kylän rannikolla. Ja..niin.
”tarjoilijoiden kanssa tappelua guiri-hinnoista
(vaikka olen blondi, en ole tyhmä enkä aio mak-
saa 4 euron turistihintaa kahvista, kiitos kysy-
mästä).”
Outoa ajatella, että yli puolet vaihtoajasta on jo ohi. Neljä kuukautta
jäljellä. Kaikkien kevään reissujen sekaan haluaisin mahduttaa vielä
mahdollisimman paljon Madridia. Mahdollisimman paljon hengailua
Retirossa, 100Montaditosin euron keskiviikkoja ja Taninon mansikka
daiquireita. Samoin visiittejä Reina Sofiaan ja Pradoon, Malasañan
lukuisia baareja, sunnuntaiaamuja El Rastro-markkinoilla, joiden
kautta tapaksille La Latinaan sekä tarjoilijoiden kanssa tappelua guiri-
hinnoista (vaikka olen blondi, en ole tyhmä enkä aio maksaa 4 euron
turistihintaa kahvista, kiitos kysymästä). Unohtamatta ikkunashop-
pailua Calle de Serranolla ja Claudio Coellolla tai Zaran ainaisia aleja
(tai siltä ne tuntuu kun voi aina vilkaista hintalapusta muun Euroopan
kalliimpia hintoja).
Nyt kuitenkin keskityn lähestyvän kesän panikoinnin sijaan näihin
rauhallisiin hetkiin Madridissa, jolloin istuu sohvan nurkassa teekupin
kanssa kuunnellen kämppiksen aivan liian nopealla espanjalla tulevaa
tarinaa viikonlopusta. Kai täällä on jotain opittukin, koska huomaan
ymmärtäväni ja vastailevani ihan vahingossa, samalla tietenkin miet-
tien jo seuraavaa reissua. Mitenköhän sitä itseasiassa pääsisi parhai-
ten kentälle keskiviikkoaamuna, kun metro ei ole vielä auki…

Sivu 42

42 KYYLEF 1/2011
Terve!
Kyylefin lukijat, ette pääse vieläkään eroon huonoista vitseistäni. Jat-
kan kummittelua kiltakummin ominaisuudessa tulevissa Kyylefeissä.
Enklaavin akti ivivuoden jälkeen hyppäsin lytkyn kyyti in ja toimin yo-
kunnan hallituksessa vastuuna yrityssuhteet ja viestintä.Pyrin siis raa-
pimaan jäsenistöä auttavia yhteistyökumppaneita ja pidän yhteyttä
nykyisiin.Siinä sivussa parantelen yo-kunnan viestintää, niin sisäistä
kuin ulkoistakin. Tämän vuoden teemoina on saada ylioppilaskunnan
toimintaa näkyvämmäksi rivijäsenelle, mitä toimistolla oikeasti teh-
dään ja miksi juuri niitä asioita. Uudistuksia on luvassa ainakin uusille
nettisivuille, jotka julkaistaan vielä tämän kevään aikana. Saa myös
tulla tenttaamaan aikaasaannoksistamme tai muuten vain istuskele-
maan toimistolle.
Vuosi on alkanut koulutusten parissa, on ollut teekkariseminaaria,
Suomen ylioppilaskuntien liiton avausseminaaria, talouskoulutusta,
Loas-koulutusta, vaikuttamiskoulutusta, koulutusta, yo-talo koulu-
tusta ja sektorikoulutusta... Käytiin eduskunnassakin tutustumassa
ja heittelemässä Sauli Niinistön kanssa yläfemmoja. Toisin sanoen
kiirettä on pitänyt, kun on ottanut oman vastuualueensa haltuun.
Edeltäjäni aloitti perehdyttämiseni jo joulukuussa dokumenttien, pa-
pereiden ja hiljaisen tiedon muodossa.
Koulutuksen ja perehdytyksen lisäksi tärkeänä ja isona alkuvuoden
juttuna on ollut hallitusohjelman teko. Se asettaa tavoitteet vuodel-
le ja ohjaa toimintaa vuoden ajan. Erittäin käyttökelpoinen työkalu,
joka auttaa muistamaan ja jaksottamaan tekemisiään. Kaikkia asioita
ei onneksi tartte saada keväällä valmiiksi. Hallitusohjelman pohjalta
tehti in oma To Do –lista koko vuodelle, joka toimii tukena ja selvittää
mitä hommia tehdään missäkin vaiheessa. Meikäläisellä listalta löytyi
tammikuussa mm. Mediakorti n päivittämistä, kalenterin ti laamista ja
tottakai yhteistyökumppaneiden hankkimista.
Ylioppilaskunnan isoimpia hommia tänä vuonna ovat jatkuvan edun-
valvonnan ja työn lisäksi mm. Kevään eduskuntavaalit ja syksyn omat
edustajistovaalit. Amk:n muutto työllistää toimistoamme paljon ja
sen ti imoilta myös jäsenistöllä on sopeutumisen paikka, kun Skinna-
rilan opiskelijamäärä tuplaantuu. Ovatko ruokaloiden jonot yhtä pit-
kät kuin kuninkuusraveissa?! Ei kai vaan kukaan sekoita Amk:n kou-
lutusta ja yliopistomme tarjoamaa koulutusta?! Muunmuassa näitä
kysymyksiä varten me touhuamme hiki hatussa, jotta meillä kaikilla
olisi parempi olla.
Itse toteutus ja työnteko tapahtuu toimistolla. Oman työpisteeni
tunnistaa Saipan lipusta, joka valvoo työskentelyäni, Pauli Levokarin
joukkuetta ei voi puijata. Pyrin aloittamaan aamuisin kasin aikoihin ja
olemaan illalla ennen kuutta kotona. Puhelimen ja sähköpostin väli-
tyksellä tulee toimittua todella paljon, suurta roolia näyttelee myös
yhteistyökumppaneiden tapaaminen face-to-face. Paras tapa hiillos-
taa yrityksiä on puhelin ja tapaaminen.
Tämmösillä eväillä on yo-kunnassa lähdett y porskuttamaan kevättä
kohti. Mikäli tulee kysyttävää tai huomautettavaa nykäskää hihasta,
soittakaa, laittakaa mailia. Sillä tavalla teemme asioista yhdessä pa-
rempia. Motivaatiota ja työniloa kevääseen, kyllä se Wappukin alkaa
ihan kohta!
Enklaavin kiltakummi
Karlo Haapiainen
Yrityssuhteet ja viestintä
Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta, LTKY
+358 44 293 8815
pr@ltky.fi
Ylioppilaskunnan isoimpia hommia tänä vuonna ovat jatkuvan edun-
Kiltakummittelut

Sivu 43

KYYLEF 1/2011 43
HALLITUKSEN KOKOUKSET
Hallituksen kokous 1/11
Aika: Keskiviikko 5.1.2011 klo. 19.00
Läsnä: Aki Illikainen, Aino Anttolainen Hanna Manelius, Juha Kaner-
va, Ella Laurila, Aapo Ahtiainen, Pauliina Määttä, Juuso Almgren,
Matti Tanninen, Maria Kuutsa, Tuomas Pukkala, Aleksi Kivistö
Päätettiin:
Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Matti Tanninen ja Juuso Almgren,
sekä varahenkilöiksi valittiin Maria Kuutsa ja Tuomas Pukkala. Sihtee-
riksi valittiin Hanna Manelius.
Myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus Tuomas Pukkalalle 1.5.2011
asti . Myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus Karlo Haapiaiselle ja Anni
Wahlroosille toimikausien ajaksi.
Myönnettiin nimenkirjoitusoikeus Matti Tanniselle, Juuso Almgrenille
ja Aino Anttolaiselle. Jatketaan Aki Illikaisen nimenkirjoitusoikeutta.
Päätettiin jatkaa Aki Illikaisen tilinkäyttöoikeutta. Tilinkäyttöoikeudet
myönnettiin Aino Anttolaiselle, Matti Tanniselle, Ella Laurilalle. Pää-
tettiin myöntää ti linkäyttöoikeudet myös korti nhaltijoille. Päätettiin
myöntää pankkikorttioikeus Aki Illikaiselle, Aapo Ahti aiselle ja Ella
Laurilalle.
Päätettiin myöntää puheenjohtajalle edustustili.
Päätettiin korvata hallituksen jäsenille Enklaavin edustamisesta ai-
heutuvat kulut.
Päätettiin tilata kuvallisia käynti kortteja hallituksen jäsenille.
Valtuutettiin Ella Laurila järjestämään Ystävänpäivätempaus ja Liugur
2011-tapahtuma.
Päätettiin järjestää fuksikursio maaliskuussa.
Päätettiin, että vuosijuhlat järjestetään viikolla 38, 19.9. - 25.9.2011.
Valtuutettiin Aapo Ahti ainen ja Pauliina Määttä järjestämään vuosi-
juhlat
Päätettiin, että Kyylefin julkaisumäärä pysyy neljässä kappaleessa
sekä yritys- ja fuksikyylefissä.
Valtuutettiin Matti Tanninen raportoimaan hallitukselle yhdistyksen
taloudellisesta ti lasta kvartaaleittain.
Hallituksen kokous 2/11
Aika: Keskiviikko 17.1.2011 klo. 19.00
Läsnä: Aki Illikainen, Aino Anttolainen Hanna Manelius, Juha Kaner-
va, Ella Laurila, Aapo Ahtiainen, Pauliina Määttä, Juuso Almgren,
Maria Kuutsa, Tuomas Pukkala, Aleksi Kivistö
Päätettiin:
Päätettiin, että jokainen hallituksen jäsen kirjoittaa blogi-teksti n hal-
litusvuoden aikana.
Valtuutettiin Pauliina Määttä ja Aapo Ahti ainen järjestämään ystä-
vänpäivätempaus.
Päätettiin tehdä siivousvuorolista kiltikselle.
Päätettiin hyväksyä graafinen markkinointiohjeistus.
Keskusteltiin Yrityskyylefin sisällöstä, Vanhempainpäivästä ja Liugur
2011 –tapahtumasta.
Hallituksen kokous 3/11
Aika: Tiistai 25.1.2011 klo. 17.00
Läsnä: Aki Illikainen, Aino Anttolainen Hanna Manelius, Juha Kaner-
va, Ella Laurila, Aapo Ahtiainen, Pauliina Määttä, Juuso Almgren,
Maria Kuutsa, Tuomas Pukkala, Aleksi Kivistö, Karlo Haapiainen,
Anni Wahlroos
Päätettiin:
Päätettiin, että Enklaavi osallistuu Pikkulaskiaiseen 10.2.2011.
Päätettiin tehdä Enklaavi vuosijuhlalogo ja –haalarimerkki.
Päätettiin valita vuosijuhlatoimiryhmä.
Päätettiin ketkä lähtevät muiden kaupunkien vuosijuhlille.
Päätettiin suorittaa jäsenkysely.
Keskusteltiin Liugurista, Ystävänpäivätempauksesta, vuosijuhlatoimi-
ryhmästä, SEFE- ja Kylteripäivistä,
Hallituksen kokous 4/2011
Aika Maanantai 07.02.2011 klo 17.00.
Läsnä: Aki Illikainen, Aino Anttolainen, Hanna Manelius, Juha Ka-
nerva, Ella Laurila, Aapo Ahtiainen, Pauliina Määttä, Maria Kuutsa,
Tuomas Pukkala, Matti Tanninen, Aleksi Kivistö
Päätettiin:
Päätettiin rakentaa eloton laskuväline Liuguriin 14.2.2011.
Päätettiin olla ottamatta lippuja Helsinginkadun approon.
Päätettiin tilata 200kpl vuosijuhlahaalarimerkkejä.
Päätettiin avustaa tiedekuntaa tuutorihaastatteluiden pitämisessä.
Hallituksen kokous 5/2011
Aika Keskiviikko 16.02.2011 klo 18.00.
Läsnä: Aki Illikainen, Aino Anttolainen, Hanna Manelius, Juha Ka-
nerva, Ella Laurila, Aapo Ahtiainen, Pauliina Määttä, Maria Kuutsa,
Tuomas Pukkala, Matti Tanninen, Aleksi Kivistö, Karlo Haapiainen
Päätettiin:
Päätettiin perua Liugurin Snowbandy-kilpailu.
Päätettiin järjestää vuosikokous keskiviikkona 23.2.2011 klo. 11.00.
Päätettiin olla järjestämättä valmennuskurssia.
Päätettiin osallistua Jääriehaan 6.3.2011.
Valittiin LTKY:n pakettiauton käyttäjiksi Tuomas Pukkala ja Juuso Alm-
gren.

Sivu 44

44 KYYLEF 1/2011